https://peda.net/id/855d3e4c74f 2017-03-27T17:38:24+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/957d550a130 2017-03-27T18:53:56+03:00 <p><span>Sähköinen arki koealue s. 47- 74</span><span> </span></p> <p><span> </span></p> <p><span><span>Kpl 8 Sähköä arjen askareissa</span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="1"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="1"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähköllä tuotetaan valoa </span></span><span><span>, lämpöä </span></span><span><span>, ääntä </span></span><span><span> ja liikettä </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="1"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="2"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>S</span></span><span><span>ähkölaitteet kuluttavat energiaa. Energiaa kannattaa säästää.</span></span><span> </span></li> </ul> <p><span><span>Kpl 9 Varausta ja jännitettä</span></span><span> </span></p> <p><span> </span><b><span><span>Hankaussähkö </span></span></b><span><span>syntyy kahden kappaleen varautuessa sähköisesti mekaanisen liikkeen seurauksena. Hankauksessa elektronit eli negatiivisesti varautuneet hiukkaset</span></span><span><span> </span></span><span><span>siirtyvät</span></span><span><span> pinnalta toiselle.</span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="4"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkövaraus voi olla negatiivinen (-) tai positiivinen (+). </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="5"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>V</span></span><span><span>arausero aiheuttaa </span></span><b><span><span>jännitteen. </span></span></b><span><span>Jännitteen suuruutta voidaan mitata. Sen mittayksikkö on </span></span><em><span><span>voltti</span></span></em><span><span>.</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="6"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Samanlaiset sähkövaraukset hylkivät toisiaan, erilaiset vetävät toisiaan puoleensa. </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="2"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="7"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Salama on sähköisku, jossa </span></span><span><span>sähkövaraukset purkautuvat.</span></span><span> </span></li> </ul> <p><span><span>Kpl 10 Virtapiiri ja kytkennät TÄRKEÄ!</span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="3"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="8"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span>Suljettu virtapiiri </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="3"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="9"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span> Kytkentäkaavio</span></li> </ul> <p><span><span>Opettele virtapiirin symbolit</span></span><span><span> </span></span><span><span>s. 57</span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="4"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="10"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><span>Sarjakytkentä</span></span></b><span><span>: </span></span><span><span> &quot;Jos lamppu sammuu, ei sarja auta,</span></span><span> </span><span> mutta rinnalla kulkija voi valaista tien.&quot;</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="4"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="11"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><span>Rinnankytkentä: </span></span></b><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="4"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="12"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sarjaankytkennässä</span></span><span><span> yhden lampun sammuminen pimentää koko valosarjan, mutta rinnankytkennässä vain sammunut lamppu pimenee ja muissa lampuissa kiertää virta.</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="4"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="13"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sarjakytkennällä saadaan suurempi teho, rinnankytkennällä paristot riittävät pidempään.</span></span><span> </span></li> </ul> <p><span><span>Kpl 11 Erilaisia jännitelähteitä</span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="5"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="17"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span>Paristossa jännite syntyy kahden metallin ja sähköä johtavan liuoksen avulla</span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="5"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="17"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span>P</span><span><span>aristo on </span></span><span><span>kertakäyttöinen</span></span><span><span>, akun voi </span></span><span><span>ladata</span></span><span><span>. </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="5"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="17"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span> Suomessa verkkojännite on <b><span><span>230 