https://peda.net/id/85b4983a924 2022-02-20T14:06:25+02:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6b1c8bd4b4c 2022-04-05T13:27:23+03:00 Katso linkin takaa löytyvä video Kekkosen ja Neuvostoliiton johtajan Hrustsevin metsästysmatkasta Zavidovossa <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/15/jahtiystavat-kekkonen-ja-hrustsov-zavidovossa-1963" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/15/jahtiystavat-kekkonen-ja-hrustsov-zavidovossa-1963</a> Videokatkelman pituus on 10 minuuttia. Lue myös videoon liittyvä esittelyteksti. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Huom! Koko mittainen video löytyy esittelytekstin alta!<br/> <br/> 1. Mitä videon perusteella voi päätellä Kekkosen tavasta hoitaa idänsuhteita?<br/> 2. Video on koostettu Neuvostoliitossa. Siinä korostetaan hyvin voimakkaasti Suomen ja Neuvostoliiton valtioiden ja johtajien pyyteetöntä ystävyyttä. Miksi videolla tehdään niin? Millaiset Suomen ja Neuvostoliiton johtajien välit todella olivat sen mukaan, mitä luit oppikirjasta? 2022-04-05T13:23:21+03:00 https://peda.net/id/f853414cb1a 2022-04-01T13:17:44+03:00 Lue kpl. 16. ja tee oppikirjan tehtävät 1,2 ja 3 s. 140.<br/> Käydään tehtävät läpi maanantaina. 2022-04-01T13:17:44+03:00 https://peda.net/id/ff53c0fab3f 2022-04-04T11:55:37+03:00 Sotasyyllisyysoikeudenkäynti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti</a><br/> Asekätkentäjuttu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Asek%C3%A4tkent%C3%A4" rel="nofollow ugc noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Asek%C3%A4tkent%C3%A4</a> 2022-04-04T11:55:37+03:00 https://peda.net/id/472beb04b04 2022-03-30T19:56:00+03:00 Katso oheinen Suomi-Filmin uutiskatsaus vuodelta 1940 <a href="https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160985" rel="nofollow ugc noopener">https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_160985</a><br/> a) Mitä tarkoitusta varten katsaukset julkaistiin?<br/> b) Mitä aiheita katsauksessa on?<br/> c) Mitä propangandan piirteitä tunnistat katsauksesta? 2022-03-30T19:56:00+03:00 https://peda.net/id/7ab38e4eb10 2022-03-31T19:27:38+03:00 Oppik.s. 125.<br/> Teht. 1. <br/> a) <b>ajopuu</b>: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ei itse voinut vaikuttaa kohtaloonsa toisen maailmansodan aikana, vaan sen oli esim. pakko hyökätä Neuvostoliittoon suurvaltojen puristuksessa. Tulkinta pyrkii vähättelemään Suomen omaa roolia hyökkäyksessä ja siten selittämään historiaa Suomelle edullisella tavalla.<br/> b) <b>erillissota</b>: käsite lähtee tulkinnasta, jonka mukaan Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia, vaan kumpikin soti omaa sotaansa NL:a vastaan. Suomi pyrki korostamaan sotansa erillisyyttä jo sodan aikana, jottei tulisi leimatuksi Saksan liittolaiseksi. Ajatus erillissodasta oli erityisen tärkeä, kun Saksa hävisi sodan ja sen hirvittävät sotarikokset paljastuivat. Tosiasiassa Suomi ja Saksa tekivät paljon läheisempää yhteistyötä, kun julkisuudessa kerrottiin, ja nykyinen tulkinta on, että maat olivat liittolaisia.<br/> <br/> 2. a)<br/> - jatkosodan syttyminen: miksi Suomi hyökkäsi?<br/> - Suomen ja Saksan suhde jatkosodan aikana: olivatko maat liittolaisia?<br/> - saksalaisten käsiin luovutettujen juutalaisten ja sotavankien määrä<br/> - Itä-Karjalan vankileirien olosuhteet: oliko suomalaisilla keskitysleirejä?