https://peda.net/id/870425fa70f 2024-09-12T13:34:02+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8e6d2f6c70f 2024-09-12T14:02:47+03:00 Oppiaineen tehtävä<br/> <br/> Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen<br/> kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja<br/> mediataitoja. Opiskelu syventää opiskelijan käsitystä kieli- ja kulttuuritietoisuuden, kielitaidon ja<br/> vuorovaikutusosaamisen merkityksestä yksilöiden identiteettien ja yhteisöjen rakentumisessa.<br/> Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opiskelu<br/> kartuttaa monipuolisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia teksti- ja vuorovaikutustaitoja.<br/> Opiskelussa tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkeaasteella. <br/> <br/> Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten lukeminen<br/> ja laajojen tekstien kirjoittaminen. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan<br/> kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja.<br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan<br/> vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielija kulttuuritietoisuuden kehittymiseen. <br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> <br/> Tavoitteena on, että opiskelija<br/> <ul> <li>pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen niin esiintymis- kuin ryhmäviestintätilanteissakin sekä osaa analysoida, arvioida ja kehittää<span>omaa vuorovaikutusosaamistaan</span></li> <li>osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita, niihin liittyviä<span>vuorovaikutusilmiöitä ja -taitoja sekä niihin liittyvää etiikkaa.</span></li> </ul> <br/> Tekstien tulkitseminen <br/> <br/> Tavoitteena on, että opiskelija<br/> <ul> <li>kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja arvioida<br/> monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä,<br/> tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia<br/> käsitteitä tekstien analyysissä</li> <li>kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen taitojaan,<br/> syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia<br/> käsitteitä kirjallisuuden analyysissa</li> <li>osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä, luotettavuutta ja<br/> käytettävyyttä.</li> </ul> <br/> <br/> Tekstien tuottaminen <br/> <br/> Tavoitteena on, että opiskelija<br/> <ul> <li>kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja tuottaa<br/> monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä osaa ilmaista ja<br/> perustella ajatuksiaan sekä käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä ja ilmaisutapoja</li> <li>hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia tekstin<br/> tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä hyödyntää sitä tekstien<br/> tuottamisessa</li> <li>vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden<br/> hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä ymmärtää ja noudattaa<br/> tekijänoikeuksia.</li> </ul> <br/> <br/> Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen<br/> <br/> Tavoitteena on, että opiskelija<br/> <ul> <li>ymmärtää kielen ja tiedonalojen kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle sekä kielellisen<br/> ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteeteille</li> <li>syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, ilmaisun keinoista ja sävyistä, niiden<br/> luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista.</li> </ul> <br/> Osaamisen arviointi <br/> <br/> Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen<br/> eri ulottuvuuksia ja opiskelijan taitojen karttumista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista<br/> johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten<br/> opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa,<br/> oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen<br/> arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä. <br/> <br/> Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista<br/> ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin<br/> aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää<br/> käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.<br/> <br/> Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien tavoitteiden<br/> saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien tavoitteiden lisäksi myös<br/> paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet<br/> kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä.<br/> Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja<br/> mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos opintojakso<br/> koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana.<br/> <br/> Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai korottamiseksi<br/> käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteita johdettuja arvioinnin kohteita, jotka<br/> ovat tavoitealueittain seuraavat. <br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> • vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa<br/> • vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen<br/> <br/> Tekstien tulkitseminen<br/> • monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien analysoiminen ja tulkitseminen<br/> • kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen<br/> • tiedon ja tekstien arvioinnin taidot <br/> <br/> Tekstien tuottaminen<br/> • tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen<br/> • tekstien tuottamisen prosessien hallinta<br/> • yleiskielen hallinta<br/> • tiedonhankinnan taidot, lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen<br/> <br/> Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen<br/> • kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen<br/> • oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen<br/> • kielitiedon ja oppiaineen käsitteiden hallinta <br/> <br/> Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa käyttää toisen<br/> asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta).