https://peda.net/id/8789040837e 2026-04-20T15:48:47+03:00 https://peda.net/:static/542/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/043a936637f 2026-05-10T11:03:55+03:00 Mitä yhdessä opettaminen tarkoittaa? Miten me määrittelemme sen?<br/> Oppimiskäsitys? Mitä minä ajattelen / me ajattelemme oppimisesta? Mitä yhteistä? erilaista?<br/> Miten luokka-asteemme opettajat toimivat yhdessä?<br/> Miten oppilaat osallistuvat yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun / toteutukseen?<br/> <br/> Johtoryhmä on linjannut, että yhdessä opettaminen minimissään on luokkamuotoisen tuen järjestämistä matematiikassa ja lukemisen ja kirjoittamisen osa-alueilla. Lisäksi tuki-vastetta voidaan järjestää kieliin. <br/> <br/> Tuki-vaste tunnit pyritään alkuopetuksessa järjestämään päivien alkuun tai loppuun. Kolme-kutosilla tunnit voivat olla myös klo 10-12 välillä. Huomioittehan ruokailuissa, että samanaikaisopettajan oman ryhmän ruokailu vaikuttaa mahdollisimman vähän tunnin toteuttamiseen.<br/> <br/> Yhteissuunnitteluun järjestetään aikaa kokousajalla kolmen-neljän viikon välein. Lisäksi luokka-asteet voivat etsiä yhteisen ajan lukujärjestyksistä. Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, kun kaikkien lukujärjestykset tulevat olemaan täynnä tulevana lukuvuotena.<br/> <br/> <b><b>alkuopetus<br/> <br/> </b></b> <p><span>Yhdessä opettaminen alkaa siitä, että katsastetaan “mitä me osataan” </span><span>Pyritään siihen ajatukseen, että oppilaat ovat yhteisiä. “Koko kylä kasvattaa”. </span><span>Yhteistyö yli luokkarajojen. Beet, ceet, aat, deet, eeet – kaikki yhdessä, erikseen ja sikinsokin. </span><span>Vastuunjakaminen; vastuut jakautuvat tasaisesti, matalankynnyksen jututtamista, tekemistä, puuttumista, jne. - kaikki aikuiset tutuiksi, ei vain oman luokan aikuiset. </span><span>Joustavat ryhmittelyt, ns. Tähti-tunnit, “Pulmat”. </span><span>Yhteisopettajuuteen kuuluu oleellisena, että jaetaan kaikki! Kokemukset, materiaalit, tekemiset, jne. </span><span>Suunnittelut; tuen tarpeet, jne. yhdessä - ohjaajat myös vahvasti mukaan. </span></p> <br/> <br/> <b>kolmeneloset<br/> <br/> </b>Yhdessä opettaminen on monimuotoista yhteistyötä opettajien välillä, minkä tavoitteena on tarjota lapsille hyvät oppimisen edellytykset. Yhteisopettajuus ryhmämuotoisessa opetuksessa edesauttaa sekä oppilaiden että opettajien erilaisten persoonien ja vahvuuksien huomioimista ja hyödyntämistä laajemmin. Samanaikaisopettajuus on yhteisopettajuuden yksi muoto, jossa työskentely tapahtuu samassa tilassa. Yhteisopettajuus on kokonaisvaltaisempi työskentelytapa, joka pitää sisällään laajemman yhteistyön opetuksen suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa.<br/> <br/> Oppiminen on henkilökohtainen ja aktiivinen prosessi, minkä jälkeen yksilö osaa käyttää ja soveltaa oppimaansa tietoa ja taitoa. <br/> Oppiminen on luonteeltaan:<br/> - jatkuvaa<br/> - se rakentuu kerroksellisesti aikaisemman tiedon pohjalle<br/> - ymmärtämistä<br/> - keskiössä yksilön aktiivinen toimijuus<br/> <br/> Yhteisopettajuuden pohjana on opettajien yhteistyö. Tämän pohjana on yhteneväiset lukujärjestykset, jotka mahdollistavat oppituntien palkittamisen ja erilaisten opetusryhmien muodostamisen. Tuva-opettaja ja erityisopettaja ovat mukana opetuksessa tuen tarpeen ja opiskeltavan aihealueen