<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI04 kevät 2026</title>
<id>https://peda.net/id/864930b2319</id>
<updated>2026-04-06T12:39:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/864930b2319:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Vastaus kpl. 13. teht. 6.</title>
<id>https://peda.net/id/d22612b45a7</id>
<updated>2026-05-28T12:52:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/vastaus-kpl.-13.-teht.-6#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;5. Konservatismi, liberalismi ja sosialismi ovat merkittäviä aatteita, jotka ovat vaikuttaneet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Euroopassa 1800-luvulta alkaen. Tarkastele niiden syntyä ja keskeisiä eroja. (historian yo-koe&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;syksy 2016)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vastauksessa on käsitelty kaikkia aatteita ja mainittu joitakin aatteita erottavia asioita.&lt;br/&gt;&#10;• Aatteiden syntytausta: liberalismin taustalla 1700- luvun valistusajattelu, konservatismi&lt;br/&gt;&#10;syntyy 1800-luvun alussa vastavoimaksi liberalismille ja Ranskan suuren vallankumouksen ajatuksile, sosialismin taustalla teollistuneet&lt;br/&gt;&#10;yhteiskunnat ja työväestön heikko asema.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• Aatteiden eroja:&lt;br/&gt;&#10;- Liberalismi oli porvariston aate, joka vaati vapauksia, kuten sananvapautta sekä&lt;br/&gt;&#10;äänioikeuden laajentamista porvaristolle.&lt;br/&gt;&#10;- Konservatismia kannattivat aatelisto ja papisto, jotka halusivat säilyttää yhteiskunnan&lt;br/&gt;&#10;ennallaan.&lt;br/&gt;&#10;- Sosialismia kannattivat työväestön edustajat, jotka vaativat teollisen yhteiskunnan&lt;br/&gt;&#10;epäkohtien korjaamista ja itselleen parempaa asemaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiitettävässä vastauksessa aatteiden syntyä ja niiden eroja on käsitelty tarkemmin ja useasta eri&lt;br/&gt;&#10;näkökulmasta.&lt;br/&gt;&#10;• Liberalismin kannatuksen nousu liittyi teollistumiseen ja porvariston aseman vahvistumiseen.&lt;br/&gt;&#10;1800-luvulla liberalistit vaativat vapauksia esim. poliittisia oikeuksia tai lehdistönvapautta.&lt;br/&gt;&#10;• Konservatismin taustalla oli Ranskan suuresta vallankumouksesta seurannut sotien ja sekasorron&lt;br/&gt;&#10;aika, joka päättyi 1815. Konservatiivit vastustivat alempien säätyjen oikeuksien lisäämistä sekä&lt;br/&gt;&#10;kannattivat sääty-yhteiskuntaa ja vaativat paluuta entiseen.&lt;br/&gt;&#10;• Sosialismi syntyi 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset sosialistit olivat ns. utopistisosialisteja.&lt;br/&gt;&#10;Sosialismin tavoitteena oli työväestön aseman parantaminen vallankumouksen kautta.&lt;br/&gt;&#10;Sosialismiin liittyy luokkayhteiskunnan käsite.&lt;br/&gt;&#10;• Vastauksessa voidaan myös tarkastella kunkin aatesuunnan merkittäviä ajattelijoita, esim.&lt;br/&gt;&#10;Edmund Burke, Adam Smith, John Stuart Mill, Karl Marx ja Friedrich Engels</content>
<published>2026-05-28T12:51:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Aatteet muuttavat yhteiskuntaa</title>
<id>https://peda.net/id/c2a208fc546</id>
<updated>2026-05-20T19:55:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/13.-aatteet-muuttavat-yhteiskuntaa#top" />
<content type="html">Lue kpl. 13. ja tee teht. 1.</content>
<published>2026-05-20T19:55:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uusi aika 1789 - 1914</title>
<id>https://peda.net/id/9c5252c4546</id>
<updated>2026-05-20T19:54:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/uusi-aika-1789-1914#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Uuden ajanjakson taustalla:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kolonialismi vaurastutti Eurooppaa&lt;br/&gt;&#10;- valistuksen kehitysusko&lt;br/&gt;&#10;- luonnontieteiden vallankumous&lt;br/&gt;&#10;- sääty-yhteiskunnan heikkeneminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uuden ajan ominaispiirteitä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- teollistumisen aikakausi&lt;br/&gt;&#10;- suuret aatteet: nationalismi, liberalismi, konservatismi ja sosialismi&lt;br/&gt;&#10;- porvariston vuosisata&lt;br/&gt;&#10;- kristillinen maailmankuva järkkyy: darvinismi&lt;br/&gt;&#10;- taiteissa useita eri tyylisuuntia&lt;br/&gt;&#10;- eurooppalainen maailmanvalta: imperialismi</content>
<published>2026-05-20T19:54:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Kumpi teoksista on barokkia ja kumpi rokokoota? Perustele vastauksesi!</title>
<id>https://peda.net/id/0aff9d30546</id>