<br/> <br/> Opintojaksot<br/> <br/> Kieli, tekstit ja vuorovaikutus, 4 op (ÄI1ÄI2ÄI3)<br/> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, 2 op (ÄI1), Pakollinen<br/> • Kieli- ja tekstitietoisuus, 1 op (ÄI2), Pakollinen<br/> • Vuorovaikutus 1, 1 op (ÄI3), Pakollinen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja<br/> ilmaisutapoja<br/> • rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet<br/> • osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana<br/> • syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja<br/> vastaanottajana.<br/> <br/> Kieli- ja tekstitietoisuus<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan<br/> • syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina<br/> • ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta.<br/> <br/> Vuorovaikutus 1<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja<br/> identiteetistä<br/> • syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän<br/> ilmiöitä<br/> • oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua<br/> eri vuorovaikutustilanteissa.<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> • Opiskelija tuntee oman alueensa merkittävimmät julkaisut, esimerkiksi päivä- ja<br/> paikallislehdet.<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> <br/> Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen<br/> • keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä<br/> niiden yhdistelmät<br/> • tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön,<br/> rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi<br/> • erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta<br/> kirjoittaminen, referointi ja kommentointi<br/> • tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus<br/> • kielen- ja tekstinhuoltoa<br/> <br/> Kieli- ja tekstitietoisuus<br/> • erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja<br/> yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä<br/> • monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite<br/> • kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet<br/> <br/> Vuorovaikutus 1<br/> • oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen,<br/> kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen<br/> • vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja<br/> nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio<br/> • kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen korostuu opintojaksossa erityisesti, koska opiskelija kehittää kriittistä ja<br/> kulttuurista lukutaitoaan, tekstien tuottamisen taitojaan, monilukutaitoaan sekä kielitietoisuuttaan<br/> ja vuorovaikutustaitojaan.<br/> <br/> <br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen<br/> <br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen korostuu erityisesti kieli- ja tekstitietoisuus -moduulin (ÄI2)<br/> sisällöissä. Opintojaksossa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen<br/> sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Oman äidinkielen ja oman kulttuurin merkityksen<br/> ymmärtäminen auttaa ymmärtämään, että äidinkieli ja kulttuuri ovat tärkeitä myös muiden kielten<br/> puhujille - tieto omasta kielestä edistää myös toisten kulttuurien arvostamista.<br/> <br/> <br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> <br/> Kielitietoisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja monilukutaidon kehittyminen tukee ja vahvistaa<br/> opiskelijan identiteettien kehittymistä. Erityisesti Vuorovaikutus 1 -moduulissa vahvistetaan<br/> keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä rohkaistaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Vahva identiteetti<br/> ja elämänhallinnan taidot, kuten ryhmäviestintätaidot, tukevat opiskelijan hyvinvointia.<br/> <br/> <br/> Yhteiskunnallinen osaaminen<br/> <br/> Vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen taitoja sekä työelämätaitoja.<br/> Keskustelutaidot, monilukutaito ja kirjoittaminen ovat kaikessa opiskelussa ja oppimisessa<br/> tarvittavia taitoja - koulutuksessa ja työelämässä tarvittavaa yhteiskunnallista osaamista.<br/> <br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> <br/> Vuorovaikutustaidot ja tekstien tulkitseminen ja tuottaminen vaativat jatkuvasti uusia luovia<br/> ratkaisuja ja ovat olennainen osa oppimistaitojen kehittämistä. Ajatusten muotoileminen ja<br/> kielentäminen on luovaa työtä, jota tarvitaan kaikkien aineiden opiskelussa.<br/> <br/> <br/> Eettisyys ja ympäristöosaaminen<br/> <br/> Kestävä kehitys koskee myös kulttuuria ja kieltä. Ihmisen toiminnot voivat sopeutua<br/> ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon - myös äidinkielten - monimuotoisuutta<br/> vaarantamatta. Ainutkertainen, käyttäjilleen korvaamaton luonnollinen kieli ja kielellinen<br/> diversiteetti rinnastuu luonnon monimuotoisuuteen, kun käsitellään kieltä ja identiteettiä.<br/> <br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Opintojaksoon Tekstit, kieli ja vuorovaikutus (ÄI1ÄI2ÄI3) kuuluvat kolme moduulia arvioidaan<br/> yhdellä yhteisellä numerolla 4–10.<br/> Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset<br/> ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan<br/> mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja<br/> itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden<br/> arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,<br/> itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.<br/> Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.<br/> Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.<br/> Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,<br/> vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet<br/> kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata<br/> opintojen edistymistä.<br/> Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten<br/> sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa<br/> tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.<br/> <br/> Opintojakson vapaa kuvaus<br/> <br/> Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.