<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. Orgaanisia yhdisteitä</title>
<id>https://peda.net/id/8557bcb8dfa</id>
<updated>2025-01-31T09:32:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/8557bcb8dfa:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/3.-orgaanisia-yhdisteita#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hiilivetyjen nimeäminen</title>
<id>https://peda.net/id/e34d877ef37</id>
<updated>2025-02-28T09:22:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/3.-orgaanisia-yhdisteita/hiilivetyjen-nimeaminen#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Funktionaalinen ryhmä&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hiilivetyjen nimeäminen ja ominaisuudet riippuvat hiilirungon pituudesta ja muodosta sekä ns. toiminnallisesta eli funktionaalisesta ryhmästä. Funktionaalinen ryhmä voi olla&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kaksoissidos (alkeeni)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kolmoissidos (alkyyni)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;jokin atomi tai atomiryhmä &#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;jonkin halogeeni esim kloori, -Cl&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hydroksyyliryhmä -OH (alkoholit)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;karboksyyliryhmä -COOH (karboksyylihapot)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;aminoryhmä -NH&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; (aminohapoissa)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;bentseenirengas (fenyyliryhmä)&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;aromaattiset hiilivedyt sisältävät bentseenirenkaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Hiilivetyjen (orgaanisten yhdisteiden) nimeäminen&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;1. Alkaanit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkaanien nimessä on -aani -pääte&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;metaani, CH&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; , etaani C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;, propaani C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt;, butaani C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;10&lt;/sub&gt;, pentaani C&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt; jne&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Radikaali on hiilivety, josta puuttuu yksi vetyatomi&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;metaania vastaava radikaali on metyyli -CH&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;etaania vastaava radikaali on etyyli -C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;5&lt;/sub&gt; tai -CH&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;CH&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;propaania vastaava radikaali on propyyli jne&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Substituentti on hiilirungon vetyatomin tilalla oleva atomi tai atomiryhmä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nimeäminen&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkaanin nimen rungoksi haetaan pisin yhtenäinen hiiliketju (voi olla myös haaroittunut)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kantahiilivedyn hiiliatomit numeroidaan siten, että mahdolliset ketjuun liittyneet substituentit tai radikaalit saavat pienimmän mahdollisen numeron&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Substitutentin nimen eteen tulee substituentin paikkaa osoittava numero. Substituentit numeroineen kirjoitetaan aakkosjärjestyksessä kantahiilivedyn nimen eteen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sykloalkaanit ovat rengasrakenteisia hiilivetyjä. Nimen eteen tulee syklo -etuliite esim syklobutaani&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;2. Alkeenit&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;hiiliatomien välillä on yksi kaksoissidos ja nimessä on -eeni -pääte&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;eteeni C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; , propeeni C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt; , buteeni C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;8&lt;/sub&gt; jne&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;jos kaksoissidoksen paikka voi vaihtua niin alkeenilla on paikkaisomeriaa esim buteenilla on but-1-eeni(1.buteeni) ja but-2-eeni (2-buteeni)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Dieenit ovat hiilivetyjä, joissa on hiiliatomien välillä kaksi kaksoissidosta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kotitehtävät: 69, 70 ja 74&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;3. Alkyynit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;hiiliatomien välillä on yksi kolmoisssidos ja nimessä on -yyni -pääte&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;etyyni C&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; , propyyni C&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; , butyyni C&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt; jne&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;HUOM!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Hiiliketjun numeroinnin määrää kaksois-/kolmoissidos. Funktionaalinen ryhmä menee numeroinnissa substituentin edelle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kotitehtävät: 77, 79 ja 80</content>
<published>2025-02-25T15:17:39+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Orgaanisten yhdisteidein fysikaaliset ominaisuudet</title>
<id>https://peda.net/id/22cd552a031</id>
<updated>2025-03-17T18:45:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/3.-orgaanisia-yhdisteita/orgaanisten-yhdisteidein-fysikaaliset-ominaisuudet#top" />
<content type="html">Orgaanisten yhdisteiden molekyylien välillä voi olla &lt;b&gt;heikkoja sidoksia&lt;/b&gt;, joita voivat olla&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;dispersiovoimia poolittomien molekyylien välillä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;dipoli-dipoli sidoksia dipoli- tai poolisten molekyylien välille&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vetysidos, joka on vahvin dipoli-dipolisidoksista (erikoistapaus)&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;esim vesimolekyylien välillä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;toisen molekyylin elektronegatiivisten happi-, typpi- tai fluoriatomi muodostaa toisen molekyylin elektropositiivisen vetyatomin kanssa&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/3.-orgaanisia-yhdisteita/orgaanisten-yhdisteidein-fysikaaliset-ominaisuudet/vetysidos.png#top&quot; title=&quot;vetysidos.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/3.-orgaanisia-yhdisteita/orgaanisten-yhdisteidein-fysikaaliset-ominaisuudet/vetysidos.png:file/photo/b3070e77d73721a76b3da6a851ddace49bb20b0b/vetysidos.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;vetysidos.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Hiilivedyt&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiili- ja vetyatomien välinen elektronegatiivisuusero on pieni, 0.4, joten kovalenttinen sidos on hieman poolinen. Molekyyli on kuitenkin symmetrinen, joten hiilivedyt ovat poolittomia eli molekyylien välille muodostuu erittäin heikkoja dispersiovoimia.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;hiilivedyt liukenevat veteen (vetysidoksia vesimolekyylien välillä) huonosti&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;pooliton liukenee huonosti pooliseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kiehumis- ja sulamispisteet ovat alhaiset, mutta kasvavat hiiliketjun pituuden kasvaessa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Alkoholit ja fenolit&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Molemmissa on hydroksyyliryhmä -OH, joka on hyvin poolinen&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;johtuu elektronegatiivisesta hapesta &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;-OH -ryhmän happeen muodostuu negat. osittaisvaraus ja vetypäähän posit. osittaisvaraus&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkoholeilla on korkeamman sulamis- ja kiehumispisteet kuin yhtä monta hiiliatomia sisältävillä alkaaneilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkoholit, joilla on lyhyt hiilivetyketju, liukenevat hyvin veteen&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;poolinen liukenee pooliseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Karboksyylihapot&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;karboksyyliryhmä -COOH on hyvin poolinen, koska siinä on karbonyyliryhmä -CO- ja hydroksyyliryhmä -OH&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pienimolekyyliset karboksyylihapot liukenevat hyvin veteen&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;vetysidoksia muodostuu karboksyyliryhmän ja vesimolekyylien välille&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Aldehydit, ketonit, esterit ja eetterit&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;funktionaaliset ryhmät -CO- , R-COO-R' ja R-O-R' ovat poolisia johtuen elektronegatiivisesta hapesta&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;eivät muodosta vetysidoksia, koska happi ei ole sitoutunut vetyatomiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;muodostavat dipoli-dipoli -sidoksia, joten niillä on korkeammat kiehumis- ja sulamispisteet kuin alkaaneilla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pienimolekyyliset aldehydit ja ketonit liukenevat hyvin veteen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Amiinit&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;sisältävät typpeä, joka on hiiltä elektronegatiivisempi, joten molekyyleihin muodostuu pysyviä osittaisvarauksia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;muodostavat dipoli-dipoli -sidoksia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pienimolekyyliset amiinit liukenevat hyvin veteen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2025-03-17T12:54:01+02:00</published>
</entry>


</feed>