https://peda.net/id/868dd7da5ea 2022-11-07T16:07:33+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9c9ab3fe5ea 2022-11-07T16:08:10+02:00 <p>Jääkausi</p> <ul> <li>Aika, jolloin jäätiköt kasvavat.</li> <li>Jääkaudella on lämpökausia eli aikoja, jolloin suurin osa jäätiköistä sulaa. (Mutta eivät kaikki.)</li> <li>Nyt elämme lämpökautta.</li> <li>Menemme kohti uutta jääkautta, jolloin ilmasto viilenee ja jäätiköt kasvavat.</li> <li>Jääkaudella suurin osa sateista tulee lumena. Vuoristoissa lumikerrokset kasvavat paksuutta ja muuttuvat hitaasti jääksi. Tulee vuoristojäätiköitä.</li> <li>Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 vuotta sitten ja päättyi noin 10 000 vuotta sitten.</li> </ul> <p>Ilmastoa ovat muuttaneet</p> <ul> <li>Maapallon kiertoradan muoto muuttuu.</li> <li>Maapallon pyörimisakselin kulma muuttuu.</li> <li>Jäätiköt heijastavat auringon lämmittävää säteilyä pois ja ilmasto viilenee.</li> </ul> <p>Jäätiköityminen = ilmiö, jossa jäätiköt kasvavat.</p> <ul> <li>Vuoristossa oleva vuoristojäätikkö kasvaa ja laajenee rinnettä alaspäin.</li> <li>Vuoristojäätikkö kasvaa mantereita peittäväksi mannerjäätiköksi.</li> <li>Jäätikkö saattaa edetä 25-30 metriä vuoden aikana, kun on erittäin kylmä.</li> <li>Eläimet ja kasvit ehtivät sopeutua jääkauteen, koska jääkausi tulee hitaasti.</li> </ul> 2022-11-07T16:08:10+02:00 https://peda.net/id/a8e3a2f65ea 2022-11-07T16:08:31+02:00 <p>Maalajit</p> <ul> <li>Moreeni <ul> <li>Syntyi, kun jäätikkö rikkoi kalliosta irti eri kokoisia kiviä ja kuljetti niitä mukanaan. Kun jäätikkö suli, kivet kasautuivat maalajiksi nimeltä moreeni.</li> <li>Moreenissa on eri kokoisia kiviä sekaisin.</li> <li>Moreeni on lajittumaton maalaji.</li> </ul> </li> <li>Lajittunut kivennäismaalaji <ul> <li>Jäätikössä olleet kivet kulkivat jäätikön sulamisvesien mukana. Sulamisvedet lajittelivat kivet koon mukaan.</li> <li>Yhtä raekokoa (=vain yhden kokoisia kiviä) sisältävä maalaji.</li> <li>sora, hiekka, hiesu, hieta, savi</li> </ul> </li> </ul> <p>Jäätikön edetessä syntyi</p> <ul> <li>U-laakso <ul> <li>Vuoristojäätikkö on liikkunut rinnettä alaspäin ja samalla kuluttanut pyöreäreunaisen U:n mallisen laakson.</li> <li>Jos laakso on täyttynyt merivedellä, on kyseessä vuono.</li> </ul> </li> <li>Silokallio <ul> <li>Mannerjäätikkö on hionut kallion sileäksi.</li> </ul> </li> <li>Siirtolohkare <ul> <li>Mannerjäätikkö on ottanut mukaansa ison kiven lohkareen. Sulaessaan jäätikkö on tiputtanut kiven lohkareen sinne, missä se nykyisin sijaitsee.</li> </ul> </li> <li>Drumliini <ul> <li>Muodostuu moreenista.</li> <li>Jäätikkö on kulkenut eteenpäin. Kulkiessaan eteenpäin jäätikkö on kerrostanut moreenia kallionyppylän päälle pisaranmuotoiseksi mäeksi.</li> <li>Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.</li> </ul> </li> </ul> <p>Jäätikön pysähtyessä syntyi</p> <ul> <li>Reunamuodostuma <ul> <li>Muodostuu moreenista ja moreenin päälle kasautuneesta hiekasta ja sorasta.</li> <li>Jäätikkö on puskenut eteensä moreenivallin ja pysähtynyt paikoilleen. Jäätikön sulamisvedet ovat kerrostaneet moreenivallin päälle hiekkaa ja soraa.</li> <li>Jäätikön liikesuuntaa vastaan oleva muodostuma.