<updated>2026-05-21T09:54:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/12.-kumpi-teoksista-on-barokkia-ja-kumpi-rokokoota-perustele#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;img-fluid&quot; src=&quot;https://www.meisterdrucke.fi/kunstwerke/300px/Francois_Boucher_-_Portrait_of_the_Marquise_de_Pompadour_(1721-1764)_(Portrait_de_Jeanne_Antoinette_-_(MeisterDrucke-962036).jpg&quot; alt=&quot;Markiisi de Pompadourin (1721-1764) muotokuva (Marquise de Pompadourin (tunnetaan nimellä Madame de Pompadour) Jeanne Antoinette Poissonin muotokuva tekijältä François Boucher&quot; title=&quot;Markiisi de Pompadourin (1721-1764) muotokuva (Marquise de Pompadourin (tunnetaan nimellä Madame de Pompadour) Jeanne Antoinette Poissonin muotokuva tekijältä François Boucher&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Rokokoo&lt;br/&gt;&#10;Markiisitar de Pompadourin muotokuva (1721-1764)&lt;br/&gt;&#10;- vaaleat ja hempeät väri&lt;br/&gt;&#10;- hienosteleva ja koristeellinen vaatetus&lt;br/&gt;&#10;- vaatetus kevyttä silkkiä&lt;br/&gt;&#10;- kuvassa on kevyt ja miellyttävä tunnelma&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;mw-file-element&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Bartolomeo_Nazari_-_Portrait_of_Farinelli_1734_-_Royal_College_of_Music_London.jpg/250px-Bartolomeo_Nazari_-_Portrait_of_Farinelli_1734_-_Royal_College_of_Music_London.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Barokki&lt;br/&gt;&#10;Carlo Broschi (1705-1782) Farinellin muotokuva&lt;br/&gt;&#10;- tummat ja voimakkaat värit&lt;br/&gt;&#10;- arvokas yleisilme ja mahtipontisuus&lt;br/&gt;&#10;- valon ja varjon vaihtelu&lt;br/&gt;&#10;- ylellinen ja raskaan oloinen vaatetus</content>
<published>2026-05-20T19:57:53+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Miten luonnontieteet kehittyivät valistuksen aikakaudella?</title>
<id>https://peda.net/id/52ab7a8e54d</id>
<updated>2026-05-21T09:28:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/12.-miten-luonnontieteet-kehittyivat-valistuksen-aikakaudell#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;• Valistuksen aikainen järjen käyttö, kiinnostus uuden tiedon hankkimiseen ja taistelu&lt;br/&gt;&#10;taikauskoa vastaan loi pohjaa tieteen kehitykselle.&lt;br/&gt;&#10;• Kiinnostus uutta tietoa kohtaan lisäsi luonnontieteiden harrastamista. Ympäristön ilmiöitä&lt;br/&gt;&#10;yritettiin selittää järjellä.&lt;br/&gt;&#10;• Luontoa ja eri lajeja luokiteltiin, ja sama tehtiin myös ihmisille, mikä vaikutti rotuteorioiden&lt;br/&gt;&#10;syntyyn.&lt;br/&gt;&#10;• Löytöretket toivat eurooppalaisille uutta tietoa muiden maanosien asukkaista. Heitä&lt;br/&gt;&#10;alistettiin, mutta syntyi myös käsite “jalo villi”, mikä kuvasi eurooppalaisten kiinnostusta&lt;br/&gt;&#10;muita kansoja kohtaan.</content>
<published>2026-05-21T09:28:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10.-11. Valistus</title>
<id>https://peda.net/id/6ce75656546</id>
<updated>2026-05-21T08:57:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/10.-11.-valistus#top" />
<content type="html">Vastaa seuraaviin kysymyksiin oppik.s. 106-117 ja open jakaman monisteen pohjalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. 1700-lukua on kutsuttu järjen aikakaudeksi. Miten järjen ihannointi näkyi valistuksessa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- järkeen perustuva maailmankuva yleistyi ja uskottiin, että järjen avulla voitaisiin ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia&lt;br/&gt;&#10;- arvosteltiin kirkkoa ja uskontoa&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- korostettiin krriitistä ajattelua&lt;br/&gt;&#10;-vaadittiin uskonnonvapautta&lt;br/&gt;&#10;- Raamattua yritettiin tulkita järjellä&lt;br/&gt;&#10;- etsittiin sellaista hallintomuotoa, jossa toteutuisi kansalaisten luonnolliset oikeudet ja tehokas hallinto&lt;br/&gt;&#10;- kansan valistaminen&lt;br/&gt;&#10;- keskustelusalongit tiedon levittämiseksi&lt;br/&gt;&#10;- kirjallisuuden arvostus&lt;br/&gt;&#10;- tietosanakirjojen julkaiseminen alkoi&lt;br/&gt;&#10;- alettin julkaista säännöllisesti ilmestyviä sanomalehtiä&lt;br/&gt;&#10;- taikauskon vastustaminen&lt;br/&gt;&#10;- vastustettiin itsevaltiutta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. selitä seuraavien valistuksen keskeisten käsitteiden merkitys:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Montesquieu: vallan kolmijako&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- valtiossa keskeiset vallan muodot: päätös-, toimeenpano- ja tuomiovalta on hajotettu eri toimielimille, jotta valta ei keskittyisi liikaa&lt;br/&gt;&#10;- esim. Suomessa: päätösvaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa hallitus ja presidentti ja tuomiovaltaa tuomioistuimet&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Voltaire: valistunut itsevaltius&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- itsevaltias, joka toimi kansansa hyväksi sen ylimpänä palvelijana ja kansan hyvinvoinnin takaajana&lt;br/&gt;&#10;parlamentarismi&lt;br/&gt;&#10;- toimeenpanevan elimen on nautittava kansan luottamusta valtion hallinnossa&lt;br/&gt;&#10;- esim. Suomessa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Miten valistuksen ajatukset näkyvät yhteiskunnassamme vielä nykyäänkin?&lt;br/&gt;&#10;- vallan kolmijako&lt;br/&gt;&#10;- parlamentarismi&lt;br/&gt;&#10;- kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen&lt;br/&gt;&#10;- uskonnonvapaus&lt;br/&gt;&#10;- julkinen keskustelu ja yleinen mielipide, edellyttää sananvapautta&lt;br/&gt;&#10;- yksilön menestyminen yhteiskunnassa on määräydyttävä kyvykkyyden eikä syntyperän mukaan&lt;br/&gt;&#10;- edistysusko&lt;br/&gt;&#10;- alamaisista tuli kansalaisia</content>
