Kivikausi -projekti

2016-11-23T18:57:32+02:00

5B luokka on valinnut monialaiseksi ilmiöpohjaiseksi projektikseen kivikauden. Oppilaat ovat osallistuneet argeologisiin kaivauksiin Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -hankkeessa ja löytäneet kivikautisen tulisijan. Tästä virisi halu saada lisää tietoa kivikauden asumisesta. Otimme yhteyttä Saarijärven kivikautiseen kylään ja saimme asiantuntija avuksi kylän oppaan ja rakentajan. Oppilaat keräsivät itse rakennustarpeet metsästä ja rakensivat kodan, joka katetaan kuntalla ja sammalilla.
Työskentelyä on tarkoitus jatkaa vielä perehtyen kivikauden ravintoon ja sen hankkimiseen sekä käyttöesineiden valmistamiseen esim. savesta.

Kivikausi- jakso

Tavoitteeet:

Suomen kivikauteen tutustuminen toiminnallisesti
Kivikauden käsitteet: työkalut, asumus, ravinto, metsästys, taide ja uskonto
Oppilaan tavoitteena perehtyä tarkemmin johonkin kivikauden käsitteeseen parin kanssa ja tehdä siitä kirjallinen tuotos
Luokka päättää yhdessä yhden toiminnallisen teeman

Toteutus

Teoriatietoon tutustuminen
Oppilaan mielenkiinnon kartoittaminen kivikaudesta (Mikä kivikaudessa kiinnostaa?)
Työtapojen päättäminen yhdessä oppilaiden kanssa (yksin/pareittain/ryhmissä)
Jokainen pari/ryhmä perehtyy kiinnostuksen kohteesseensa käyttäen erilaisia lähteitä
Pari tekee työstään kirjallisen tuotoksen (esim. käsitekartta)
Luokan kanssa perehdytään toiminnallisesti esim. asumuksen rakentamiseen
Konsultoidaan asiantuntijoita ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaa
Nykyaikaisten oppivälineiden hyödyntäminen projektin taltioinnissa

Arviointi:

Jakson alussa ilmoitetaan oppilaille mitä ja miten arvioidaan
Kannustava arviointi
Itsearviointi ja vertaisarviointi
Työkansio/oppimispäiväkirja
Oppimiskeskustelut

Kangasniemen kunnallislehti teki jutun Luontoluokka projektista:
http://www.kangasniemen-kunnallislehti.fi/2016/11/20/kivikautinen-kota-nousi-ladun-varteen/

Esimerkkejä kuinka projekteissa voidaan harjoitella laaja-alaisia taitoja:

Ajattelu ja oppimaan oppiminen Projekteissa harjoitellaan yhteissuunnittelua ja -toteutusta, asetetaan tavoitteita ja arvioidaan toimintaa. Projekti haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan.
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tarkastellaan lähiympäristön läsnä olevia ilmiöitä monipuolisesti ja monitieteellisesti, tuotetaan ja jaetaan niistä tuotos, josta toiset voivat oppia, myös koulun ulkopuolella. Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä harjoitellaan näitä taitoja, jossa oppilailta vaaditaan enemmän kuin perinteisessä koululuokassa oman toiminnan suunnittelua, vastuun ottoa ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia.
Monilukutaito On läsnä projektissa vahvasti digitaalisten tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet.
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaaminen Teknologia ja tietoresursseja käytetään monipuolisesti. Tarvittavia resursseja niin välineiden kuin tietoresurssien osalta etsitään myös koulun ulkopuolelta, kokeillaan ja niitä käytetään luovasti. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta.
Työelämätaidot ja yrittäjyys Taitojen harjoittelu näyttäytyy projekteissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostumisena koulun ulkopuolisiin tahoihin.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen On vahvasti läsnä projekteissa, koska ilmiö nousee lähiympäristöstä ja tavoitteena on yhdessä suunnitella ja tuottaa sekä julkaista jotain sellaista, josta kouluyhteisö voi hyödyntää. Lähde: KM Anu Liljeström

Tästä se lähti. Asiantuntijoiden ohjeiden anto ja työnjako.

Materiaalien eli riukujen ja haittojen keruu ja työstö.

Kulmatolppien kuoppien kaivuu ja tolpat paikoilleen.

Kodan muoto alkaa hahmottua.

Yöllä oli satanut lunta.

Muinaiset suomalaiset käyttivät kodan kattamiseen tuohta, mutta syksyllä tuohi ei irtoa, joten sitä ei ollut saatavissa. Kevytpeite estää veden pääsyn kotaan. Kevytpeitteen päälle kiinnitettiin haitat, joiden päälle tulee kuntta ja sammalkerros. Tämä työvaihe jäi kevääseen, koska lumipeite esti kuntan nostamisen.