Matkailu

Elämää Elonkierrossa

2016-02-25T17:57:54+02:00

Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierto kertoo suomalaisesta ruuantuotannosta ja sen tutkimuksesta niiden aidossa ympäristössä. Puisto sijaitsee Loimijokilaaksossa Jokioisten kartanoiden kupeessa Lounais-Hämeessä.

Elonkierrossa on esillä sekä vanhoja että tämän päivän yrtti- ja lääkekasveja. Puistosta löytyy useimmat viljelykasvit ja paljon erilaisia lajikkeita vanhoista lajikkeista uusimpiin jalosteisiin. Puistossa on myös perinteisiä kotieläimiä: lehmiä, lampaita, hevosia, kanoja, porsaita ja vuohia.

Elonkierto on avoinna kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin joka päivä klo 6—23. Alueella voi liikkua vapaasti myös muuhun vuodenaikaan, vaikka puisto ei olisikaan varsinaisesti auki.

Lue lisää Elonkierron verkkosivuilta.

Tutustu Kuusiston kartanon hedelmätarhaan Kaarinassa!

2016-02-25T17:58:08+02:00

Kuusiston kartano sijaitsee keskiaikaisessa kulttuurimaisemassa Kuusiston saaressa Piikkiönlahdella Kaarinan kaupungissa.

Hedelmätarhassa kasvaa vanhoja historiallisia omena- ja päärynälajikkeita, jotka on lajikemääritetty MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (nyk. Luonnonvarakeskuksen) Perinnekasvit museopuutarhassa -hankkeessa 2009-2014 yhteistyössä Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman ja Museoviraston kanssa.

Kartano toimii nykyään yleisölle kesäisin avoimena taidekartanona.

Lue lisää:

Käy Ahlmanin Perinnepihalla!

2016-02-25T17:58:22+02:00

Pirkanmaan perinnepiha on yleisölle avoin perinnekasvien ja pirkanmaalaisen puutarhakulttuurin näytealue.

Alue esittelee paitsi näytealueelle kerättyjä kasveja, myös niihin liittyviä kasvimuistoja ja Pirkanmaalaista puutarhakulttuuria.

Alue toimii myös geenipankkina ja sitä kehitetään perinnekasvien opetuskohteeksi.

Lue lisää Pirkanmaan perinnepihan verkkosivuilta.

Maatiaisten viljelyä perinnetiloilla!

2015-12-14T01:13:37+02:00

Metsähallituksella on useita perinnetiloja, joissa viljellään maatiaisia ja joissa vierailija tutustuu kokemalla ja näkemällä maaseudun entisajan elämään.

Korteniemen metsänvartijan tila Kanta-Hämeessä kertoo 1910-luvun elämästä kun taas Koveron kruununmetsäntorppa Pirkanmaalla sijoittuu 1930-luvun hevosmaatalouden aikaan.

Lue lisää:

Käy katsomassa yläneläisiä kasviaarteita!

2015-12-14T01:17:36+02:00

Yläneen kotiseutuyhdistyksen Korvan kasvitarha esittelee yläneläisiä puutarhakasveja. Kasveja voi ihastella museon rakennusten vieressä olevista kukkapenkeissä sekä näytemaalla. Puutarhassa on sekä koriste- että hyötykasveja. Kasveista on kerätty tarinat ja alkuperätiedot talteen ja niistä löytyy tietoa myös yhdistyksen verkkosivulta.

Lue lisää Yläneen kotiseutumuseon sivuilta.

Viittausohje

2016-02-25T17:58:47+02:00

Merja Hartikainen ( kirjoittaja ja kokoaja): Matkailu
Katso viittausohje.

Geenivarapuutarhoja ja -kasveja matkailukohteina

2016-02-25T17:57:20+02:00

Monet perinnetilat, kaupunkien puistot, näytepuutarhat ja kesäisin avoinna olevat yksityispuutarhat kutsuvat kävijöitä tutustumaan paikallisiin perinnekasveihin ja myös muihin geenivaroihin eri puolilla Suomea.

Puutarhat kiinnostavat sekä kotimaisia että ulkomaisia vierailijoita. Erityisesti venäläiset matkailijat haluaisivat kuulla entistä enemmän maamme kulttuurista ja kulttuuriympäristöistä. Geenivaroista kertovat puutarhat ovat kävijöiden kannalta yksi mielenkiintoisimmista matkailukohteista, koska niiden yhteydessä konkreettisesti näkee ja saa tietoa siitä, mistä perinnekasveissa on kysymys. Ne ovat usein myös ikkuna paikalliskulttuuriin.

Lähteet

HARTIKAINEN, MERJA, JUHANOJA, SIRKKA, UUSITALO, MARJA. 2014. Geenivarat puutarhamatkailussa. Teoksessa: Viljelykasvien geenivarat talteen ja käyttöön : Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman 10-vuotisjuhlaseminaarin (29.8.2013) satoa / Elina Kiviharju (toim.). MTT Raportti 139: p. 44-49

HARTIKAINEN, MERJA, HEINONEN, MAARIT, ROHT, URMAS. 2013. Selvitys historiallisten puutarhojen inventoinneista Suomessa ja Virossa. MTT Raportti 88: 90 s.

Vanhojen kasvien tarinat porttina puutarhaan

2019-06-20T11:42:14+03:00

Kasveihin liittyy paljon kiinnostavia asioita niiden biologiasta ja hoidosta, hankintahistoriasta ja kasvien kulkeutumisesta talosta taloon sekä erilaisia muistoja ja tarinoita, jopa henkilöhistorioita. Kasvi voi olla paikkakuntalaisille tärkeä, siitä esimerkiksi tehdään tietynlaista ruokaa tai kasvin syntyhistoria juontaa juurensa paikkakunnalle. Historiallisessa puutarhassa kasvien kautta voidaan kertoa myös kartanon omistajien mieltymyksistä, matkoista ja paikan historiasta laajemminkin. Näihin tarinoihin on kuulijan helppo samaistua. Samalla kävijä ehkä oivaltaa oman pihan isoäitien kasvien arvon ja merkityksen itselle ja suvulle.

Osa kasvigeenivaralajeista ja -lajikkeista on todellisia harvinaisuuksia. Vanhat hyötykasvit, joiden viljeleminen vaatii käsityötä tai joiden käyttö on vähentynyt uusien kasvilajien ja lajikkeiden yleistyttyä, voivat kiinnostaa erityisesti historian ja kulttuurin harrastajia. Kasveista voi tulla vetonauloja, joita tullaan katsomaan kaukaa. Tällaisia hyötykasveja ovat ilma- ja ryvässipulit, vanhat perunalajikkeet, perinneperennat sekä vanhat puu- ja pensasistutukset.