<published>2026-05-20T19:53:28+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Itsevaltius</title>
<id>https://peda.net/id/5763152452d</id>
<updated>2026-05-18T19:19:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/8.-itsevaltius2#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;Kuninkaan valtaa lisäsi Euroopassa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;* siirtyminen rahatalouteen ja ratsujoukkojen merkityksen väheneminen -&amp;gt; feodalismin mureneminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* uskonpuhdistus ja uskonsodat&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kansallisvaltioiden synty&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Itsevaltius Ranskassa &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;* itsevaltius alkoi Ranskasta, mistä se levisi muihin Euroopan maihin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* &amp;quot;kuningas on saanut valtansa Jumalalta ja on vastuussa vain Jumalalle&amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Ludvig XIV eli Aurinkokuningas oli Euroopan johtava itsevaltias&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* hänen valtansa nojasi keskitettyyn hallintoon, vakinaiseen armeijaan ja säännöllisiin verotuloihin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Ludvig XIV rakennutti hallintopaikakseen Versaillesin palatsin, minne hän keräsi ylhäisaatelin tarkkailtavaksi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* Aurinkokuninkaan hallinnon loppuaikaa himmensivät valtionkassaa köyhdyttävät lukuisat sodat&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Itsevaltiuden ajan taidetyyli oli barokki &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* korosti kuninkaan ja valtion loistoa ja mahtia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* yltäkylläisyys, prameus, mahtipontisuus, hehkuvat värit, dramaattisuus&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* hovin ja ylimystön tyyli&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* barokki arkkitehtuurissa: Berninin suunnittelema aukio Pietarinkirkon edessä, Versailels, Rastellin suunnittelema Talvipalatsi Pietarissa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* barokkitaiteilijoita: Rubens, Rembrandt, Vermeer, Velaszquez&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ranska kulttuurin keskuksena Euroopassa &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;* itsevaltiuden aikakautena ja pitkään sen jälkeenkin Ranska oli eurooppalaisen kulttuurin keskus ja esikuva,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; jota jäljiteltiin monilla kulttuurin alueilla, kuten&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; * itsevaltainen hallintotapa ja merkantilismi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; * Ranskan kieli oli aateliston yleisesti käyttämä kieli Euroopassa ja ranskalaisen kirjallisuuden tuntemus ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;arvostus oli suurta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; * Itsevaltiuden Ranska oli esikuva myös seuraavilla aloilla: arkkitehtuuri, kuvataiteet, muoti, teatteri, ja etiketti&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;(hovin käytöstavat)&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-05-18T19:19:27+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Itsevaltius</title>
<id>https://peda.net/id/0d18463e4f8</id>
<updated>2026-05-14T13:45:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/8.-itsevaltius#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 83-89 itsevaltiudesta ja tee itsevaltiudesta käsitekartta alla olevan ohjeen mukaan. Tehkää käsitekartta paperille. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tee alla olevista sanoista käsitekartta, jonka aiheena on&lt;b&gt; itsevaltius&lt;/b&gt;. Oikeita vaihtoehtoja on useita.&lt;br/&gt;&#10;Mieti asioiden välisiä syy-seuraussuhteita käsitekarttaa laatiessasi. Lisää sanojen väliin nuoli&lt;br/&gt;&#10;osoittaaksesi asioiden välisiä suhteita. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;• absolutismi eli itsevaltius (keskuskäsite)&lt;br/&gt;&#10;• aatelin vallan väheneminen&lt;br/&gt;&#10;• kirkon arvovallan väheneminen&lt;br/&gt;&#10;• kuninkaiden vaurastuminen&lt;br/&gt;&#10;• feodalismin päättyminen&lt;br/&gt;&#10;• löytöretkien saavutukset&lt;br/&gt;&#10;• kansallisvaltioiden synty&lt;br/&gt;&#10;• renessanssi&lt;br/&gt;&#10;• merkantilismi&lt;br/&gt;&#10;• Ranska esikuvana&lt;br/&gt;&#10;• barokki muodissa&lt;br/&gt;&#10;• Ludvig XIV, Aurinkokuningas&lt;br/&gt;&#10;• maallistuminen</content>
<published>2026-05-14T13:45:40+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Millaisia vaikutuksia uskonpuhdistuksella oli Euroopassa?</title>
<id>https://peda.net/id/df3f2a344f8</id>
<updated>2026-05-14T13:44:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/8.-millaisia-vaikutuksia-uskonpuhdistuksella-oli-euroopassa#top" />