mukaan opetusryhmissä. Suunnittelu koostuu yhteisestä suunnitteluajasta sekä jaetusta suunnittelusta opettajien kesken. Opettajien vahvuuksia hyödynnetään vastuualueiden jaossa. <br/> <br/> Oppilaita osallistetaan yhdessä tekemiseen ja suunnitteluun muun muassa valinnaisainetunneilla, kummitoiminnassa, osallisuusryhmien kautta, koulun juhlien yhteydessä ja kouluarjessa. Avoimen keskusteluilmapiirin kautta lasten ideoita kuunnellaan, niistä keskustellaan ja pohditaan niiden toteuttamismahdollisuutta yhdessä.<br/> <br/> <br/> <br/> <b><b>vitoskutoset<br/> <br/> </b></b> <p><span>Yhteisopettajuus ei tarkoita samaa kuin samanaikaisopettajuus.</span> <span>Opetusryhmän käytössä on useampi opettaja. Edetään samaan tahtiin muiden luokkien kanssa. Käytössä myös TuVa-opettaja, jonka mukana lähtee oppilaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Opettajat suunnittelevat jaksoja yhdessä. Vastuut jaetaan esim. niin että joka toinen kerta opetuksesta vastaa toinen opettaja. Suunnitellaan yhdessä tai yksin, toteutetaan yhdessä. Jaetaan vastuut opettajan vahvuuksien mukaan. Yksi vaihtoehto on myös työpajatyöskentely, jossa jokainen opettaja vastaa yhdestä aiheesta, ja porukka vaihtuu kuten MOK-viikolla. MA- ja AI -palkit - ryhmäjako on tehty taitojen mukaan. Joidenkin kanssa pysytään perusasioissa, joidenkin kanssa ehtii tehdä ekstraa. Ryhmien sekoittaminen voi vaikuttaa positiivisesti työrauhaan. </span><span>Palkkien suunnittelussa täytyy olla huolellinen ja pidettävä kiinni kriteereistä. </span></p> <p><span>Oppimiskäsitys vaihtelee behavioristisesta konstruktivistiseen. Toistoa toiston perään, mutta välillä tieto rakentuu edellisen tiedon pohjalle. Ohjattu oivaltaminen. Toiminnallisellekin oppimisille on paikkansa, mutta ei toimi isommilla oppilailla koko ajan; kirjaan tekemisen opettelu. Toiminnallisuus vie aikaa ja suunnittelun resursseja.</span></p> <p><span>Kyllä oppilaita kannattaa kuunnella, välillä sieltä tulee hyviäkin ideoita. 2. kerroksessa on palautelaatikko, jonne oppilaat saavat laittaa palautetta ja ehdotuksia. Työskentelytavasta riippuen oppilailla voi olla paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa toteutukseen esim. vitosten matkamessut, kuviksessa askartelu jne.</span></p> <p><span> </span></p> <p><b><span> A</span>at<br/> </b></p> <p><span>Yhdessä tekeminen</span></p> <p><span>A-luokkien kohdalla tiimimme luokat toimivat yhdessä: </span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>Voidaan pohtia oppiaineiden järjestämistä yhdessä eri luokkien kanssa. </span></li> </ul> <ul> <li aria-level="1"><span>Liikunta. Haluaisimme pitää aa-luokkien yhteisiä liikuntatunteja, ja voisimme jakaa oppilaita erilaisiin liikuntamuotoihin, esim. temppurata, sählypelit jne huomioiden oppilaiden taidot ja kyvyt. </span></li> <li aria-level="1"><span>Kuvataide. Vuorotellen suunnittelu tai suunnitteluvastuun jako. Esimerkiksi joku voi ottaa koppia enemmän suunnittelusta ja kaikki tehdä sitten työn. </span></li> <li aria-level="1"><span>Yritetään mahdollistaa tiimiaika kaikille luokille.</span></li> <li aria-level="1"><span>Toiminta-alueittain olevassa opetuksessa oppilas voi opiskella muussa aa-ryhmässä tai yleisopetuksen ryhmässä ohjaajansa kanssa, jos se tukee hänen kehitystään ja mielenkiinnon kohteita.