<br/> <br/> <br/> Kirjallisuuden lajit, 2 op (ÄI4)<br/> <br/> Opintojakson moduulit<br/> <br/> • Kirjallisuus 1, 2 op (ÄI4), Pakollinen<br/> <br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Kirjallisuus 1<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan<br/> • tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja<br/> • monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta<br/> tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen<br/> • ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta.<br/> <br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> <br/> Kirjallisuus 1<br/> • kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen<br/> lukeminen ja kirjoittaminen<br/> • kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä<br/> • kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä,<br/> esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä<br/> • kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja<br/> <br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> <br/> Kielestä ja kaunokirjallisuuden kertomuksista nauttiminen ja tarinoihin eläytyminen<br/> tukee opiskelijan hyvinvointia esimerkiksi tarjoamalla samastumismahdollisuuksia ja<br/> vertaiskokemuksia.<br/> <br/> <br/> Monitieteinen ja luova osaaminen<br/> <br/> Kirjallisuuden luova ja eläytyvä lukeminen lisäävät taitoa etsiä merkityksiä ja yhdistellä asioita<br/> uudella tavalla.<br/> <br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> <br/> Kirjallisuudesta keskusteleminen ja kirjoittaminen tukevat vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja<br/> monipuolistumista.<br/> <br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Opintojakso Kirjallisuuden lajit (ÄI4) arvioidaan numerolla 4–10.<br/> Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset<br/> ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan<br/> mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja<br/> itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista<br/> käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana.<br/> Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina:<br/> kirjalliset ja suulliset tehtävät, itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä<br/> paljon kuin mahdolliset kokeetkin. Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi<br/> huomioon arvosanaa annettaessa. Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.<br/> Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,<br/> vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet<br/> kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata<br/> opintojen edistymistä.<br/> Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten<br/> sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa<br/> tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.<br/> <br/> Opintojakson vapaa kuvaus<br/> <br/> Opintojakso on mahdollista suorittaa myös itsenäisesti. Opintojakso Kieli, tekstit ja vuorovaikutus<br/> (ÄI1ÄI2ÄI3) on hyvä olla suoritettuna ennen Kirjallisuuden lajit -opintojakson suorittamista.<br/> <br/> <br/> Kieli ja vaikuttaminen, 3 op (ÄI5ÄI7)<br/> <br/> Opintojakson moduulit<br/> • Tekstien tulkinta 1, 2 op (ÄI5), Pakollinen<br/> • Vuorovaikutus 2, 1 op (ÄI7), Pakollinen<br/> <br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Tekstien tulkinta 1<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan<br/> • ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja<br/> median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana<br/> • oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä analysoimaan<br/> niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta<br/> • perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja<br/> taitoja.<br/> <br/> Vuorovaikutus 2<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • lisää esiintymisrohkeuttaan ja ymmärrystään esiintymisjännityksestä<br/> • kehittää esiintymistaitojaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä myös<br/> digitaalisissa ympäristöissä<br/> • syventää kykyään analysoida ja arvioida puhuttuja tekstejä ja audiovisuaalista viestintää.<br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> <br/> Tekstien tulkinta 1<br/> • sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka<br/> • tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot<br/> • vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset<br/> keinot<br/> • lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet<br/> • puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista<br/> <br/> Vuorovaikutus 2<br/> • esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu<br/> • puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä;<br/> kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot<br/> • vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa<br/> • puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi<br/> <br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Yhteiskunnallinen osaaminen<br/> <br/> Opintojaksossa kannustetaan opiskelijaa ilmaisemaan mielipiteitään ja käyttämään<br/> sananvapauttaan vastuullisesti. Opintojaksossa opitaan keskeisiä demokratiataitoja, joita<br/> kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä tarvitaan. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen, kriittiseen<br/> ajatteluun.<br/> <br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> <br/> Median viestien tulkinta ja vastaanottaminen - medialukutaito ja mediakritiikki - ovat opintojakson<br/> keskeisiä taitoja. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Opiskelijaa rohkaistaan ideoimaan,<br/> tekemään aloitteita, käynnistämään keskusteluja ja vaikuttamaan.<br/> <br/> <br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen<br/> <br/> Ymmärretään kulttuurinen moninaisuus ja eettinen toimijuus globaalissa mediamaailmassa,<br/> kun tutustutaan vuorovaikutustaitoihin ja -etiikkaan eri viestintäkanavissa. Mediataitojen sekä<br/> tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon<br/> ja eettisyyteen.<br/> <br/> <br/> Eettisyys ja ympäristöosaaminen<br/> <br/> Vaikuttamisen opintojaksossa erilaisten tekstit lisäävät ymmärrystä aikamme ajankohtaisista<br/> ympäristöhaasteista sekä tietoa kestävästä tulevaisuudesta.