<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lihaskudos</title>
<id>https://peda.net/id/885b8f5041a</id>
<updated>2019-03-08T15:31:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/885b8f5041a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/AnniEs/esitelm%C3%A4t/srkst/lihaskudos#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Liikettä!</title>
<id>https://peda.net/id/8efb967841a</id>
<updated>2019-03-08T15:46:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/AnniEs/esitelm%C3%A4t/srkst/lihaskudos/liikett%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Lihaskudos koostuu lihassolujen lisäksi verisuonista ja hermoista sekä lihassoluja ja solukimppuja ympäröivistä kalvoista. Lihaskudoksen tehtävä elimistössä on liikkeen tuottaminen. Tästä syystä lihassolun perusfunktio on supistumiskyky, joka tapahtuu hermoimpulssin seurauksena. Kaikki lihassolutyypit kykenevät muuttamaan adenosiinitrifosfaatin (ATP) hydrolyysistä saamansa energian mekaaniseksi energiaksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lihaskudos jaetaan kolmeen päätyyppiin: poikkijuovainen lihas (tahdonalainen, luurankolihas), sydänlihas ja sileä lihas. Poikkijuovainen lihas on vastuussa tahdonalaisesta liikkeestä. Siitä käytetty nimitys johtuu siitä, että mikroskoopilla katsottaessa siinä voidaan havaita lihassäikeiden eli myofibrillien säännöllisestä järjestäytymisestä johtuvia poikkijuovia. Sileässä lihaksessa ei nimensä mukaisesti havaita poikkijuovia ollenkaan. Sileää lihasta esiintyy muun muassa verisuonten ja suoliston ympärillä, kohdussa ja virtsarakossa. Sydänlihas on monilta ominaisuuksiltaan kahden edellä kuvatun lihastyypin välimuoto, jota esiintyy vain sydämessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/300px-Heart_numlabels.svg.png&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle sydän anatomia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Sydänlihas : &lt;a href=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/300px-Heart_numlabels.svg.png&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Heart_numlabels.svg/300px-Heart_numlabels.svg.png&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Osaatko tunnistaa sydänlihaksen osat?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Oikea eteinen&lt;br/&gt;&#10;2. Vasen eteinen&lt;br/&gt;&#10;3. Yläonttolaskimo&lt;br/&gt;&#10;4. Aortta&lt;br/&gt;&#10;5. Keuhkovaltimo&lt;br/&gt;&#10;6. Keukolaskimo&lt;br/&gt;&#10;7. Hiippa- eli mitraaliläppä&lt;br/&gt;&#10;8. Aorttaläppä&lt;br/&gt;&#10;9. Vasen kammio&lt;br/&gt;&#10;10. Oikea kammi&lt;br/&gt;&#10;11. Alaonttolaskimo&lt;br/&gt;&#10;12. Kolmipurjeläppä&lt;br/&gt;&#10;13. Keuhkovaltimon läppä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sydänlihas- ja sileä lihassolut muodostuvat erilaistumalla kantasoluista ja ne pysyvät yksitumaisina. Poikkijuovaisen tahdonalaisen lihaksen erilaistumiseen kuuluu kantasolujen fuusio monitumaiseksi syymäiseksi jättisoluksi, joka lopulta saattaa käsittää satoja tumia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Liikevoima lihassoluissa syntyy valkuaisaineiden, pääasiassa aktiinin ja myosiinin, yhteistoiminnan välityksellä. Lihassoluja ympäröi kalvomainen rakenne, joka sitoo yksittäisiä lihassoluja toiminnallisiksi motorisiksi kokonaisuuksiksi (2).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-03-08T15:46:22+02:00</published>
</entry>


</feed>