</span></li> <li aria-level="1"><span>Yhteiset aa-luokkien välitunnit </span></li> </ul> <p><span>Oppilaiden osallistaminen</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>Isommat voivat suunnitella ja opettaa pieniä, esimerkiksi äidinkielessä tai liikunnassa.</span></li> <li aria-level="1"><span>Jonkun luokan oppilaat järjestävät toisille jotain tekemistä</span></li> <li aria-level="1"><span>Oppilaat voivat itse miettiä, mitä haluavat toisille järjestää.</span></li> </ul> <p><b> </b></p> <b>Arviointi (tehdään lukuvuoden lopussa):</b> 2026-04-14T14:42:29+03:00 https://peda.net/id/6d0bfb1c37f 2026-05-10T11:09:19+03:00 Viime aikoina keskustelun keskiössä on perusasioiden syväoppiminen. Vaikka opetussuunnitelman oppimiskäsitys ohjaa meitä ajattelemaan, että tieto rakentuu kerroksittain ja että oppiminen rakentuu aiemmin oppimamme perustalle. Kuitenkin olemme huomanneet, että opetussuunnitelmassa eri oppiaineissa on sisältöjä, joiden varassa opitaan aina uusia ja uusia sisältöjä ja niiden oppimista haittaa, jos perustyökalut eivät ole hallussa. On ajateltu, että TUKI-VASTE tunneilla käytäisiin näitä jokapaikan työkaluja, perusasioita, läpi ja sen lisäksi annetaan ennakoivaa opetusta keskeisistä ja vaikeista sisällöistä. <br/> <br/> - Tunnistatteko joitakin kriittisiä taitoja matematiikasta, suomen kielestä, vieraista kielistä, joita olisi tärkeää oppia luokka-asteellanne? Esimerkiksi kertotaulut, olla verbi ja sen taivutukset, mikä muu? <br/> - Millä keinoin kartoitatte oppilaiden esitaitoja tulevan jakson varalle?<br/> - Miten aikataulutatte?<br/> - Miten järjestätte luokkamuotoisen tuen oppilaiden tarpeiden valossa?<br/> <br/> <b><b>alkuopetus<br/> </b></b> <ul> <li aria-level="1"><span>laaja-alaisen erityisopettajan alkukartoitukset ja esikoulun siirtotiedot -&gt; tuen tarpeen ryhmittelyä jakotunneille</span></li> <li aria-level="1"> <p><span>Koulunkäynninohjaajan tuki</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>avoin keskustelu tarpeesta, mukana laaja-alainen erityisopettaja ja ohjaaja</span></li> <li aria-level="1"><span>ohjaajan ensisijaisia tunteja luokassa ovat äidinkieli ja matematiikka</span></li> <li aria-level="1"><span>työtehtävien tarkentaminen: yhteissuunnittelu niin, että tuki kohdentuu tarkoituksenmukaisesti</span></li> <li aria-level="1"><span>ohjaajan henkilökohtaisen ammattitaidon/koulutuksen hyödyntäminen (esim. nepsy)</span></li> <li aria-level="1"><span>ohjaajan oppilas- ja ryhmäkohtainen tuki tarpeen mukaan sekä nopeasti muuttuvissa tilanteissa</span></li> </ul> </li> <li> <p><span>Tuva-tunnit/tukiopetus, luokkatason yhteinen toteutus</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>noppis </span></li> <li aria-level="1"><span>maltti </span></li> <li aria-level="1"><span>ennakoiva tukiopetus viikon keskeisin äidinkielen ja matematiikan asia</span></li> <li aria-level="1"><span>sama oppilas osallistuu molemmille samansisältöisille jakotunneille </span></li> <li aria-level="1"><span>tarvittaessa S2</span></li> <li aria-level="1"><span>opetuskielen tukiopetus</span></li> </ul> </li> <li> <p><span>Ryhmäkohtaisia tukimuotoja yleisopetuksen luokat ja erityisluokka yhdessä</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>palkitus/joustavat opetusryhmät äidinkielessä ja matematiikassa tason ja oppimistyylin mukaan</span></li> <li