volttia</span></span></b><span> </span></span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="5"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="17"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span> </span><em><span>Muuntaja </span></em><span>on laite, joka muuttaa jännitteen ja sähkövirran suuruutta</span></li> </ul> <p><span><span>Kpl 12 Sähköisiä ilmiöitä</span></span><span> </span></p> <p><span> </span><span><span>Sähkövirta aiheuttaa johtimen ympärille </span></span><b><span><span>magneettikentän</span></span></b><span><span>. </span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="6"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="19"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkömagneetin voimakkuutta voi säätää ja sen voi sammuttaa</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="6"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="20"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Tavallinen sähköjohdin </span></span><span><span>ei</span></span><span><span> tartu magneettiin</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="6"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="21"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Kun magneettikenttää halutaan vahvistaa, johtimesta tehdään käämi</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="6"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="22"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><b><span><span>Käämi: </span></span></b><span><span>suuri määrä sähköjohtoa on kierretty rullalle </span></span><span> </span></li> </ul> <p><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="8"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="23"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>K</span></span><span><span>äämi tekee rautakappaleesta magneetin</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="8"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="24"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sä</span></span><span><span>hkömagneetteja käytetään esim. Teollisuudessa kappaleiden nostamisessa ja magneettijarruja junissa ja vuoristoradoissa</span></span><span> </span></li> </ul> <p><span> </span></p> <p><span><span>Kpl 13 Sähköturvallisuus</span></span><span> </span></p> <p><span> </span><span><span>Sulake suojaa liian suurelta verkkovirralta. Jos virtapiirissä on viallinen sähkölaite tai liian suuri sähkövirta, sulake palaa. </span></span><span> </span></p> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="26"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkölaitteita ja vettä</span></span><span><span> ei saa koskaan yhdistää! Esim. Suihkussa ei saa koskea sähkölaitteisiin eikä leivänpaahdinta pitää liian lähellä vesipistettä.</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="27"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Ulkona saa käyttää </span></span><span><span>vain ulkokäyttöön tarkoitettuja</span></span><span><span> sähkölaitteita, koska ulkona laitteet altistuvat suuremmalle lämpötilan vaihtelulle, kosteudelle ja pölylle. Sisätiloihin tarkoitettu laite voi ulkona aiheuttaa oikosulun. </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="28"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkölaite tulee aina irrottaa </span></span><span><span>pistotulpasta</span></span><span><span> vetämällä, ei sähköjohdosta. </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="29"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Rikkinäistä sähkölaitetta ei saa käyttää tai korjailla itse. </span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="30"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkölinjojen lähellä on vaarallista kalastaa pitkällä vavalla tai oleskella esim. Junaratojen läheisyydessä.</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="31"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Sähkötapaturmat:</span></span><span> </span></li> </ul> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="9"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="1"--><!--filtered attribute: data-aria-level="2"--><span><span>Katkaise aina ensin virta pääkytkimestä ennen kuin kosket sähköiskun saaneeseen ihmiseen.</span></span><span> </span></li> </ul> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="10"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="32"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Miten voit säästää energiaa ja sähköä?</span></span><span> </span></li> </ul> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="10"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="2"--><!--filtered attribute: data-aria-level="2"--><span><span>Sammuta turhat valot</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="10"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="3"--><!--filtered attribute: data-aria-level="2"--><span><span>Mene saunaan heti, kun se on lämmin</span></span><span> </span></li> <li><!--filtered attribute: data-listid="10"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="4"--><!--filtered attribute: data-aria-level="2"--><span><span>Suosi energiansäästölamppuja ja led-lamppuja</span></span></li> </ul> <ul> <li><!