<content type="html">- kristillinen yhtenäiskulttuuri mureni ja läntinen kristikunta jakaantui protestanttiseksi ja katoliseksi&lt;br/&gt;&#10;- kirkon valta heikkeni ja maallisten hallitsijoiden valta kasvoi&lt;br/&gt;&#10;- kun protestanttinen kirkko levittäytyi, Euroopassa ajauduttiin useisiin uskonsotiin (esim. 30-vuotinen sota 1618-1648)&lt;br/&gt;&#10;- katolisilla alueilla uskonpuhdistus sai aikaan vastauskonpuhdistuksen, jolla vastustettiin protestanttien toimia ja yritettiin palauttaa katolisuus valtaan&lt;br/&gt;&#10;- sensuuri syntyi vastauskonpuhdistuksen seurauksena&lt;br/&gt;&#10;- vastauskonpuhdistus vaikutti uuden tyylisuunnan, barokin syntyyn&lt;br/&gt;&#10;- protestanttisissa maissa luovuttiin katoliseen uskoon liittyvistä asioista, kuten pyhimysten palvonnasta, luostarilaitoksesta ja ripistä&lt;br/&gt;&#10;- Raamattu käännettiin kansankielelle ja jumalanpalvelusten liturgiat muuttuivat kansankielisiksi</content>
<published>2026-05-14T13:44:23+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Ota kantaa väitteseen: renessanssi oli Euroopan historian kultakausi!</title>
<id>https://peda.net/id/5485e7c04d5</id>
<updated>2026-05-15T10:28:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/7.-ota-kantaa-vaitteseen-renessanssi-oli-euroopan-historian-#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Puolesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- taiteen kehityksen taustalla talouden kukoistus&lt;br/&gt;&#10;- taiteen kehittyminen&lt;br/&gt;&#10;- naisen asema parani jonkin verran&lt;br/&gt;&#10;- antiikin kulttuuri elpyi&lt;br/&gt;&#10;- merkittäviä taiteilijoita, joita ihaillaan edelleen&lt;br/&gt;&#10;- yksilöllisyyden korostus&lt;br/&gt;&#10;- järjen ja oppineisuuden korostus&lt;br/&gt;&#10;- kulttuuria tuettiin paljon&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vastaan:&lt;br/&gt;&#10;- taikausko oli edelleen suurta&lt;br/&gt;&#10;- renessanssi koski pääosin vain ylimystöä eikä tavallista kansaa&lt;br/&gt;&#10;- renessanssi sijoittuu osin keskiajalle, jota renessanssi piti pimeänä&lt;br/&gt;&#10;- aika oli hyvin sotaisaa</content>
<published>2026-05-11T19:27:40+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Tulkinta Jan van Eyckin maalauksesta Arnolfinin perhe (1434)</title>
<id>https://peda.net/id/23854ee04d5</id>
<updated>2026-05-11T19:26:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/7.-tulkinta-jan-van-eyckin-maalauksesta-arnolfinin-perhe-143#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Tutki Jan van Eyckin maalausta Arnolfinin perhe (1434) ja lue tiedot maalauksesta (teksti A).&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a. Pohdi, miten maalauksessa ilmenee renessanssi.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b. Tutustu maalauksen tyylipiirteiden avaukseen (teksti B). Etsi tekstissä mainitut kohdat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;maalauksesta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;A&lt;br/&gt;&#10;• Jan van Eyck oli 1400-luvun tunnetuin alankomaalainen taidemaalari.&lt;br/&gt;&#10;• Alankomaalaiset taiteilijat kuvasivat erityisesti porvariston elämää.&lt;br/&gt;&#10;• Flanderi oli Euroopan vauraimpia alueita.&lt;br/&gt;&#10;• Kaupunkikulttuurin kehitys ja porvariston voimistuminen heijastuivat taiteisiin.&lt;br/&gt;&#10;• Jan van Eyck työskenteli Burgundin herttuan Filip Hyvän palveluksessa. Hän oli aikansa&lt;br/&gt;&#10;huomattavampia mesenaatteja.&lt;br/&gt;&#10;B&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Renessanssimaalauksen tyypilliset piirteet:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;• öljyvärimaalaus&lt;br/&gt;&#10;• maalauksessa syvyysvaikutelma: keskeisperspektiivi&lt;br/&gt;&#10;• signeeraus (taiteilija nousee tärkeäksi, ei vain teos itse)&lt;br/&gt;&#10;• yksityiskohtien runsaus ja niiden tarkka kuvaus&lt;br/&gt;&#10;• valon ja varjon vaihtuminen&lt;br/&gt;&#10;• humanismi: ihmisten ihannointi, joten henkilöt kuvattu luonnollisina&lt;br/&gt;&#10;• maalliset aiheet&lt;br/&gt;&#10;• värikkyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tästä maalauksesta puuttuvia renessanssimaalauksen tyypillisiä piirteitä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;• antiikin ihannointi aihevalinnassa&lt;br/&gt;&#10;• raamatulliset aiheet (kirkko oli edelleen merkittävin taiteen tukija ja tilaaja)&lt;br/&gt;&#10;• maisemakuvaus, usein renessanssiarkkitehtuuria kuvattuna&lt;br/&gt;&#10;• ihmisvartalo kuvauskohteena&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Yksityiskohtia maalauksesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;• maalauksen keskipisteenä on pariskunta Giovannin Arnolfini ja kihlattu Giovanna Cenami&lt;br/&gt;&#10;• ilmeisesti kyseessä on vihkiseremonia&lt;br/&gt;&#10;• morsian on kuvattu pää hieman kallellaan kuuntelemassa puolisoaan&lt;br/&gt;&#10;• vihreä puku symboloi hedelmällisyyttä&lt;br/&gt;&#10;• morsian on ilmeisesti raskaana&lt;br/&gt;&#10;• uskollisuutta symboloiva koira&lt;br/&gt;&#10;• van Eyck oli mestari kuvaamaan asioita pikkutarkasti&lt;br/&gt;&#10;• koira symboloi uskollisuutta&lt;br/&gt;&#10;• turkissa hopeanhohtoisia karvatupsuja&lt;br/&gt;&#10;• appelsiinit olivat ylellisyyttä 1400-luvun lopulla, ja ne korostavat pariskunnan varallisuutta&lt;br/&gt;&#10;• hedelmän pyöreä muoto syntyy valon ja varjon vaihtelusta&lt;br/&gt;&#10;• puukengät korostavat sulhasen varallisuutta ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa&lt;br/&gt;&#10;• Herttua Filip hyvä ja hänen hoviseurueensa käyttivät samanlaisia puukenkiä&lt;br/&gt;&#10;• peilistä heijastuu kihlapariskunta&lt;br/&gt;&#10;• peilistä heijastuu myös kahden muun henkilön hahmot pienenä, joista toinen on van Eyck&lt;br/&gt;&#10;• peilin yläpuolella on pieni kirjoitus: Jan van Eyck oli täällä, taiteilija toimi kenties kihlauksen&lt;br/&gt;&#10;todistajana</content>
