21. Alppimaat

Luvun sisällys

2017-12-16T13:36:18+02:00

21.1 Mitkä alppimaat?
21.2 Alppien luonto
21.3 Alppien eläimiä

21.4 Sveitsi, Itävalta ja Suomi puntarissa
21.5 Sveitsin erityisyydestä

21.6 Alpeilla
21.7 Kaunis Wien huokuu historiaa
21.8 Euroopan vuoristoja

21.1 Mitkä alppimaat?

2017-02-12T08:33:32+02:00

Alpit on Euroopan korkein ja laajin vuoristo, ja se levittäytyy kahdeksan valtion alueelle. Välimeren rannassa Alpit kohoaa Monacossa, Italiassa ja Ranskassa.

Suurin osa korkeimmista huipuista on Ranskan ja Sveitsin alueella. Liechtenstein, Saksan eteläisin osa ja Itävallan länsiosa ovat Alppien aluetta, kun taas Sloveniaan ylettyy enää pieni ja matalampi osa.

Alppilehmät ovat Alppien tunnuseläimiä.

Tässä luvussa valtioista keskitytään Sveitsiin ja Itävaltaan, mutta yleiset osiot Alpeista kuvaavat toki myös naapurimaiden vuoristo-olosuhteita melko hyvin.

Alppimaisemiin kuuluvat korkeat, terävähuippuiset vuoret ja jäätiköt.

Jäätiköt ovat viime aikoina pienentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena.

Grossglocknerin jäätikkö Itävallassa. Jäätikkö on pienentynyt 20 vuodessa huomattavasti.

21.2 Alppien luonto

2017-11-11T15:17:42+02:00

Alpit on Euroopan korkein vuoristo, koska se on ollut mukana kahdesti voimakkaissa poimutustapahtumissa. Afrikan laatta tunkeutui Euraasian laattaa päin ensin muutamia satoja miljoonia vuosia sitten. Tämän jälkeen muutaman viimeisen kymmenen miljoonaa vuoden aikana Alpit ovat kohonneet edelleen.

Alppien korkeimpia huippuja ovat Ranskan puolella oleva Mont Blanc (valkoinen vuori), 4 810 metriä ja Sveitsin puolella Matterhorn, 4 478 metriä sekä Dufourspitze, 4 634 metriä meren pinnan yläpuolella.

Alppien ilmasto on ankara. Rinteet pysäyttävät niin Atlantilta kuin Välimereltäkin tulevat pilvimassat, jotka kohotessaan tiivistyvät sateeksi. Alppien sademäärä (1 400–1 500 mm/v.) on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Suomen lounaisrannikolla sijaitsevan Turun. Talvella on kylmää, ja kesällä säät voivat vaihdella rajustikin kosteiden lämpimien föhn-tuulten vaikutuksesta.

Kasvillisuusvyöhykkeet vaihtelevat selvästi, kun kiivetään rinnettä ylöspäin.

Alarinteiden pyökki- ja mäntymetsät saavat väistyä ylempänä vaahteroiden ja monien kuusilajien tieltä. Ylemmäs mennessä puusto vähenee ja loppuu ja tilalle tulee vuoristokasvillisuus. Alpeilla vuoristossa on paitsi jäkälää ja sammalta, myös Alppien omaleimaisia alppiruusuja ja alppitähtiä.

Alppien eläimistö vaihtelee alueittain. Tyypillisiä ovat esimerkiksi gemssi, saksanhirvi, vuorikauris ja alppimurmeli. Suurpedoista susi on yleisin, mutta myös ilveksiä ja karhuja on yhtenäisillä metsäalueilla.

Petolintuina on haukkoja, pöllöjä ja kotkia. Esimerkiksi maakotka ja huuhkaja viihtyvät jylhissä maisemissa. Muita tyypillisiä lintuja ovat alppivaris, -naakka ja lumivarpunen.

21.3 Alppien eläimiä

2017-12-16T09:01:01+02:00

Alppikauris on ketteräjalkainen kiipeilijä.

Lumivarpunen pesii Alppien huipuilla.

Alppimurmeli voi kovimmilla pakkasilla vaipua horrostilaan.

21.4 Sveitsi, Itävalta ja Suomi puntarissa

2017-02-12T09:00:17+02:00

Suomi on Euroopan mittapuun mukaan suuri valtio (338 424 neliökilometriä). Itävalta on noin neljäsosa (83 879 neliökilometriä) ja Sveitsi vain kahdeksasosa (41 277 neliökilometriä) Suomen pinta-alasta. Kuitenkin niiden väkiluku Suomea suurempi. Sveitsissä on vähän yli kahdeksan miljoonaa ja Itävallassa vajaa 8,5 miljoonaa asukasta. Näin ollen molempien väentiheys on selvästi Suomea suurempi (Sveitsi 195, Itävalta 100 ja Suomi 15 as./neliökilometri).

Itävallan kartta.

Itävalta ja Suomi kuuluvat EU:hun, kun taas Sveitsi on liittoutumaton. Kuitenkin Sveitsi on mukana liikkumista ja tavaroiden kuljetusta helpottavassa Schengenin sopimuksessa. Samoin Sveitsillä on paljon kahdenvälisiä eli bilateraalisia kauppasopimuksia monen EU-maan kanssa. Suomi ja Itävalta käyttävät euroa, mutta Sveitsillä on edelleen Sveitsin frangi valuuttana.

