Tehtävät

Flänööri 5.12.2015

2016-01-02T18:22:03+02:00

Lähden kävelemään, näen kerrostaloja, jotka ovat kaikki samalla teemalla tehtyjä - punaista tiiltä, symmetrisiä ja kaikissa on oma väriteemansa. Tunnen pakkasen poskissani ja jään jalkojeni alla. Hiekoituskivet rapisevat äänekkäästi jalkojeni alla. Huomaan pian, että on todella liukasta ja muutaman kerran säikähdän, kun tossuni lipeää jäällä.
Lähden kohti tuttua asuinaluetta, kun kuulen sireenien äänet; paloauton ja ambulanssin. Tämä saa oloni epämukavaksi. Äänet kuuluvat pitkän aikaa, kunnes yhtäkkiä loppuvat. Sireenien äänien tilalle tulee liikenteen ääniä.

Päätän suunnata rauhallisemmalle alueelle lammen rantaan. Kuulen lintujen ääniä, tuulen, joka liikuttelee puun oksia. Huomaan lintutornin, johon hetken mielijohteesta kipuan. Lintutornista näen kauniin maiselman lammelle, joka on jo osittain jäässä. Lammen takaa näen Laajavuoren mäkihypputornin. Mieleeni juolahtaa, miksi en ole käynnyt täällä aikasemmin.

Jatkan matkaa lammen rannalla olevaa lenkkeilypolkua pitkin. Pian kuulen lasten naurua, se saa itsenikin hyvälle tuulelle. Vieressä on suuri ja värikäs leikkipuisto, jossa on perheitä ulkoilemassa. Jatkan matkaani asuinalueen läpi, jossa on suurimmaksi osaksi matalia kerrostaloja.

Suuntaan kohti tuttuja lenkkipolkuja. Ohitan isomman tien, liikenteen äänet kuulostavat koville rauhallisen ympäristön jälkeen. Pian olen kuitenkin jo kipuamassa kohti tuttua maastoa. Mäki saa jo vähän kylmentyneen kroppani lämpeämään.

Tulen rauhalliselle asuinalueelle, jossa kuulen kuinka lapset leikkivät, koirat haukkuvat ja vanha pariskunta keskustelee keskenään päiväkävelyllään. Huomaan myös päästyäni lähemmäs metsää pienen oravan, joka on vasta osittain harmaa. Orava säikähtää minua ja ryntää puuhun. Haistan puiden tuoksun, onkohan metsästä kaadettu vasta puita. Jatkan matkaani kohti pururadan kaltaista polkua ja näen polulta lähtevän pienempiä polkuja. Mieleni tekisi lähteä kulkemaan niitä pitkin entisenä suunnistajana, mutta maltan mieleni ja pysyn isommalla polulla.
Kuljen polulla, jota ympäröi metsää ja haistan puiden tuoksun. Aurinko pilkistää puiden lomasta ja osuu kasvoihini. Olono on rauhallinen ja onnellinen - nautin metsästä ja auringosta. Metsä on kaunista havumetsää, jossa on paljon sammalta, kiviä ja pieniä polkuja. Maasto on mukavan mäkistä. Mäen päältä näen kauas, jopa harjun kellotorni erottuu silmääni. Saan olla edelleen varovainen, sillä polku on osittain jäässä varjoisissa kohdissa.

Suuntaan metsästä kohti kotia ja kuulen taas liikenteen. Tiellä on paljon liikennettä. Näen kohta jo oman asuinalueen. Aurinko lämmittää mukavasti pikku pakkasen kylmättämiä poskiani. Voin jo tuntea oman kodin lämmön ja maistaa kuuman teen.

Oppimiskokemuksiani kuvataiteessa

2016-01-02T18:19:25+02:00

Omat kuvataiteen oppimiskokemukset sijoittuvat oikeastaan kokonaan kouluun. Päiväkodissa teimme joitain töitä, muistaakseen ainakin kortteja, mutta niistä minulla ei ole kuvia. Muuten kokemukset sijoittuvat ala- ja yläkouluun ja lukioon.