aria-level="1"><span>struktuuri ja ennakointi</span></li> <li aria-level="1"><span>apuvälineet</span></li> <li aria-level="1"><span>kielitietoinen opetus, lyhyet ja selkeät ohjeet, jäsennelty kuvaohjaus</span></li> <li aria-level="1"><span>yhteissuunnittelu, mahdollistaa oppilaiden joustavan ryhmittelyn</span></li> <li aria-level="1"><span>mahdollisuus tiettyyn yksittäiseen tukimuotoon tai tukijaksoon erityisluokassa</span></li> <li aria-level="1"><span>sosiaalinen integroituminen ja tuen tarpeen huomaaminen esimerkiksi pajatunneilla (ks, ym, li, ku) -&gt; yhdessä ja toisilta oppiminen (lapset ja aikuiset)</span></li> <li aria-level="1"><span>yhteisopettajuus ja samanaikaisopettajuus</span></li> <li aria-level="1"><span>eriyttäminen: tehtävät, välineet, opetusmenetelmät, oppimisympäristö</span></li> <li aria-level="1"><span>vaihto-opetus yleis- ja erityisluokan oppilaiden välillä</span></li> <li aria-level="1"><span>ryhmässä työskentelevien aikuisten vahvuuksien hyödyntäminen</span></li> </ul> </li> </ul> <br/> <br/> <b>kolmeneloset</b><br/> <br/> Kriittiset taidot: Kymmenjärjestelmä, kymmenylitykset, lukujonotaidot, kertotaulut, kellonajat, lukeminen, sanavarasto, lukusujuvuus, käsiala, kirjoittaminen ja oikeinkirjoitus.<br/> <br/> Kartoitus: aikaisemmat kokeet, erityisopettajan kartoitukset, oppilaantuntemus, lähtötasotestit<br/> <br/> Aikataulutus ja jaksot jatkuvan arvioinnin mukaisesti<br/> <br/> Luokkamuotoinen tuki järjestetään yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Palkki-opetuksen avulla tuetaan erityisesti matematiikaan ja äidinkielen osa-alueissa. Myös koulunkäynninohjaaja on mukana luokkamuotoisessa tuessa. Tuva-opettaja toimii pääasiallisesti ryhmässä, jossa pureudutaan kriittisten taitojen opiskeluun tai toimii luokassa toisena opettajana. Tilanteen mukaan käytössä on eriyttävää materiaalia käsitteiden ja asioiden hahmottamiseen ja oppimiseen. Tuvan pohjaksi luodaan selkeä ja toimiva struktuuri.<br/> <br/> <br/> <b>vitoskutoset</b><br/> <p><span>Kriittiset taidot: </span><span>Käsitteiden määrittely, kertotaulut ja jakolaskut, kellonajat, tekstin rikastaminen, viikonpäivät, vuodenajat, kuukaudet, sanaluokat, persoonapronominit, verbien taivutus, aikamuodoista preesens ja imperfekti, lauseenjäsenet, oikeinkirjoitus, käsiala </span></p> Kartoitus: <span>Lähtötasotestit, oppilaantuntemus, aiemmat kokeet </span> <p><span>Aikataulutus jatkuvan arvioinnin mukaisesti</span></p> <p><span>Luokkamuotoisen tuen järjestäminen</span></p> <p><span>- laaja-alainen erityisopettajan tuki<br/> </span><span>- palkit</span><span>- ohjaaja; kohdennettu MA, AI, KS, EN, RU, YM<br/> </span><span>- TuVa; toinen opettaja apuna tunnilla tai erillinen tukiopetus vaikeasta aiheesta<br/> </span><span>- eriyttäminen, eriyttävä materiaali<br/> </span><span>- struktuurit; sovitut toimintamallit, virittäytyminen, tavaroilla omat paikat, toiminnalla tietty järjestys</span></p> <br/> <br/> <b>arviointi (tehdään lukuvuoden lopussa)</b> 2026-04-14T14:59:44+03:00 https://peda.net/id/9854acee37f 2026-04-29T14:19:27+03:00 Kummiparit:<br/> ykköset ja vitoset<br/> kakkoset ja kutoset<br/> kolmoset ja aat<br/> neloset ja eskarit<br/> miten huomioidaan pienryhmät<br/> <br/> Suunnitelma kummiparitoiminnassa oppimisesta. Mitä tavoitteita asetatte? Mitä hyötyä kummitoiminnasta on luokka-asteenne oppilaille? Konkreettiset toimenpiteet. Tapahtumat voi kirjata myös tapahtumakalenterin puolelle. MOKOT?