<br/> - inkeriläisten ja erityisesti heimopataljoonan luovuttaminen neovostoliittolaisten käsiin sodan jälkeen<br/> - sodan vaikutus sotilaiden mielenterveyteen<br/> - sotaorpojen ja ulkomaille lähetettyjen sotalasten kohtalo<br/> - puna-armeijan terrori-iskut Itä-Suomen rajakylissä (desantti-iskut)<br/> b) <br/> - Suomen aktiivinen rooli hyökkääjänä jatkosodassa om korostunut<br/> - Suomen ja Saksan suhdetta voidaan kutsua liittolaisuudeksi<br/> - Suomi luovutti saksalaisten käsiin tuhansia ihmisiä, vaikka juutalaisten järjestelmällistä puhdistysta ei tapahtunutkaan<br/> - inkeriläisten luovutusta Neuvostoliittoon on julkisuudessa käsitelty vasta Neuvostoliiton hajottua<br/> - uudempi tutkimus on todennut sodan vaikuttaneen sotilaiden mielenterveyteen sodan jälkeen ja tarumat näkyivät esim. päihteiden käyttönä<br/> - on tutkittu tarkemmin naisten osuutta sodassa ja heidän muistojaan sodasta ja kotiin palanneista sotilaista<br/> - myös desanttihyökkäyksistä on voitu puhua vasta Neuvostoliiton hajottua 2022-03-31T19:27:38+03:00 https://peda.net/id/26c1bc28b01 2022-03-30T14:25:49+03:00 Lue oppikirjan kappale 15. ja tee teht. 1,2 ja 3 s. 125 2022-03-30T14:25:49+03:00 https://peda.net/id/8b6c0da2ae7 2022-03-28T13:12:16+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b><span class="editor underline">Erilaisia tulkintoja Suomen joutumisesta jatkosotaan, Suomen ja Saksan yhteistyöstä ja Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa</span><br/> <br/> Ajopuuteoria</b><br/> <span>- Suomi ajautui jatkosotaan ilman omaa tahtoaan ajopuun tavoin</span><br/> <span>- Saksan ja Neuvostoliiton välille syntyi sota ja Suomi ei voinut olla siinä välissä puolueeton</span><br/> <span>- Suomi oli taloudellisesti riippuvainen Saksasta ja Saksa hallitsi Itämerta ja kauppa Britanniaan ja Ruotsin kanssa poikki</span><br/> <span>- teoria suosiossa heti sodan jälkeen ja korosti ulkovaltojen osuutta ja sodan välttämättömyyttä</span><br/> <span>- teoria todettiin pätemättömäksi 1960-luvulla</span><br/> <b>Koskiveneteoria</b><br/> <span>- Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan</span><br/> <span>- Suomi käytti hyväkseen Saksan tukea ja pyrki aktiivisesti revanssiin</span><br/> <span>- ulkomailla tulkintana jo 1950- ja 1960-luvuilla</span><br/> <b>Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan</b><br/> <span>- perinteinen näkemys, jossa korostetaan, että Suomi ei ollut liittolainen, vaan myötäsotija, jolla oli omat sodan päämäärät, talvisodan rauhan oikaisemiseen</span><br/> <span>- Suomi ei osallistunut esim. Muurmannin radan katkaisuun tai Leningradin piiritykseen</span><br/> <b>Suomi oli Saksan liittolainen</b><br/> <span>- uudet tutkimukset kallistuvat sen puoleen, että Saksan ja Suomen yhteistyö oli läheisempää, vaikka varsinaista liittosopimusta ei ollutkaan allekirjoitettu</span><br/> <b>Suomi ja Saksan sotarikokset</b><br/> <span>- perinteisesti on ajateltu, että Suomi ei osallistunut juutalaisvainoihin, vain 8 juutalaista luovutettiin Saksaan</span><br/> <span>- uudempi tutkimus on saanut selville, että Suomi luovutti Saksaan tuhansia sotavankeja, jotka olivat kommunisteja ja juutalaisia ja suomaliset tiesivät, että vangit päätyisivät keskitysleireille</span><br/> <b>Suomen toiminta miehitetyssä Itä-Karjalassa</b><br/> <span>-Suomen toiminta oli asiallista ja tasapuolista</span><br/> <span>- uusien tietojen myötä tiedetään, että leireihin kerättyjä venäläisiä ja sotavankeja kohdeltiin huonosti ja usea heistä kuoli nälkään</span><br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Mitä eri historian tulkinnat kertovat jatkosodasta ja historiasta tieteenä?</b></span></div> </div> 2022-03-28T13:12:16+03:00 https://peda.net/id/41370d90ae7 2022-03-28T13:10:11+03:00 <img src="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/mhk2/pariisin-rauha.png:file/photo/e1a7365c1af5cd14380deb1cb9674914ccf28679/Pariisin_rauha.png"/> 2022-03-28T13:10:11+03:00 https://peda.net/id/f74caffaae7 2022-03-28T13:08:07+03:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b>Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944</b><span> </span><span>(pääkohdat)</span><br/> <br/> <span>1.</span><span> </span><b>Alueluovutukset</b><br/> <span>* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 114)</span><br/> <span>* Petsamo eli &quot;toinen käsivarsi&quot; luovutettava Neuvostoliitolle </span><br/> <span>* Porkkala vuokralle Hangon sijaan </span><br/> <span>2.