<published>2026-05-11T19:26:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Renessanssikaupungit Italiassa</title>
<id>https://peda.net/id/564861c04d5</id>
<updated>2026-05-11T19:14:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/7.-renessanssikaupungit-italiassa#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;mw-file-element&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/It-map-fi.jpg/250px-It-map-fi.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Renessanssikaupunkien sijainti Italiassa. Genova hoiti Välimeren länsiosan välityskauppaa ja Venetsia huolehti Välimeren itäosan välityskaupasta.</content>
<published>2026-05-11T19:13:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uuden ajan murros</title>
<id>https://peda.net/id/ce027b164d5</id>
<updated>2026-05-11T19:09:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/uuden-ajan-murros#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Uuden ajan murros 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;Asioita ja tapahtumia uuden ajan vaihteessa&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;- renessanssi&lt;br/&gt;&#10;- uskonpuhdistus&lt;br/&gt;&#10;- löytöretket&lt;br/&gt;&#10;- humanismi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uuden ajan murroksen yleispiirteitä&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;- kirkon arvovallan kyseenalaistaminen&lt;br/&gt;&#10;- kansallisvaltioiden kehitys&lt;br/&gt;&#10;- itsevaltiuden synty&lt;br/&gt;&#10;- vastauskonpuhdistus&lt;br/&gt;&#10;- taiteen johtavana suuntauksena barokki&lt;br/&gt;&#10;- luonnontieteiden vallankumous&lt;br/&gt;&#10;- aurinkokeskeisen maailmankuvan voitto ja kokeellisen tieteen voimistuminen</content>
<published>2026-05-11T19:09:35+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Oliko keskiaika pimeä?</title>
<id>https://peda.net/id/685b046043f</id>
<updated>2026-04-29T20:32:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/6.-oliko-keskiaika-pimea#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 61 &lt;b&gt;&amp;quot;Oliko keskiaika pimeä?&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keskiaika oli pimeä!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Listaa tekstin pohjalta väitettä puolustavia ja vastustavia asioita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keskiajan &amp;quot;pimeyttä&amp;quot; puolustavia argumentteja&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keskiajan pimeyttä vastustavia argumentteja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;</content>
<published>2026-04-29T20:32:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Elämää keskiajalla</title>
<id>https://peda.net/id/d56cc55c42c</id>
<updated>2026-04-30T09:30:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/5.-elamaa-keskiajalla#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lue oppikirjan kappale 5. ja ratkaise, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin? Perustele!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Keskiajan säädyt olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;2. Keskiajan yhteiskunnassa säätykierto oli mahdollista vain avioliiton kautta. Väärin. Vain kirkon tehtävien kautta.&lt;br/&gt;&#10;3. Keskiajan karnevaaleissa väärän kuninkaan päivänä yhteiskuntajärjestys ikään kuin kääntyi päälaelleen. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;4. Keskiajan juhlissa meno saattoi äityä hurjaksi juopotteluksi tai väkivallaksi. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;5. Ritarikulttuuri oli porvariston suosimaa. Väärin. Ritarikulttuuri oli aateliston juttu.&lt;br/&gt;&#10;6. Keskiajan trubaduurit yrittivät runoilemalla iskeä itselleen naisseuraa. Väärin. Lauluja sepitettiin naimisissa oleville naisille tavoitteena saada esim. parempi kestitys kyläpaikassa.&lt;br/&gt;&#10;7. Romantiikan aikana 1800-luvulla ihailtiin keskiaikaa. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;8. Keskiajan avioliitot solmittiin järkisyistä. Oikein.&lt;br/&gt;&#10;9. Myös keskiajalla vesi oli olutta terveellisempi juomavalinta. Väärin. Vesi saattoi olla saastunutta.&lt;br/&gt;&#10;10. Keskiajan tapakulttuuri tunnetaan hyvin. Väärin. tavallisen kansan tavoista on säilynyt vähän lähteitä.</content>
<published>2026-04-28T09:23:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Keskiajan taide</title>
<id>https://peda.net/id/ba3fe836425</id>
<updated>2026-04-28T09:47:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/4.-keskiajan-taide#top" />