Sveitsi koostuu 26 kantonista, joilla on oma lainsäädäntönsä. Niitä voidaan hyvin luonnehtia pieniksi valtioiksi Sveitsin sisällä, sillä niillä on myös oma veronkanto ja talous. Sveitsi on siis tavallaan liittovaltio. Itävallan hallintomuoto on hyvin Suomen kaltainen demokratia.

Sveitsiä ja Itävaltaa hallitsevat Alpit. Jopa 60 prosenttia kummankin maan pinta-alasta on Alppeja, kun taas meillä ei vuorista oikein voida edes puhua. Korkeimmat huippumme kun yltävät vain vähän toiselle kilometrille (Halti 1 324 metriä). Sveitsissä Dufourspitze on korkein kohta (4 634 metriä), ja kaiken kaikkiaan lähes sata huippua on lähellä neljää kilometriä tai sen yli. Itävallan puolella Grossglockner kohoaa 3 798 metrin korkeuteen.

Virallisissa kielissäkin on eroja. Itävallassa on lähes täysin saksankielinen väestö. Sveitsissä saksaa, ranskaa ja italiaa puhutaan yleisesti lähellä kyseisten maiden eli Saksan, Ranskan ja Italian vastaisia rajoja. Lisäksi kaakossa on retoromaania puhuva vähemmistö.

Sveitsin kartta.

21.5 Sveitsin erityisyydestä

2017-02-12T09:00:34+02:00

Sveitsi on maailman vauraimpia valtioita. Se on pitkään vienyt lääkkeitä, kelloja, hienomekaniikkaa sekä esimerkiksi koneita ja laitteita.

Monet maailmanlaajuiset yritykset ja järjestöt pitävät pääpaikkanaan esimerkiksi Sveitsin Geneveä. Samoin monet huippuneuvottelut, esimerkiksi strategisten aseiden vähentämisneuvottelut, on käyty mieluiten juuri puolueettomalla kentällä Sveitsin Genevessä.

Sveitsissä asevelvollisuutensa suorittaneet saavat oman asevelvollisuuden aikaisen aseensa, useimmiten rynnäkkökiväärin kotiinsa reserviläisajaksi. Vuosittain heidän tulee käydä ampumaharjoituksissa näyttämässä kykynsä käsitellä asetta. Asevelvolliset ja reserviläiset ovat valmiudessa auttamaan esimerkiksi lumivyöryjen sattuessa.

21.6 Alpeilla

2017-12-16T09:05:53+02:00

Talvisin Alppien laskettelukeskukset ovat täynnä turisteja. Laskettelu ja lumilautailu ovat suosituimmat lajit. Kaikilla kahdeksalla alppivaltiolla on tai on ollut loistavia syöksylaskijoita tai pujottelijoita.

Kun talvisin osa laskettelukeskuksista kärsii lumipulasta, on tilalle kehitetty kesämatkailua.

Patikointireittejä on parannettu, ja osalla niistä pääsee myös liikkumaan pyörällä. Samoin on kehitetty muita terveys-/kuntoloma-tyyppisiä palveluita.

Alppien järvillä on myös paljon turisteja kesällä. Kaikkiaan kesä- ja talvituristeja Alpeilla käy yli 100 miljoonaa vuosittain.

Kesälläkin yli 3 000 metrin korkeudessa olevat huiput ovat lumipeitteisiä. Itävalta.

21.7 Kaunis Wien huokuu historiaa

2017-12-16T09:08:21+02:00

Itävallan pääkaupunki Wien on vain vajaan 100 kilometrin päässä Alpeilta. Vuoriston kauneuden sijasta voit ihailla täällä ihmisen muovaamaa kauneutta. Voit aloittaa käymällä Schönbrunnin linnassa, jonka puiston istutukset ja ruusutarhat ovat upeita.

Puutarhan perällä on kahvila, jonka katolta näet puutarhan ja saat hyvän kuvan myös Wienin suuruudesta. Puutarhan suuruudesta kertoo jotain se, että kävely kahvilaan kestää 15–20 minuuttia.

Schönbrunnin linna.

Suuruudestaan (1,7 miljoonaa asukasta, ympäristöineen lähes 2,5 miljoonaa asukasta) huolimatta Wien on hyvin kodikas ja todella siisti sekä turvallinen kaupunki. Esimerkiksi hyvin toimiva metroverkko on tarkasti kameravalvottu.

21.8 Euroopan vuoristoja

2017-11-11T15:20:12+02:00

Kuvia Alpeilta

2019-10-21T13:21:11+03:00

: Alppien vuoret houkuttelevat huimapäisiä vuorikiipeilijöitä.
: Satelliittikuva Alpeista. Musta on merta, merien välissä on Italia. Alppien lumihuiput erottuvat valkoisina.
: Alpit houkuttelevat kesäisin vaeltajia.
: Alppien huippuja lentokoneesta kuvattuna. Huipuilla ei kasva kasveja lainkaan.
: Alpit talvella.
: Jäätiköillä tarkenee kesäisin vähemmilläkin vaatteilla. Kuva Sveitsin Jungfraujochilta.
: Alppikauris on jyrkkien rinteiden valtias.
: Alppimurmeli on jyrsijä, joka viettää talven horroksessa.
: Alpeilla on huikeat maisemat.
: Kesäinen alppikylä.
: Itävallan pääkaupunki Wien.

Navigointi

2016-12-23T07:35:21+02:00

Sisällys Tehtävät Luvun alkuun