</span><span> </span><b>Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen</b><br/> <span>* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin</span><br/> <span>3.</span><span> </span><b>Saksalaisten karkottaminen Suomesta</b><span> </span><span>-&gt; Lapin sota</span><br/> <span>4.</span><span> </span><b>Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen</b><span> </span><span>(Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä</span><span> </span><b>kommunistien toiminnan salliminen</b><br/> <span>5.</span><span> </span><b>Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen</b><br/> <span>6.</span><b><span> </span>Sotakorvaukset</b><span> </span><span>(300 miljoonaa dollaria)</span><br/> <span>- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä</span></div> </div> 2022-03-28T13:08:07+03:00 https://peda.net/id/8a10ef2eab5 2022-03-24T11:19:42+02:00 <b>Rauha tuli, pelot jäivät<br/> <br/> </b>- talvisodan ankarat rauhanehdot ja suuret tappiot masensivat ihmisiä ja pelättiin uutta hyökkäystä<br/> - ruokatarpeista oli pulaa ja suurin osa peruselintarvikkeista oli kortilla<br/> - Suomen oli asutettava yli 400 000 luovutetuilta evakuoitua siirtolaista<br/> - pika-asutuslain nojalla lunastettiin maita yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä tarkoituksena perustaa siirtolaisten asuttavaksi yli<br/> 40 000 uutta tilaa<br/> - Neuvostoliitto sekaantui Suomen asioihin rauhan solmimisenkin jälkeen<br/>  - Suomen oli palautettava luovutettavalta alueelta evakuoitu Enson tehtaiden kalusto<br/>  - NL vaati osuutta Petsamon nikkelistä<br/>  - NL ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan <br/>  - NL tuki Suomeen perustettu Suomen ja NL:n ystävyysseuraa<br/>  - NL puuttui Suomen vuoden 1940 presidentinvaaliin<br/> <br/> <b>Suomi tekee valintansa<br/> </b><br/> - Euroopan poliittinen tilanne muuttui kesään 1940 mennessä, kun Saksa valloitti Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan,<br/> samaan aikaan NL liitti itseensä Baltian maat<br/> - Suomi jäi käytännössä Saksan ja Neuvostoliiton väliin<br/> - Saksa kiinnostui Suomesta, kun Britannian valloittaminen oli epäonnistunut ja Saksassa tehtiin päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon<br/> - kesällä 1940 Saksa kävi Suomen kanssa salaisia neuvotteluita, joiden tuloksena solmittiin Suomen ja Saksan välille kauttakulkusopimus<br/> - Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja saksalaiset saivat kuljettaa joukkojaan Pohjois-Norjaan Suomen kautta<br/> - sopimus solmittiin hyvin pienen piirin, ns. sotakabinetin sisällä, eikä asiaa käsitelty eduskunnassa eikä hallituksessa<br/> - syksyn kuluessa yhteistyö syveni, mitä N ei katsellut suopein silmin<br/> - joulukuussa 1940 Saksa teki lopullisen päätöksen hyökkäyksestä NL:oon ja hyökkäysasemiin Suomen puolelle Suomen sodanjohdolta tiedusteltiin mahdollisuutta toimia yhteistyössä<br/> - kesäkuun 1941 aikana saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta hyökkäysasemiin Suomen puolelle ja alueella olleet suomalaiset joukot määrättiin saksalaisten komentoon ja Suomessa käynnistettiin armeijan ylimääräiset harjoitukset 2022-03-24T11:19:42+02:00 https://peda.net/id/7256fa14ab5 2022-03-24T11:16:24+02:00 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=I8XTxonr2h4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=I8XTxonr2h4</a><br/> Yllä olevan linkin alta löytyy lyhyt video suomalaisten tunnelimista talvisodan rauhan jälkeen. (n. 5 min.)