<content type="html">Mitä keskiajan taiteelle tyypillisiä piirteitä tunnistat kuvista?&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;n3VNCb&quot; src=&quot;https://blogs.helsinki.fi/kuvakalske/files/2020/12/hollola2-e1607449682318.jpg&quot; alt=&quot;Keskiaikaiset puuveistokset | KUVAKALSKE&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;- uskonnollinen aihe, neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa&lt;br/&gt;&#10;- ei tekijän signeerausta&lt;br/&gt;&#10;- henkilöt on puettu päästä varpaisiin&lt;br/&gt;&#10;- ihmisiä ei ole kuvattu yksilöinä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;n3VNCb&quot; src=&quot;https://www.kaltio.fi/vanhat/docs/graf/Scripta_non_manet_osa_2_kuva_1.jpg&quot; alt=&quot;Kaltio - Nuoren pohjolan kulttuurikuvastin (Scripta non manet, osa 2. Veijo  Pulkkinen. Kirja, teos, Raamattu, tekijä, auctor, kirjapaino, tekijänoikeus)&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;- ihmiset on puettu päästä varpaisiin&lt;br/&gt;&#10;- ei signeerausta&lt;br/&gt;&#10;- goottilaistyyliset koristelut&lt;br/&gt;&#10;- arvoperspektiivi: opettaja on kuvattu oppilasta kookkaampana&lt;br/&gt;&#10;- henkilöiden tausta on paljas, ei piirretty ympäristöä sen tarkemmin</content>
<published>2026-04-27T20:15:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Kristillinen yhtenäiskulttuuri</title>
<id>https://peda.net/id/6987c4903fa</id>
<updated>2026-04-24T10:30:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/4.-kristillinen-yhtenaiskulttuuri#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue kirjan kappale 4. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 4.&lt;/span&gt;</content>
<published>2026-04-24T10:30:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Antiikista keskiaikaan</title>
<id>https://peda.net/id/40e42d9e3fa</id>
<updated>2026-04-24T10:28:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/antiikista-keskiaikaan#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Keskiaika 400-1500&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tapahtumia Euroopassa, joiden katsotaan päättävän antiikin ja aloittavan keskiajan:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt; * Kristinuskon tulo Rooman valtionuskonnoksi 380 jaa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; * Kansainvaellukset n. 380-470 jaa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt; * Länsi-Rooman tuho 476 jaa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keskiajan kulttuurin taustalla:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* antiikin perintö&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kristinusko&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* germaaninen traditio&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keskiajan eurooppalaiselle kulttuurille ominaista:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;* feodalismi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kulttuuri pitkälti kirkon ja aateliston ylläpitämää&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kristinuskon vuosittaiset juhlapäivät määrittelivät vuoden kulun&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kulttuurikeskuksina kirkot, aatelislinnat ja -kartanot&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* taiteessa hallitsevina romaaninen ja goottilainen tyyli&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* tieteet eivät pyrkineet uuden tiedon tuottamiseen, vaan vanhan ymmärtämiseen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* yliopistojen synty keskiajan lopulla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kansankulttuurista on säilynyt vähän tietoja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;* kansa eli läheisessä suhteessa luonnon kanssa&lt;/span&gt;</content>
<published>2026-04-24T10:28:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Millaisia kulttuurivaikutteita olemme perineet antiikin Roomasta?</title>
<id>https://peda.net/id/1f41e3ee3fb</id>
<updated>2026-04-24T10:56:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/millaisia-kulttuurivaikutteita-olemme-perineet-antiikin-room#top" />
<content type="html">- kristinusko&lt;br/&gt;&#10;- keskitetty hallinto&lt;br/&gt;&#10;- juliaaninen kalenteri ja esim. kuukausien nimet. Julius = July ja Augustus = August.&lt;br/&gt;&#10;- oikeuskäytännön perusperiaatteet&lt;br/&gt;&#10;- latinan pohjalta ovat syntyneet romaaniset kielet&lt;br/&gt;&#10;- roomalaiset numerot&lt;br/&gt;&#10;- sotataito&lt;br/&gt;&#10;- insinööritaito&lt;br/&gt;&#10;- käytännöllisyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Olemme siis kaikki myös roomalaisia....&lt;/b&gt;</content>
<published>2026-04-24T10:56:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Rooman henkinen perintö</title>
<id>https://peda.net/id/8cf3e9843fa</id>
<updated>2026-04-24T10:50:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/3.-rooman-henkinen-perinto#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Millaisia asioita roomalaiset omaksuivat kreikkalaisilta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kreikkalaisten jumalat&lt;br/&gt;&#10;- filosofia&lt;br/&gt;&#10;- arkkitehtuuri&lt;br/&gt;&#10;- kuvanveisto&lt;br/&gt;&#10;- tieteet&lt;br/&gt;&#10;- teatteri&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mitä keskeistä kreikkalaisen kulttuurin tuotetta roomalaiset eivät omaksuneet?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- demokratia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Millaisia asioita he kehittivät itse?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- lainsäädäntö&lt;br/&gt;&#10;- sodankäyntitaito&lt;br/&gt;&#10;- latinan kieli, romaaniset kielet ovat syntyneet latinan pohjalta: espanja, italia ja ranska&lt;br/&gt;&#10;- tiet&lt;br/&gt;&#10;- betonin valmistus&lt;br/&gt;&#10;- vesijohdot&lt;br/&gt;&#10;- viemäröinti&lt;br/&gt;&#10;- holvikaaret&lt;br/&gt;&#10;- keskitetty hallinto&lt;br/&gt;&#10;- roomalaiset numerot&lt;br/&gt;&#10;- historiankirjoitus: Tacitus&lt;br/&gt;&#10;- kirjallisuus: Cicero, Vergilius</content>
