<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Muistiinpanot</title>
<id>https://peda.net/id/85f902404c0</id>
<updated>2016-07-17T13:02:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/85f902404c0:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/arkisto-peda-net/lv-2016-20172/biologia/byvohr/2se/muistiinpanot#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>2. Suomen ekosysteemit</title>
<id>https://peda.net/id/54525b824c0</id>
<updated>2016-07-17T13:07:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/arkisto-peda-net/lv-2016-20172/biologia/byvohr/2se/muistiinpanot/2se#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Suomen ekosysteemien tyypillisiä piirteitä:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Havumetsävyöhyke&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kallioperä on vanhaa, maaperä nuorta.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kivilaji graniitti, maalaji moreeni, &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Maannos podsoli, niukkaravinteinen ja hapan.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Lehdoissa on ravinteikasta ruskomaannosta.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kylmä ja luminen talvi.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Järvet tyypillisesti niukkaravinteisia, happamia ja pieniä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Viileys -&amp;gt; haihtuminen pientä -&amp;gt; suot tyypillisiä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Miksi Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia?&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Jääkausi -&amp;gt; ekosysteemit nuoria -&amp;gt; eivät ole ehtineet vielä vakiintua.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Itämeri on monella tapaa ominaislaatuinen - &amp;gt; ei ole paljon lajeja, jotka olisivat sopeutuneet siihen.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Suuret vuodenaikaisvaihtelut -&amp;gt; sopeutuminen vaikeampaa.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Maaperä jo valmiiksi hapan -&amp;gt; happamoituminen iskee helposti.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Niukkaravinteisuus -&amp;gt; rehevöityminen on ongelma.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ankarat olot -&amp;gt; muutama avainlaji -&amp;gt; jos jotain menee pieleen, vaikutukset ovat laajat (tämä erityisesti arktisilla alueilla).&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ankarat olot -&amp;gt; uusiutuminen hidasta -&amp;gt; toipuminen häiriöistä hidasta.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ihmisen aiheuttamat häiriöt metsissä:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;metsätalous&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;lajisto yksipuolistunut, suositaan tiettyjä lajeja, puusto yhden ikäistä, ei lahopuuta, ekologisten lokerojen määrä pienempi&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;vanhojen metsien lajit uhattuna&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;lehdot pelloiksi -&amp;gt; lehtolajit uhanalaisia&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;metsät pirstoutuneet avohakkuiden ja metsäautoteiden vuoksi -&amp;gt; metapopulaatiot toimivat huonommin.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Laiduntaminen on loppunut -&amp;gt; ei avointa metsää -&amp;gt; monimuotoisuus pienempää.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Metsäpaloja pyritään torjumaan -&amp;gt; paloihin sopeutuneet lajit kärsivät.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Metsäluontotyypeistä ⅔ uhanalaisia: karukkokankaat (rehevöityminen), kaikki lehdot (kuusistuminen ja pellonraivaus), myös osa tuoreista ja kuivista kankaista ja esimerkiksi sisämaan tulvametsät ja ultraemäksisellä pohjalla kasvavat metsät.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ihmisen aiheuttamat häiriöt soilla:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Yli puolet Suomen soista on ojitettu, rehevimmät pelloiksi, suurin osa metsäojitukseen. Pieni osa turvetuotantoon.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Uhanalaisia suotyyppejä: korvet, osa neva- ja lettorämeistä, osa nevoista, letot, osa luhdista.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Monipuolisen suoluonnon hyödyt: marjat, riista, virkistys, säätelee ilmastoa, tulvasäätely, monimuotoisuuden ylläpitäminen, hiilinieluja, puhtaan veden tuotanto.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Suot kuuluvat kosteikkoihin. Kosteikot ovat merkittäviä tulvasäätelyn ja monimuotoisuuden vuoksi. Kosteikot ovat tärkeitä lintujen elinympäristöjä, esim. Liminganlahti.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ihmisen aiheuttamat häiriöt vesistöissä:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Voimalaitokset: padot, suojavallit, jokien perkaus. Jokiekosysteemi muuttuu täysin, virtaus pienenee, tulva-alueet pienenevät, jokiluonto yksipuolistuu, vaelluskalat kärsivät, patoaltaat -&amp;gt; ilmastonmuutos (boreaalisella vyöhykkeellä pieni, tropiikissa mahdollisesti suuri) ja elinympäristöjen/kulttuuriympräistöjen/ruoantuotantoalueiden tuhoutuminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Rehevöityminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Happamoituminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Avainbiotoopit:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä elinympäristö. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Siellä elää vaateliaita lajeja, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Emäksinen maaperä on harvinainen -&amp;gt; avainbiotooppi&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ravinteikkaat -&amp;gt; lehdot, lähteet, purot, letot, merenrantaniityt&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Perinnebiotoopit&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2016-07-17T13:07:54+03:00</published>
</entry>


</feed>