</li> </ul> </li> </ul> <p>Jäätikön sulaessa syntyi</p> <ul> <li>Harju <ul> <li>Muodostuu sorasta ja hiekasta. Ydin on soraa ja sen päällä on hiekkaa.</li> <li>Jäätikköön syntyy railo tai tunneli, jossa virtaa joki. Joki kerrostaa ensin soran ja soran päälle hiekan.</li> <li>Pitkulainen mutkitteleva muodostuma.</li> <li>Jäätikön liikesuunnan mukainen muodostuma.</li> </ul> </li> <li>Suisto <ul> <li>Muodostuu hiekasta.</li> <li>Joki kasaa hiekan jokisuulle mereen tai järveen.</li> </ul> </li> <li>Suppakuoppa <ul> <li>Muodostuu usein hiekasta.</li> <li>Jäätiköstä irtoaa lohkare, joka hautautuu maahan, kun joki kuljettaa lohkareen päälle maa-ainesta. Kun lohkare sulaa, lohkareen päällä ollut maa-aines romahtaa alas ja muodostaa kuopan.</li> </ul> </li> <li>Hiidenkirnu <ul> <li>Muodostuu kallioon.</li> <li>Kallion koloon jää kivi, jota jäätikön sulamisvedet pyörittävät kolossa. Kun kivi pyörii kolossa kauan, se poraa itselleen kaivon.</li> </ul> </li> </ul> 2022-11-07T16:08:31+02:00 https://peda.net/id/b4ba116e5ea 2022-11-07T16:08:51+02:00 <p>Elämää jääkaudella</p> <ul> <li>mannerjäätikön reunalla kasvoi paljon arokasvillisuutta. Kasvillisuus oli hyvää ruokaa suurille kasvinsyöjille, joita ihmiset metsästivät.</li> <li>Jääkauden lopulla monet isot nisäkkäät katosivat ilmaston muuttumisen ja metsästyksen takia.</li> </ul> <p> </p> <p>Maankohoaminen</p> <ul> <li>Suomessa oli noin 3 kilometriä paksu mannerjäätikkö, joka painoi maan kuorta lommolle noin kilometrin verran.</li> <li>Kun mannerjäätikkö suli pois, alkoi maa kohota takaisin alkuperäiseen korkeuteen.</li> <li>Maan kohoamisen seurauksia <ul> <li>Saaret kasvavat mantereeseen kiinni.</li> <li>Satama-alueet madaltuvat ja niitä on ruopattava.</li> <li>Rannikkokaupungit muuttuvat sisämaakaupungeiksi.</li> <li>Muinaiset rannat ovat nykyään mäkien rinteillä ja niitä kutsutaan muinaisrannoiksi.</li> <li>Maankohoamista tapahtuu yhä ja nopeinta se on Perämeren alueella.</li> </ul> </li> </ul> <p>Suomen asuttaminen</p> <ul> <li>Mannerjäätikön sulamisen takia Itämerellä on ollut useita järvi- ja merivaiheita ennen kuin syntyi nykyinen Itämeri.</li> <li>Suomi oli aluksi lähes kokonaan veden alla, kunnes maankohoaminen sai Suomen nousemaan vedestä.</li> <li>Suomen varhaisin asutus on sijainnut silloisella rannikolla ja jokien varrella.</li> </ul> <p>Harjujen ja reunamuodostumien hyödynnys</p> <ul> <li>Harjuja ja reunamuodostumia pitkin on muinoin kulkenut paljon teitä, koska ne ovat olleet helppokulkuisia alueita.</li> <li>Nykyäänkin tietä tehdään hajujen ja reunamuodostumien päälle.</li> <li>Harjut ja reunamuodostumat ovat hyviä pohjavesialueita, koska sora suodattaa sadevedestä helposti pohjavettä.</li> <li>Harjujen ja reunamuodostumien hiekkaa on kaivettu paljon betonin valmistuksen käyttöön.</li> <li>Nykyisin harjuja ja reunamuodostumia suojellaan, koska niillä elää harvinaisia eliölajeja.</li> </ul> <p>Maalajit</p> <ul> <li>Kivennäismaalajit <ul> <li>Moreeni, sora, hiekka, hiesu, hieta, savi</li> </ul> </li> <li>Eloperäiset maalajit <ul> <li>Multa, muta, lieju, turve, kangasturve</li> </ul> </li> </ul> 2022-11-07T16:08:51+02:00