<published>2026-04-24T10:09:35+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Miten ylhäiset roomalaiset viettivät vapaa-aikaansa?</title>
<id>https://peda.net/id/e8c811583e4</id>
<updated>2026-04-22T14:46:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/3.-miten-ylhaiset-roomalaiset-viettivat-vapaa-aikaansa#top" />
<content type="html">-Taistelunäytökset Colosseumilla&lt;br/&gt;&#10;- kilpa-ajot Circus Maximuksella &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Circus_maximus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Circus_maximus&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kylpyläkulttuuri&lt;br/&gt;&#10;- yläluokan ylenpalttiset pidot&lt;br/&gt;&#10;- poliittisen suosion saavuttamiseksi kansalle tarjottiin &amp;quot;leipää ja sirkushuveja&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Linkin alta löytyy pätkä Steven Spielbergin elokuvasta Gladiator &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=aQ_gLof5ifM&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=aQ_gLof5ifM&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-04-22T14:46:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset kpl. 3. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/56f568263ed</id>
<updated>2026-04-23T08:29:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/vastaukset-kpl.-3.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Miksi Roomaa voidaan pitää patriarkaalisena yhteiskuntana?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;-perheessä isä oli tärkein auktoriteetti, jota ei voinut kyseenalaistaa&lt;br/&gt;&#10;- isä valtisi lapsille aviopuolisot ja solmi samalla yhteiskukkallisia suhteita&lt;br/&gt;&#10;- isä johti perheen uskonnollisia menoja&lt;br/&gt;&#10;- vain miehet voivat osallistua politiikkaan&lt;br/&gt;&#10;- sana patriarkaalisuus tulee latinan sanasta isä&lt;br/&gt;&#10;- naisen asema oli parempi kuin Kreikassa, nainen saattoi periä, omistaa maata ja esiintyä julkisesti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Perustele väite: Antiikin roomalaiset keskittyivät käytännön asioihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- roomalaisilla jumalilla oli käytännöllisemmät ominaisuudet, kuin kreikkalaisilla&lt;br/&gt;&#10;- ihmiset palvoivat jumalia ja sitten jumalien tuli tehdä oma osuutensa&lt;br/&gt;&#10;- roomalaiset kehittivät käytännön asioita: tiet, oikeudenkäyttö, viemärit, vesijohdot&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Pohdi, miksi kristinusko muuttui Roomassa kielletystä uskonnosta ainoaksi sallituksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- kristinusko levisi Roomassa nopeasti seuraavista syistä: Roomassa vallitsi uskonnollinen sekavuus ja kristinusko kannatti vain uskoa yhteen Jumalaan, käsitys ihmisten tasa-arvosta Jumalan edessä vetosi erityisesti orjiin ja naisiin, lähetystyö oli tehokasta, seurakuntayhteys oli tiivis, seurakunta harjoitti hyväntekeväisyyttä, Rooman alueen hyvät kulkuyhteydet edesauttoi aatteiden leviämistä, ilosanoma pelatuksesta tuonpuoleisessa vetosi ihmisiin&lt;br/&gt;&#10;- aluksi kristittyjä vainottiin, koska he kielsivät muut jumalat ja kieltäytyivät palvomasta keisaria jumalana&lt;br/&gt;&#10;- keisari Konstantinus Suuri lopetti kristittyjen vainot 313 ja julisti Roomaan uskonnonvapauden&lt;br/&gt;&#10;- taustalla oli halu saada kristityistä valtakuntaa yhdistävä tekijä&lt;br/&gt;&#10;- 300-luvun lopussa yhtenäisen Rooman viimeinen keisari kielsi muut uskonnot ja niiden harjoittamisen ja kristinuskosta tuli ainut sallittu uskonto&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;4. Sijoita seuraavat tapahtumat kronologiseen järjestykseen:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;a) Rooman keisariaika&lt;br/&gt;&#10;b) hellenismi&lt;br/&gt;&#10;c) Länsi-Rooman tuho&lt;br/&gt;&#10;d) antiikin Ateenan suuruuden aika&lt;br/&gt;&#10;e) kristinuskon voitto&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Oikea järjestys:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;d) antiikin Ateenan suuruuden aika (400-luku eaa.)&lt;br/&gt;&#10;b) hellenismi (323–30 eaa.)&lt;br/&gt;&#10;a) Rooman keisariaika (27 eaa.–476 jaa.)&lt;br/&gt;&#10;e) kristinuskon voitto (300-luku jaa.)&lt;br/&gt;&#10;c) Länsi-Rooman tuho (476 jaa.)</content>
<published>2026-04-23T08:29:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Käytännölliset roomalaiset</title>
<id>https://peda.net/id/18bcc7e83d4</id>
<updated>2026-04-21T08:44:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/3.-kaytannolliset-roomalaiset#top" />