Alakoulussa kuvataidetta meille opetti oma luokanopettaja. Käytimme paljon erilaisia tekniikoita ja muistan, että pidin kuvataiteesta paljon. Teimme usein vuoden aikaan sopivia teoksia, joko liiduilla, vesiväreillä tai puuväreillä. Työt olivat alakoulussa aika ohjattuja, meille annettiin tarkat ohjeet miten ja mitä tehdään. Usein itse pääsi vaikuttamaan oikeastaan enemmän yksityiskohtiin tai siihen minkä eläimen tekee.

Yläkoulussa kävimme tarkemmin taiteen historiaa ja erilaisia tekniikoita seitsemännellä luokalla pakollisessa kuvataiteessa.

Lukiossa kävin kaksi kurssia kuvataidetta: yhden pakollisen ja yhden valinnaisen. Lukiossa kävimme entistä ennemmän historiaa ja teimme monipuolisesti töitä. Muistan ainakin, kun harjottelimme ihmisten piirtämistä niin, että jokainen poseerasi vuorotellen opettajan määräämässä asennossa luokan keskellä. Muut piirsivät poseeravan ihmisen eri välineillä omasta näkökulmasta. Teimme kaksi kierrosta eli jokainen poseerasi kaksi kertaa. Ekalla kierroksella teimme hiilella, toisella vesiväreillä. Aika vaihteli kolmesta kuuteen minuttiin opettajan määräyksen mukaan. Tämä oli todella hauskaa ja jotkut asennot olivat vaikeita piirtää omasta kulmasta.
Lukiosta mieleeni jäi myös, kun suunnitelimme toisella kurssilla itse pilvenpiirtäjän ja toteutimme sen itse keksimällä tavalla. Alustimme työtä tutkimalla maailmalla olevia kuuluisia pilvenpiirtäjiä.
Suunnitelimme myös huoneen, jonka toteutimme. Itse tein kylpyhuoneen, johon kalusteet muovailin muovailuvahasta ja seiniin ja muihin hyödynsin lehdistä ja muista löydettyjä kuvia. Tein myös huoneeseen jonkinlaisen hyllyn puutikuista.
Alakoulu:

Teimme alakoulussa kaiverrustyön laatalle. Tämän jälkeen painoimme laatalla kuvan paperille. Samankaltaisen työn teimme myös yliopiston kuviskurssilla, mutta muistaakseni laatta oli erilainen kuin mitä käytimme alakoulussa.

Kyseisessä liitutyössä hyödynsimme biologian oppeja lintujen suhteen.

Revontuli työ, johon maalasimme vesiväreillä ensin taustan ja sen kuivuttua leikkasimme työhön lumen. Sen jälkeen olen liiduilla ja tusseilla tehnyt vielä hahmoja ja pienen teltan.

Kummituslinna halloweenin aikaan, jokainen sai itse suunnitella oman näköisen linnansa. Työhön kuului tehdä kuutamon muodostama linnan varjo.

Tämä työ oli yksi alakoulu aikojeni lempitöitä. Saimme itse valita jonkin kuvan, joka muistaakseen kannatti olla sarjakuvasta tai vastaavasta. Sen jälkeen tulostimme kuvan ja jaoimme sen ruutuihin. Seuraavaksi jaoimme isomman paperin yhtä moneen ruutuun. Sitten alkoi mallentaminen, jota ruudut tukivat todella hyvin. Teos onnistui mielestäni todella hyvin ja sen tekeminen oli mielenkiintoista.

Meidän ruokalassa yhdellä seinällä oli iso ilmoitustaulu varattuna sille, että vuorotellen joka luokan kuvis töitä saadaan laitettua esille. Meidän luokka teki ruokalaan kuutti-työn, johon teimme taustan vesiväreillä. Itse kuutti tehtiin peitevärillä tupsuttaen.

Työ omasta lemmikistä. Tässä työssä saimme vapaammat kädet taustan ja kuvan suhteen; ainoastaan määrättiin vain, että työ tehdään vesiväreillä.