--filtered attribute: data-listid="10"--><!--filtered attribute: data-aria-posinset="33"--><!--filtered attribute: data-aria-level="1"--><span><span>Tee testi </span></span><span><span><a href="https://www.motiva.fi/files/9137/Tutki_pientalosi_energiankaytto_2014_motiva.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.motiva.fi/files/9137/Tutki_pientalosi_energiankaytto_2014_motiva.pdf</a></span></span><span> </span></li> </ul> <p><span> </span></p> <p><span> </span></p> 2017-03-27T18:53:56+03:00 https://peda.net/id/1a2814de78b 2017-03-27T18:50:30+03:00 <img src="http://4.kerulet.ittlakunk.hu/files/ittlakunk/styles/large/public/upload/company/1256/fizika-kemia.gif?itok=VZ0Ayhcz" alt="Kuvahaun tulos haulle kemiallinen reaktio"/><br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><em>Kemia</em></td> <td>Tutkii aineita</td> </tr> <tr> <td><em>Fysiikka</em></td> <td><span>Tutkii mm. valoa, lämpöä, sähköä ja ääntä</span></td> </tr> <tr> <td><em><span>Hypoteesi </span></em></td> <td><span>Olettamus siitä, mitä tutkimuksessa tulee tapahtumaan</span></td> </tr> <tr> <td><em><span>Alkuaine </span></em></td> <td><span>Aine, jota ei voida jakaa tai muuttaa toiseksi kemiallisessa prosessissa, esim. hiili C</span></td> </tr> <tr> <td><em><span>Yhdiste</span></em></td> <td><span>Kahden tai useamman aineen muodostama aine <br/> Esim. vesi <b>_{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety" title="Vety" rel="nofollow ugc noopener">H</a>2<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" title="Happi" rel="nofollow ugc noopener">O</a>}</b>sisältää vetyä H ja happea O<b></b></span></td> </tr> <tr> <td><b>Orgaaninen aine</b></td> <td><span>Sisältää hiiltä (C), esim. eliöt <img src="http://papunet.net/sites/papunet.net/files/kuvapankki/elain1.jpg" alt="Eläin (Kuva: Elina Vanninen)"/></span></td> </tr> <tr> <td><b>Epäorgaaninen aine</b></td> <td><span>Ei sisällä hiiltä (C), esim. vesi <b>_{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety" title="Vety" rel="nofollow ugc noopener">H</a>2<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" title="Happi" rel="nofollow ugc noopener">O</a>}</b> <img src="http://lh4.ggpht.com/_fKwczgdK8IE/S6TWZPrP8_I/AAAAAAAAI_8/gBwILSlOVo4/vesi_02.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle vesi"/></span></td> </tr> <tr> <td><em><b>Hiilen kiertokulku</b></em></td> <td><img src="http://4.bp.blogspot.com/-eo2JQP-Hw08/VVmh-h0vH2I/AAAAAAAAAEs/hX66xMNN3_k/s400/BI3_hiilen_kierto_shutterstock_113241736-w252h0c0-a37b8fc3.png"/><br/> * Ilmassa on hiilidioksidia <b>CO₂</b> . <br/> * Kasvit valmistavat yhteyttämisessä siitä ja vedestä sokeria. <br/> * Hiili varastoituu kasveihin.<br/> * Eläimet syövät kasveja ja hiili siirtyy niihin.<br/> * Eläinten hengityksessä ilmaan vapautuu hiilidioksidia <b>CO₂</b><br/> <br/> Hiiltä on myös varastoituneena polttoaineisiin (kivihiili, öljy, turve), jotka ovat syntyneet maahan jääneistä kasveista ja eläimistä. Polttoaineiden polttamisessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia <b>CO₂</b><br/> <br/> Kasvien ja eläinten lahotessa, palaessa tai mädäntyessä ilmaan vapautuu hiilidioksidia <b>CO₂</b><br/> <br/> Osa ilman hiilidioksidista liukenee mereen ja vapautuu myöhemmin sieltä ilmaan.</td> </tr> <tr> <td><em>Kemiallinen reaktio</em></td> <td>Vähintään kaksi erilaista ainetta yhdistyy ja muodostuu uusi aine</td> </tr> <tr> <td><em><em>Yhteyttäminen</em></em></td> <td>Tavallisimmassa muodossa fotosynteesissä kasvien viherhiukkaset valmistavat <br/> * vedestä <b>_{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety" title="Vety" rel="nofollow ugc noopener">H</a>2<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" title="Happi" rel="nofollow ugc noopener">O</a>}</b>ja <br/> * hiilidioksidista <b>CO₂</b><br/> auringonvalon avulla<br/> * sokeria ja <br/> * happea <span>O</span>₂<br/> <img src="https://peda.net/viro/is/fsgotcs/5a2/Biologia_maantieto_5_63/metsat/puut_tuottajia/yo/kuvitus/kuvitus/yhteytt%C3%A4minen2:file/photo/f11b8743326622584b676b37bbee1696e5d29a29/yhteyttaminen_shutterstock.JPG" alt="yhteyttaminen_shutterstock.JPG"/></td> </tr> <tr> <td><em>Lähtöaineet</em></td> <td>Palamiseen osallistuvat aineet, esim. hiili (C) ja vety (H)</td> </tr> <tr> <td><em>Palamistuotteet</em></td> <td>Palamisreaktiossa syntyvät aineet, esim. hiilidioksidi <b>CO_{2 ja vesi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vety" title="Vety" rel="nofollow ugc noopener">H</a>₂<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Happi" title="Happi" rel="nofollow ugc noopener">O</a>}</b></td> </tr> <tr> <td><em><em>Nopea palaminen</em></em></td> <td>Tunnusmerkkejä: liekki ja lämpö <img src="http://ulkoilunmaailma.fi/ulkoilma/wp-content/uploads/2016/03/tuli.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle tuli"/></td> </tr> <tr> <td><em><em><em>Hidas palaminen</em></em></em></td> <td>Esim. ruuan sulaminen mahalaukussa, eliön lahoaminen ja mädäntyminen</td> </tr> <tr> <td><em>pH-arvo</em></td> <td><img src="http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/aineiden_ominaisuudet/images/ph_asteikko.