https://peda.net/id/87d7d870182 2017-04-03T08:29:38+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c3634070d08 2019-09-06T11:31:46+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-d57e43c2-d080-11e9-ad9d-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-d57e43c2-d080-11e9-ad9d-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="d57e43c2-d080-11e9-ad9d-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.facebook.com/groups/1495148380696633/" title="https://www.facebook.com/groups/1495148380696633/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Käsityön ops 2016</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Facebook-ryhmä</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2019-09-06T11:31:46+03:00 https://peda.net/id/5d2da40a182 2017-04-03T08:35:36+03:00 <p><span>HS Päivän lehti 2.4.2017 | Mielipide</span></p> <h1>Lapsille tehdään selväksi, mitkä oppiaineet ovat tärkeitä</h1> <h3>Taito- ja taideaineiden heikko asema opetussuunnitelmassa antaa karun viestin, ettei niissä menestyvien oppilaiden osaamisella ole todellista arvoa.</h3> <p>Julkaistu: 2.4. 2:00</p> <p><span>Uusi</span> opetussuunnitelma pyrkii ennakoimaan, minkälaisia taitoja nykyinen koululainen tarvitsee tuntemattoman tulevaisuuden kansalaisena. Sisältöjen sijasta painotetaan ”laaja-alaisen osaamisen alueita”, kuten kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Taito- ja taideaineiden näkökulmasta uudistus jää kuitenkin näennäiseksi.<br/> <br/> <span>Pääministeri</span> Juha Sipilä (kesk) on monen muun poliitikon ohella ilmaissut huolensa peruskoulusta ja varsinkin syrjäytymisvaarassa olevista pojista. Syrjäytymistä ja viihtymättömyyttä tuottaa osaltaan yksipuolinen käsitys älykkyydestä.<br/> <br/> Oppilaan koulumenestys määrittyy pitkälti kielellisten ja matemaattisten kykyjen kautta, kun taas vähäisellä tuntimää­rällä marginalisoidut taito- ja taideaineet – erityisesti kuva­taide, käsityöt ja musiikki – menettävät merkitystään. Peruskoulun tuntijako sisältää siis selvän arvolausuman oppiaineiden tärkeysjärjestyksestä.<br/> <br/> Taito- ja taideaineiden heikko asema antaa karun viestin, ettei niissä menestyvien oppilaiden osaamisella ole todellista arvoa. Harrastustoiminnan lisääminen ei poista tätä toisarvoisuuden leimaa. Pätevien aineenopettajien työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin on ­hyvin epävarmaa. On kummallista, ettei yhä kuvallisemmaksi muuttuvassa kulttuurissa kaivata visuaalisen alan asiantuntemusta. Suhde musiikkiin puolestaan pinnallistuu, jos kosketus siihen rajoittuu ammattitaitoisen ohjauksen puuttuessa pelkkään tv-viihteeseen.<br/> <br/> <span>Uhanalaisia</span> ovat myös kädentaidot, joiden laskusuunta on Pisaakin kaltevampi. Niiden rapistuessa luovuuden merkitys ihmisen hyvinvoinnille abstrahoituu, kun itse­ilmaisun ja tekemisen taidot puuttuvat. Miksei tästä kasvavasta uusavuttomuudesta ja henkisestä aliravitsemustilasta olla huolissaan?<br/> <br/> Entä missä on tietoisuus kulttuurisista juuristamme, joiden esiin piirtämisessä taiteilla oli merkittävä rooli 100-vuotiaan maamme itsenäistyessä?<br/> <br/> Ilmeisesti meillä ei ole enää varaa yleissivistykseenkään, sillä koulutukseen kohdistetut tehokkuuspaineet ja säästötoimet ovat ajaneet nämä näennäisesti tuottamattomat oppiaineet entistä suurempaan ahdinkoon.<br/> <br/> Taito- ja taideaineiden opiskelu konkretisoi syy- ja seu­raussuhteita, lisää kulttuu­rien ja materiaalintuntemusta sekä kasvattaa itsetuntemuksen ohella valmiuksia rakentavaan argumentointiin. Se vankistaa myös opiskelun metatasoa, eli oppimaan oppimista ja harjaannuttaa uuden opetussuunnitelman peräänkuuluttamia taitoja: itsenäistä ajattelua ja oma-aloitteisuutta, kulttuurista osaamista, luovaa ongelman­ratkaisua, empatiakykyä sekä vuorovaikutustaitoja.<br/> <br/> <span>Taito- ja taideaineet</span> tarjoavat toiminnallisuudellaan vastalääkettä kyynistymiselle ja passivoitumiselle. Ne lisäävät oppilaiden osallisuutta ja konkreettista kädenjälkeä oppimisympäristöissään. Valmiissa maailmassa, jossa yksilön oma rooli voi tuntua merkityksettömältä, pienikin luomisprosessi voi palauttaa ­uskon omiin kykyihin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Siksi lasten oikeus laadukkaaseen ja asiantuntevaan taidekasvatukseen on turvattava osana kai­kille yhteistä koulutusta.<br/> <br/> <strong>Hanna Salovuori</strong><br/> <br/> <strong>kuvataideopettaja, taideterapeutti</strong><br/> <br/> <strong>peruskoululaisen äiti, Helsinki</strong></p> 2017-04-03T08:35:36+03:00