<br/> <br/> alkuopetus<br/> <br/> <br/> <b>kolmeneloset</b><br/> <br/> Kummitoiminnan tavoitteena toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. Näitä toteutetaan yhdessä leikkimällä, lukemalla, musisoimalla ja liikkumalla. Nelosten yhteistyö ja tutustuminen eskareiden kanssa alkaa vierailulla eskarien luona.<br/> <br/> <br/> <b>vitoskutoset</b><br/> <br/> <ul> <li aria-level="1"><span>Mitä tavoitteita asetatte? Matalankynnyksen yhteistä tekemistä. Tavoitteena muodostaa sosiaalisia suhteita isojen ja pienten oppilaiden välillä, jolloin oppilailla on mahdollista oppia toisiltaan. Kiinteä kummitunti voisi olla vaikka kerran kuussa. </span></li> <li aria-level="1"><span>Mitä hyötyä kummitoiminnasta on luokka-asteenne oppilaille? Konkreettiset toimenpiteet. Tapahtumat voi kirjata myös tapahtumakalenterin puolelle. </span></li> </ul> <p><span>Lukutunteja - kummit lukevat toisilleen, yhteisiä pelejä pihalla, kivaa yhteistä toimintaa. Opettajat voisivat vuorotella vastuissa. </span></p> <br/> <b>aat</b><br/> <p><span>Kummitoiminta</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>Tavoitteena on suvaitsevaisuus ja ymmärrys erilaisuutta kohtaan. </span></li> </ul> <ul> <li aria-level="1"><span>Kolmoset voivat olla kummeja pienille aa-luokkalaisille ja isot aa-luokkalaiset voivat olla kummeja kolmosille.</span></li> <li aria-level="1"><span>Musiikki ja liikunta on hyvä tapa yhdistää erilaisia oppilaita.</span></li> <li aria-level="1"><span>Kolmoset voivat lukea aa-luokkalaisille ja A5-luokkalaiset voivat lukea kolmosille. </span></li> <li aria-level="1"><span>Osallistetaan oppilaita ja kysytään toiveita, mitä haluaisivat kolmosten kanssa tehdä. </span></li> </ul> <br/> <br/> Arviointi (tehdään lukuvuoden lopussa) 2026-04-14T14:46:37+03:00 https://peda.net/id/e40155723cb 2026-04-29T14:22:18+03:00 Kunnan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteinen teema.<br/> <br/> Lukekaa ensin opetushallituksen sivuilta seuraava artikkeli ops muutoksesta:<br/> <br/> <a href="https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/perusopetuslaki-muuttuu-liikunnallisen-elamantavan-edistaminen-velvoittavaksi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/perusopetuslaki-muuttuu-liikunnallisen-elamantavan-edistaminen-velvoittavaksi</a><br/> <br/> Jokainen tiimi pohtii artikkelin luettuaan, kuinka voisimme tähän vastata? Oppilaiden osallistaminen? MOKO? Muita mieleen tulevia arjen toimintatapoja, jotka lisäävät liikkumista. Tämä on teemana sellainen, että sitä voidaan pitää keskiössä koko vuoden, mutta suunnitteluvesossa painopiste yhdessä tekemisen teemassa.<br/> <br/> Välkkärit<br/> <br/> Komitea<br/> <br/> alkuopetus<br/> <br/> <br/> <b>kolmeneloset</b><br/> <br/> Liikunnallinen elämäntapa -teema toteutetaan MOKO:n muodossa.