<br/> <br/> <span class="editor underline">Moskovan rauhan ehdot 13.3.1939<br/> <br/> </span>Luovutettava Neuvostoliitolle<br/> <br/> Karjalan Kannas<br/> Laatokan Karjala,<br/> Sallan alue<br/> Kalastajasaarennon länsiosa <br/> Suomenlahden saaria <br/> <br/> Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi 2022-03-24T11:11:53+02:00 https://peda.net/id/36a54a1aa9d 2022-03-22T13:21:26+02:00 Lue kirjan kappale 12. ja tee pedanetin tehtävät talvisodasta. Käydään tehtävät läpi huomenna. 2022-03-22T13:21:26+02:00 https://peda.net/id/a5dab0d4a84 2022-03-20T13:26:55+02:00 Katso linkin alta löytyvä video <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/sodan-kynnyksella-suomi-oli-yksin" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/sodan-kynnyksella-suomi-oli-yksin</a><br/> Millä tavoin Suomi valmistautui sotaan? 2022-03-20T13:26:55+02:00 https://peda.net/id/4952cea2a45 2022-03-15T13:51:44+02:00 Lue tiistaina jaetusta monisteesta pätkä Marko Tikan tulkintoja sisällissodan terrorista ja tee siihen liittyvät tehtävät 2,3,4 ja 6. Tee myös tehtävä sisällissodan eri nimityksistä. 2022-03-15T13:51:44+02:00 https://peda.net/id/20f5fa1ca37 2022-03-14T11:57:16+02:00 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=D7b8E2lgLY4</a><br/> <br/> Kuuntele linkin alta Jääkärimarssi (1917) (säv. Janne Sibelius san. Heikki Nurmio)<br/> <br/> Millaisia ajatuksia Jääkärimarssin sanat teissä herättävät?<br/> Mitä jääkärit olivat<br/> a) Suomen näkökulmasta?<br/> b) Venäjän näkökulmasta?<br/> c) Saksan näkökulmasta? 2022-03-14T11:57:16+02:00 https://peda.net/id/2c0ed3aaa05 2022-03-10T12:02:19+02:00 <img src="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/mhk2/1e:file/photo/c59ad8f7c35d19dc97bed618095ee277eee58b83/1907%20eduskuntavaalitulos.PNG" alt="" title="1907 eduskuntavaalitulos.PNG" loading="lazy"/> 2022-03-10T12:02:19+02:00 https://peda.net/id/e619b0fea05 2022-03-10T12:00:21+02:00 <img src="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/shk/v/eduskuntauudistus:file/download/518a6f793f297de95241c5fe2664ac5a48500a2a/Eduskuntauudistus%201906.png" alt="Eduskuntauudistus"/> 2022-03-10T12:00:21+02:00 https://peda.net/id/e2e0e93e9ed 2022-03-08T14:04:20+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <p><b>Kansa kalliolla: Eino Leino 1899</b></p> <p><br/> Tää kansa vakavanha on<br/> kuin kallio.<br/> Sen kalliolle Luoja loi,<br/> se elää ja se kuolla voi<br/> eest' esivallan, ruhtinaan<br/> ja isiensä maan.  </p> <p>Tää kansa myrskyt seisovi<br/> kuin kallio.<br/> Sen onni on vaan tyyni työ;<br/> mut ennen pettuleivän syö<br/> se omalt' uutispelloltaan<br/> kuin vehnää vierahan.  </p> <p>Tään kansan juuret syvät on<br/> kuin kallion.<br/> Sill' on vaan yksi, yksi maa.<br/> Tää kansa kieltään rakastaa<br/> ja lakejaan ja laulujaan<br/> ja isäin muistojaan.  </p> <p>Tää kansa katsoo ylöspäin<br/> kuin kallio.<br/> Se pyrkii päivään, valohon,<br/> sen valta valtaa hengen on,<br/> ei valtaa tykkein tuiskuvain,<br/> ei miesten miljoonain.  </p> <p>Tää kansa syntyi vapahaks<br/> kuin kallio.<br/> Se seisoo Pohjan lumessa<br/> kuin valon rintavartia,<br/> se talvi-öissä taistelee<br/> tai kaatuu paikalleen.  </p> <p>Tää kansa voidaan musertaa<br/> kuin kallio.<br/> Se voidaan pirstaks pilkkoa<br/> ja voittaa väkivoimalla, -<br/> mut sentään juurta kallion<br/> sen pienin pirsta on.<br/> <br/> 1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?<br/> 2. Millaisena venäläiset kuvataan?<br/> 3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?<br/> 4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.<br/> 5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?</p> </div> </div> 2022-03-08T14:04:20+02:00 https://peda.net/id/faf977da9ed 2022-03-08T13:22:03+02:00 Lue oppikirjan kpl. 4 ja tutustu muistiinpanoihin sortokaudesta.