Linkitimme äidinkielen tunnit ja kalevalan kuvataiteeseen. Jokainen sai valita mieleisen kohdan kalevalasta kuvitettavaksi. Itse tein Tuonen joen ja Tuonen joutsenen.

Hiilityö

Yläkoulu:

Perspektiivityö, joka tehtiin vesiväreillä. Työssä piti kiinnittää erityisesti huomiota väreihin ja siihen, miten kauempana olevat asiat ovat vaaleempia kuin lähempänä olevat.

Suunnittelimme ja toteutimme itse sarjakuvat. Työn anto oli täysin vapaa, joten sai itse päättää mitä tekee ja miten työn toteuttaa. Tämä työ oli hankala, sillä mielikuvitus meinasi loppua kesken, mutta silti todella hauska.

Meidän tuli valita kuva luokasta. Itse valitsin tämän hiiren kuvan jostain lenhdestä. Ensiksi teimme kuvan lyijykynällä ja sitten maalasimme kuvan lyijykynä työn pohjalta.

Lukio:

Piirsimme myös itse suunnittelemasta huoneesta kuvan.

Taidemuseossa käynti

2015-12-05T13:10:59+02:00

Mikä sinulle on taiteissa tärkeää? Kerro taidenäkemyksestäsi

Minulle on tärkeää taiteessa se, mitä ajatuksia minulle siitä herää. Jotkut teokset voivat aiheuttaa suuriakin tunteita ja ajatuksia. Olin vuonna 2014 helmikuussa Pariisissa ja kävimme Louvressa ja Versaillesissa. Näistä etenkin Versailles jäi mieleeni erittäin vahvasti, sillä Ranskan historia on kiehtoo minua. Kun itse oli paikassa, joka on suuri osa historiaa, tuli käsittömätön olo. Kaikki oli todella upeaa ja hienompaa mitä osasi odottaa.

Minulle tunteiden ja ajatuksien lisäksi aihe on tärkeä asia. Itse pidän eniten ehkä luonto aiheisista teoksista, sillä niistä tulee kotoisa ja rauhallinen olo. Pidän myös paljon sisustamisesta, joten muotoilu kiinnostaa minua sen vuoksi. Muotoilussa pidän selkeistä linjoista - suosinkin yksinkertaisen näyttäviä huonekaluja.

Mikä on ensivaikutelmasi teoksesta? Mitä näet teoksessa?

Ensivaikutelmani Tapiovaaran näytöksestä oli ihastunut. En tiennyt, että niin moni klassikko tuoli on hänen luomansa. Oli myös hauska löytää näyttelystä tuttuja tuoleja, joita on esimerkiksi kotona eikä niitä ole ikinä ajatellut sen enempään.

Miten taiteilija käyttää värejä, muotoja, sommitelmaa?

Tapiovaaran tuolit ovat usein miten tehty puusta ja niissä saattaa olla nahka tai kangas yksityiskohtia. Hän on käyttänyt paljon rottinki tyylistä pudontaa tuoleissaan. Tuolit ovat yksinkertaisuudessaan näyttäviä ja niissä on monissa kaarevia linjoja, sekä selkänojat eivät ole tehty yhtenäisestä puusta. Väreinä hän suosi eniten mustaa ja puun sävyjä, mutta joukosta löytyi myös räikeitä yksilöitä kuten seeprakuosilla pehmustettu nojatuoli.

Tulkitse teosta oman tietämyksesi ja mielikuvituksesi mukaan.

Tapiovaaran työt ovat ajattomia ja yksinkertaisen näyttäviä. Hänen työt ovat mielestäni sellaisia, että ne miellyttävät monia. Tämä voi johtua siitä, että hän käytti paljon suomalaisten suosikki materiaalia puuta. Lisäksi työt eivät ole liian monimutkaisia, vaan niissä suositaan selkeitä muotoja.

Kävin näyttelyssä Ilmari Tapiovaaran näyttelyssä Alvar Aallon -museossa.