<br/> <br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Opintojakso Kieli ja vaikuttaminen (ÄI5ÄI7) arvioidaan numerolla 4–10.<br/> Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset<br/> ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan<br/> mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja<br/> itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista<br/> käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden<br/> arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,<br/> itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.<br/> Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.<br/> Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.<br/> Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,<br/> vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet<br/> kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata<br/> opintojen edistymistä.<br/> Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten<br/> sisältöjen hallintaa sekä opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja. Kokeessa<br/> tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja.<br/> Opintojakson arvosanaa on mahdollista korottaa täydentämällä vaillinaiseksi jäänyttä hyväksyttyä<br/> suoritusta. Sitä voi täydentää tekemällä puuttuvia kirjallisia töitä tai tekemällä uudelleen heikosti<br/> menneitä suorituksia. Täydentäminen on mahdollista seuraavan lukuvuoden ensimmäiseen<br/> uusintakuulusteluun asti. Sen jälkeen opintojakso on suoritettava kokonaan uudelleen.<br/> <br/> <br/> Opintojakson vapaa kuvaus<br/> <br/> Opintojaksoa ei voi suorittaa itsenäisesti.<br/> <br/> <br/> Suomen ja maailman kirjallisuus, 3 op (ÄI6ÄI8)<br/> <br/> Opintojakson moduulit<br/> <br/> • Kirjoittaminen 1, 1 op (ÄI6), Pakollinen<br/> • Kirjallisuus 2, 2 op (ÄI8), Pakollinen<br/> <br/> Tavoitteet<br/> <br/> Kirjoittaminen 1<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan<br/> • syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin<br/> merkityksiin<br/> • syventää taitoaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja arvioida tekstien<br/> luotettavuutta.<br/> <br/> Kirjallisuus 2<br/> <br/> Moduulin tavoitteena on, että opiskelija<br/> • lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta myös osana<br/> muuttuvaa yhteiskuntaa<br/> • ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa<br/> • tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä<br/> osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia.<br/> <br/> <br/> Keskeiset sisällöt<br/> <br/> Kirjoittaminen 1<br/> • kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely,<br/> muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen<br/> • tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa<br/> • tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia<br/> <br/> Kirjallisuus 2<br/> • Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana<br/> maailmankirjallisuutta<br/> • kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja<br/> kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti<br/> • tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan<br/> sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> • yhteistoiminta alueen julkaisutoiminnan kanssa, esimerkiksi uutisen tai artikkelin<br/> tuottaminen paikallislehdelle<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Laaja-alainen osaaminen<br/> <br/> Globaali- ja kulttuuriosaaminen<br/> <br/> Tutustuessaan maailmankirjallisuuteen ja Suomen kirjallisuuteen opiskelija tutustuu<br/> kulttuuriperintöön ja oppii ymmärtämään kulttuurista moninaisuutta ja suhteuttamaan omaa<br/> identiteettiään suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin.<br/> <br/> <br/> Hyvinvointiosaaminen<br/> <br/> Kirjallisuus vahvistaa ja tukee oman identiteetin rakentamista. Kirjallisuus tarjoaa samastumisen<br/> mahdollisuuksia, vertaistukea, jopa terapiaa. Kirjallisuus tarjoilee elämyksiä. Kirjallisuus tukee<br/> opiskelijan hyvinvointia.<br/> <br/> Vuorovaikutusosaaminen<br/> <br/> Kirjallisuus tukee vuorovaikutusosaamisessa tarpeellisia tunne- ja empatiataitoja. Opintojaksossa<br/> keskitytään kirjoittamisen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.<br/> <br/> Opintojakson arviointi<br/> <br/> Paikallinen lisäys<br/> <br/> Opintojakso Suomen ja maailman kirjallisuus (ÄI6ÄI8) arvioidaan numerolla 4–10.<br/> Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset<br/> ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen tuntityöskentely. Arviointi pyrkii olemaan<br/> mahdollisimman monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja<br/> itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista<br/> käsitystä itsestään puhujana, tekstien tuottajana ja tulkitsijana. Äidinkielen ja kirjallisuuden<br/> arvioinnissa opiskelijan näytöt otetaan huomioon tasaveroisina: kirjalliset ja suulliset tehtävät,<br/> itsenäiset kotitehtävät ja ryhmätyöt vaikuttavat arvosanaan yhtä paljon kuin mahdolliset kokeetkin.<br/> Näin oppiaineen eri osa-alueiden taidot tulevat otetuksi huomioon arvosanaa annettaessa.<br/> Vertaisarviointia tai itsearviointia voi käyttää arvioinnin apuna.<br/> Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi,<br/> vertaisarviointi ja palaute auttavat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Arviointiperusteet<br/> kerrotaan opiskelijalle opintojakson alussa, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata<br/> opintojen edistymistä.<br/> Mikäli opintojaksosta järjestetään kokeita, niissä mitataan kurssin peruskäsitteistön ja keskeisten<br/> sisältöjen hallintaa. Koe mittaa myös opiskelijan luku-, analyysi- ja tulkinta- sekä kirjoitustaitoja.<br/> Kokeessa tarvitaan kykyä päätellä ja soveltaa opittuja tietoja. <br/> <br/> Opintojakson vapaa kuvaus<br/> <br/> Opintojakso sopii myös itsenäisesti suoritettavaksi opintojaksojen Kieli, tekstit ja vuorovaikutus<br/> (ÄI1ÄI2ÄI3) ja Kirjallisuuden lajit (ÄI4) jälkeen.<br/> 2024-09-12T13:34:14+03:00