<br/> Laadi vastaus kysymykseen:<br/> Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana? 2022-03-08T13:22:03+02:00 https://peda.net/id/0ce6e1d29e0 2022-03-07T13:16:35+02:00 Lue kpl 3. ja tee oppik. teht. 1, 2, 3 ja 5 2022-03-07T13:16:35+02:00 https://peda.net/id/11423c2c9d3 2022-03-06T12:13:28+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b>Porvoon valtiopäivät 1809 -&gt; autonomia</b><br/> <br/> <b>Nukkuva kansa 1809 -&gt;1860-luku</b><br/> <span>Valtioyö</span><br/> <span> - ei uusia lakeja</span><br/> <span> - virkamiesvalta</span><br/> <span> - konservatismi</span><br/> <span> - merkantilismi</span><br/> <span>Nationalismia yläluokissa</span><br/> <br/> <b>Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut</b><br/> <span>Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet</span><br/> <span>Valtiopäivätoiminta</span><br/> <span> - uusi lainsäädäntö</span><br/> <span> - liberalismi</span><br/> <span>Teollistumisen käynnistyminen</span><br/> <span>Maatalouden teollistuminen</span><br/> <br/> <b>Heräämisen vaikutukset</b><br/> <span>- taloudellinen kehitys</span><br/> <span>- elintason nousu</span><br/> <span>- kaupungistuminen</span><br/> <span>- uudet kansanliikkeet</span><br/> <span>- sääty-yhteiskunnan murentuminen</span></div> </div> 2022-03-06T12:13:28+02:00 https://peda.net/id/c518f7f09d3 2022-03-07T12:40:18+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue oppik.s. 22 ja vastaa kysymyksiin.<br/> <br/> 1. Miksi valtiopäiviä ei ollut kutsuttu koolle yli 50 vuoteen?</span><br/> <span>2. Miksi Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 1863?</span><br/> <span>3. Mitä uusia lakeja valtiopäivät säätivät 1860-luvulla?</span><br/> <span>4. Miten uudet lait uudistivat Suomea?</span></div> </div> 2022-03-06T12:11:20+02:00 https://peda.net/id/2c19ea34962 2022-02-25T11:59:30+02:00 Lue oppik.s. 22-25 ja tutustu pedanetin diasarjaan Suomen teollistumisesta. Arvioi Suomen teollistumisen edistymistä tilastotehtävän avulla. Palauta tilastotehtävä oheiseen palautuskansioon. 2022-02-25T11:56:15+02:00 https://peda.net/id/4cebcc0894a 2022-02-23T15:27:08+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue oppikirjan s. 17-21 ja vastaa kysymyksiin:</span><br/> <br/> <span>1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?</span><br/> <span>2. Katso seuraava video kuolonvuosista </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA</a><span> ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? </span><span>Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?<br/> </span><span>3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?</span><br/> <span>4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?<br/> 5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?</span></div> </div> 2022-02-23T15:27:08+02:00 https://peda.net/id/d1580e0c94a 2022-02-23T15:30:50+02:00 Lue oppik.s. 14- 15 ja vastaa tehtäviin.<br/> 1. Millainen aate oli kansallisromantiikka?<br/> 2. Millaisia vaikutuksia sillä oli Suomessa?<br/> 3. Suomen kansallisromantiikan suurmiehiä olivat Runeberg, Lönnrot ja Snellman. Millainen rooli heillä oli suomalaisten herättämisessä kansalliseen tietoisuuteen? 2022-02-23T15:30:50+02:00 https://peda.net/id/2c0806a6930 2022-02-21T13:48:22+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue kpl 1. ja tee teht. 3. ja 6. s. 16.</span><br/> <br/> <span>Katso seurava video Porvoon valtiopäivistä. </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=BmAez9ZfiUo" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=BmAez9ZfiUo</a><br/> <br/> <span>Antaako se Porvoon valtiopäivistä perinteisen vai modernin kuvan? Perustele.</span></div> </div> 2022-02-21T13:48:22+02:00 https://peda.net/id/fc277c3c930 2022-02-21T13:47:02+02:00 Oheisesta linkistä voit katsoa videon Suomen sodasta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=Qh7d8NXKUQI</a> 2022-02-21T13:47:02+02:00 https://peda.net/id/e13f99fa930 2022-02-21T13:03:20+02:00 Suomi oli 1100-1200-luvuilta osa Ruotsin valtakuntaa. Millaisia asioita Suomeen saatiin Ruotsin vallan ajan perintönä? Vastaus löytyy oppik. s. 8-9 2022-02-21T13:03:20+02:00