<br/> <br/> <br/> <b>vitoskutoset </b><br/> <br/> <span>Liikunnallinen elämäntapa -teemaa voidaan hyvin toteuttaa MOKO:ssa. Muita mieleen tulevia arjen toimintatapoja, jotka lisäävät liikkumista; Sisävälkät ovat lisänneet liikkumista välitunneilla. Liikuntapaikkoja on koulun pihassa mukavasti. Liikuntatiimi suunnittelee jatkuvasti liikuntatempauksia. Haastavinta saada viedä viestiä kotiin, ettei lapsia kuskattaisi kouluun. Voisiko tähän haastaa esim. MOKO-viikolla? Voisiko olla esim. klo 7.30 alkava aamuliikuntakerho? </span><br/> <br/> <b>aat</b><br/> <p><span>Liikunnallinen elämäntapa</span></p> <ul> <li aria-level="1"><span>oppilaita voidaan osallistaa ja kysyä heidän mielipidettään, kuinka voisi lisätä liikuntaa</span></li> <li aria-level="1"><span>sisävälitunnin aikana pitää käydä torilla suorittamassa liikuntatehtävä, esim opilas voi suunnitella torilla olevat liikkeet</span></li> </ul> <ul> <li aria-level="1"><span>voisimme huomioida MOKO:ssa </span></li> </ul> <ul> <li aria-level="1"><span>koulussamme toimii aktiivinen liikuntatiimi</span></li> </ul> <ul> <li aria-level="1"><span>koulussamme toimii välkkärit</span></li> <li aria-level="1"><span>koulussamme toimii Suomen harrastamisen mallin kerhotoiminta</span></li> </ul> <br/> <br/> Arviointi (tehdään lukuvuoden lopussa) 2026-04-20T16:07:31+03:00 https://peda.net/id/272287e437f 2026-04-20T15:51:55+03:00 <p><span>Koulumaailma elää parhaillaan isossa murroksessa </span><b>tuen uudistuksen</b><span> myötä. Me kaikki tiedämme, että kukaan ei selviä tästä savotasta yksin – ja siksi meidän on siirrettävä katseemme siihen, mitä tapahtuu luokkahuoneiden välisillä seinillä. Me tarvitsemme </span><b>lisää iloa</b><span> kouluun, ja se syntyy aidosta yhdessä tekemisestä.</span></p> <p><span>Tämä vaatii meiltä rohkeutta raivata kalentereihin </span><b>yhteistä suunnitteluaikaa</b><span>, jotta voimme puhaltaa yhteen hiileen. Mutta ennen kaikkea se vaatii meitä aikuisia heittäytymään: menemään mukaan välituntitoimintaan, hyödyntämään </span><b>sisävälkät</b><span> luovasti ja tukemaan oppilaiden omia kerhoja ja pelejä. Kun me olemme mukana touhuissa, koko koulun ilmapiiri muuttuu.</span></p> <p><b>Kummitoiminta</b><span> on tässä työssä salainen aseemme. Luodaan vahvat parit: vitoset ja ykköset sekä kutoset ja kakkoset. Riittävä ikäero tuo turvaa ja vähentää pienten pelkoa isoja kohtaan. Kummit ovat korvaamaton apu: he sitovat luistimia, auttavat Chrome-tunneilla, ohjaavat temppuratoja ja toimivat apukäsinä käsitöissä. Samalla isot oppilaat saavat kokea olevansa tärkeitä ja harjoittelevat vastuun ottamista. Olipa kyse yhteisestä lukuhetkestä, kirjastovierailusta tai jaetusta lounashetkestä, kyse on matalan kynnyksen kohtaamisista.</span></p> <p><span>Meidän on myös uskallettava avata ovet </span><b>yhteis- ja samanaikaisopettajuudelle</b><span>. Se on laaja kokonaisuus, joka vaatii tarkkaa suunnittelua, mutta palkitsee moninkertaisesti. Mietitään </span><b>palkkitunteja</b><span>, hyödynnetään </span><b>tasoryhmiä</b><span> joustavasti ja luodaan innostavia yhteisiä teemoja – miltä kuulostaisi vaikkapa koko kolmosluokkien yhteinen ”taikakoulu”?</span></p> <p><span>Otetaan myös </span><b>yhteiset tilat</b><span> haltuun. Tuodaan toreille siirrettäviä kalusteita ja järjestetään pajatoimintaa tai vapaan toiminnan päiviä. Näin huomioimme jokaisen oppilaan </span><b>erityisyyden</b><span> luontevasti: pajat ja vaihtotunnit mahdollistavat hauskanpidon ja oppimisen tavalla, joka sopii kaikille.</span></p> <p><span>Tehdään tästä koulusta paikka, jossa kukaan – koulun aikuinen tai oppilas – ei jää yksin. Rakennetaan yhteisö, jossa autetaan, kannustetaan ja nautitaan onnistumisista yhdessä!</span></p> 2026-04-14T14:43:27+03:00