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle ph arvo"/><br/> Aineen happamuutta tai emäksisyyttä kuvaava arvo.<br/> <br/> <img src="http://graviola.fi/FI/blog/BLOG%20i%20-%20Graviola_files/Tavallisia-pH-arvoja.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle ph arvo"/></td> </tr> <tr> <td><em>Kallioperä</em></td> <td>Maapallon kuorikerros</td> </tr> <tr> <td><em>Maaperä</em></td> <td>Kallioperää peittävä maakerros: epäorgaanista (kiviperäistä) ja orgaanista (multaa, turvetta)</td> </tr> <tr> <td><em>Kivilajit</em></td> <td>Yksittäisistä mineraaleista koostuvia. Tärkeimmät:<br/> * graniitti: kova, usein punertava , Suomen kansalliskivi <img src="http://www.interrock.fi/userData/interrock-4b4b/pictures/koristekivet/punainen_graniitti_2.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle graniitti"/><br/> * gneissi: liuskeinen, laattakivenä käytetty <img src="http://www.merenkurkku.fi/assets/Foton-p-hemsidan/Gnejs.jpg" alt="Kuvahaun tulos haulle gneissi"/></td> </tr> <tr> <td><em>Magma</em></td> <td>Sula kivi</td> </tr> <tr> <td><em>Malmikivi</em></td> <td>Metallia sisältävä kivi. Tärkeimmät metallit malmikivissä ovat:<br/> * rauta Fe<br/> * alumiini Al<br/> * kupari Cu</td> </tr> <tr> <td><em>Masuuni</em></td> <td>Uuni, jossa valmistetaan rautaa</td> </tr> <tr> <td><em>Sähkän säästäminen</em></td> <td><a href="https://www.motiva.fi/files/9137/Tutki_pientalosi_energiankaytto_2014_motiva.pdf" rel="nofollow ugc noopener">Testi energiankäytön säästämiseen<br/> <br/> </a></td> </tr> </tbody> </table> 2016-09-12T09:49:50+03:00 https://peda.net/id/a22a6af474f 2017-03-27T18:43:07+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-d3f41cc0-1304-11e7-b490-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-d3f41cc0-1304-11e7-b490-8b03fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="d3f41cc0-1304-11e7-b490-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=1DR6LXYS-2s" title="https://www.youtube.com/watch?v=1DR6LXYS-2s (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sähköä säästämään</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2058929a-1304-11e7-b0ab-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2058929a-1304-11e7-b0ab-4d04fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2058929a-1304-11e7-b0ab-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.motiva.fi/files/9137/Tutki_pientalosi_energiankaytto_2014_motiva.pdf" title="https://www.motiva.fi/files/9137/Tutki_pientalosi_energiankaytto_2014_motiva.pdf (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Säästä sähköä kotona -testi</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-5f45140e-74ff-11e6-8e85-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-5f45140e-74ff-11e6-8e85-8b03fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="5f45140e-74ff-11e6-8e85-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://peda.net/ohjeet/oppimateriaalit/e-oppi/Biologia_maantieto_5_6/metsat/puut_tuottajia/yo" title="https://peda.net/ohjeet/oppimateriaalit/e-oppi/Biologia_maantieto_5_6/metsat/puut_tuottajia/yo (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/keltinmaenkoulu/luokkien-sivut/arkisto/2017/2011a/fysiikka-kemia/hfl/linkki-5f45#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-33bf2cc0-74ff-11e6-9534-eaecf9f45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-33bf2cc0-74ff-11e6-9534-eaecf9f45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="33bf2cc0-74ff-11e6-9534-eaecf9f45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea" title="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yle: Video yhteyttämisestä ja yhdisteistä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/keltinmaenkoulu/luokkien-sivut/arkisto/2017/2011a/fysiikka-kemia/hfl/linkki-33bf#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-000e69cc-74ff-11e6-8069-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-000e69cc-74ff-11e6-8069-4d04fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="000e69cc-74ff-11e6-8069-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuaine" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuaine (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Alkuainetaulukko ja aineiden historiaa</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/keltinmaenkoulu/luokkien-sivut/arkisto/2017/2011a/fysiikka-kemia/hfl/linkki-000e#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-dc9127d2-74fe-11e6-bb74-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-dc9127d2-74fe-11e6-bb74-d102fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="dc9127d2-74fe-11e6-bb74-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedealus-fysiikan-ja-kemian-peruskasitteita" title="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedealus-fysiikan-ja-kemian-peruskasitteita (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yle: Videoita fyken aiheista</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyvaskyla/keltinmaenkoulu/luokkien-sivut/arkisto/2017/2011a/fysiikka-kemia/hfl/linkki-dc91#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2016-09-07T16:26:07+03:00