<content type="html">Lue kpl. 3. ja tee tehtävät 1-4 ja 6.</content>
<published>2026-04-21T08:44:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Rooman valtakunta laajimmillaan</title>
<id>https://peda.net/id/2c7694ee398</id>
<updated>2026-04-16T13:36:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/3.-rooman-valtakunta-laajimmillaan#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;center&quot; src=&quot;http://antiikki.taivaansusi.net/wp-content/uploads/2009/04/rooman-valtakunta-120.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;</content>
<published>2026-04-16T13:36:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aikajana Rooman valtakunnan keskeisistä vaiheista</title>
<id>https://peda.net/id/d6f6fd92397</id>
<updated>2026-04-16T13:34:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/aikajana-rooman-valtakunnan-keskeisista-vaiheista#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;bn6k9b&quot; src=&quot;https://cdn.slidesharecdn.com/ss_thumbnails/roomanvaltakunnanaikajana-121214021940-phpapp01-thumbnail.jpg?width=560&amp;amp;fit=bounds&quot; alt=&quot;&quot; aria-hidden=&quot;true&quot;/&gt;</content>
<published>2026-04-16T13:34:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Hellenismi</title>
<id>https://peda.net/id/9c3d8a5a396</id>
<updated>2026-04-16T11:02:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/2.-hellenismi#top" />
<content type="html">Hellenismillä tarkoitetaan kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin kohtaamista n. 323 eaa - 30 eaa&lt;br/&gt;&#10;Hellenismi sai alkunsa, kun Aleksanteri Suuri yhdisti Kreikan, Egyptin ja Persian samaan valtakuntaan (kts. oppik. s. 25).&lt;br/&gt;&#10;Aleksateri Suuren valtakunta hajosi nopesti, mutta kulttuurivaikutteet jäivät.&lt;br/&gt;&#10;Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisen kulttuurin nimen omaan hellenisminä.&lt;br/&gt;&#10;Hellenismin aika oli Välimeren ympäristössä kulttuurin kukoistuksen aikaa:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- kuuluisia hellenismin kauden tiedemiehiä&lt;br/&gt;&#10;Arkhimedes (287-211 eaa)&lt;br/&gt;&#10;Eukleides&lt;br/&gt;&#10;Heron ( 10-70 jaa)&lt;br/&gt;&#10;Hippokrates (460-377 eaa)&lt;br/&gt;&#10;Ptolemaios (100-170 jaa) kehitti maakeskeisen maailmankuvan&lt;br/&gt;&#10;- Hellenismin keskus oli Aleksandria&lt;br/&gt;&#10;- filosofiassa eri suuntauksia: epikurolaisuus ja stoalaisuus</content>
<published>2026-04-16T11:02:27+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tunnista  veistoksen tyylisuunta</title>
<id>https://peda.net/id/e346a11e38e</id>
<updated>2026-04-16T08:19:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/tunnista-veistoksen-tyylisuunta#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;mw-mmv-title&quot;&gt;&lt;b&gt;Tunnista veistoksen tyylisuunta. Perustele!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Farnesen härkä (100-luku eaa.), kopio (200-luku jaa.).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Farnese_Bull_MAN_Napoli_Inv6002_n01.jpg/500px-Farnese_Bull_MAN_Napoli_Inv6002_n01.jpg&quot; alt=&quot;Tiedosto:Farnese Bull MAN Napoli Inv6002 n01.jpg&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-width=&quot;2700&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-height=&quot;3375&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;mw-file-element&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/0006MAN-Kouros2.jpg/250px-0006MAN-Kouros2.jpg&quot; alt=&quot;Kroisos-kuros.&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-width=&quot;371&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-file-height=&quot;800&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kroisos-kuros&quot; title=&quot;Kroisos-kuros&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kroisos-kuros&lt;/a&gt;&lt;/em&gt;, n. 535 eaa. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallinen_arkeologinen_museo_(Ateena)&quot; title=&quot;Kansallinen arkeologinen museo (Ateena)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kansallinen arkeologinen museo&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateena&quot; title=&quot;Ateena&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ateena&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;sFlh5c FyHeAf iPVvYb&quot; src=&quot;https://davidsquires.org/omeka/files/fullsize/8f264b4eeaca9e5b2a2a3e8bd91c005a.jpg&quot; alt=&quot;Zeus of Artemision · Class Projects&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;max-width: 386px; width: 310px; height: 398px; margin: 0px;&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;Artemisionin jumala (Zeus?), n. 460–450 eaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2026-04-15T19:48:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Antiikin Kreikka</title>
<id>https://peda.net/id/518a97b4340</id>
<updated>2026-04-09T13:46:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi04-kevat-2026/1.-antiikin-kreikka#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://nsms6thgradesocialstudies.weebly.com/uploads/3/7/2/4/37241339/4097751_orig.png&quot; alt=&quot;Picture&quot;/&gt;</content>
<published>2026-04-09T13:46:09+03:00</published>
</entry>


</feed>