<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>19. Saksa</title>
<id>https://peda.net/id/852a983cf3e</id>
<updated>2019-10-21T13:21:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/852a983cf3e:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/id/FGdQ44&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;e-Oppi -lisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun sisällys</title>
<id>https://peda.net/id/852b34d6f3e</id>
<updated>2017-12-16T13:35:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/luvun-sis%C3%A4llys#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/luvun-sis%C3%A4llys/g#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_Neuschwanstein_shutterstock_90350848_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/luvun-sis%C3%A4llys/g:file/photo/7a21617ce3086822ea91122164a35e7e243f795f/ge8_saksa_Neuschwanstein_shutterstock_90350848_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saksassa on paljon linnoja. Neuschwanstein Etelä-Saksassa, Baijerissa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;19.1 Maa aikojen alusta – Saksan historiaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;19.2 Saksa tänään&lt;br/&gt;&#10;19.3 Kolme Saksaa&lt;br/&gt;&#10;19.4 Kuvagalleria Saksasta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;19.5 Lisätietoa: Rein&lt;br/&gt;&#10;19.6 Lisätietoa: Ruhr on Saksan teollisuuden sydän&lt;br/&gt;&#10;19.7. Lisätietoa: Deutsche Wiedervereinigung&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.1 Maa aikojen alusta – Saksan historiaa</title>
<id>https://peda.net/id/8566c992f3e</id>
<updated>2017-02-12T08:24:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/olipa-kerran#top" />
<content type="html">Olipa kerran maa, joka aikanaan oli Rooman valtakunnan rajana länteen. Maata hallitsi kuningas tai oikeastaan keisari, Kaarle Suuri. Maan nimi oli &lt;b&gt;Pyhä roomalainen keisarikunta&lt;/b&gt;. Kaarle Suuren valtakunta koostui pienistä itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vuosisatojen vieriessä ja kuninkaiden vaihtuessa myös maa koki suuria muutoksia. 1700-luvulla maan nimi muuttui &lt;b&gt;Preussin kuningaskunnaksi&lt;/b&gt; ja siihen liitettiin suuria alueita naapurivaltioista. Tämä ns. ensimmäinen valtakunta hajosi lopullisesti erään ranskalaisen kenraalin toimesta 1800-luvulla. Kun jäljelle jääneet alueet alkoivat yhdistyä, syntyi ns. toinen valtakunta. Hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen koitti taas muutosten aika ja maan nimi vaihtui &lt;b&gt;Weimarin tasavallaksi&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Weimarin tasavallan aika päättyi vuonna 1932, kun korpraalin johtama kansallissosialistinen puolue nousi valtaan. Puolue johti Saksan (kolmannen valtakunnan) toiseen maailmansotaan, jonka se hävisi. Sodan jälkeen maa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen, joista kehittyi kaksi uutta valtiota. Nämä valtiot lyhennettiin kirjaimin &lt;b&gt;DDR&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;BRD&lt;/b&gt;. Entinen pääkaupunki Berliini jaettiin muurilla kahteen osaan. Mutta tällekin muurille kävi kuten värttinätytön orjantappurapensaikolle eli se kaadettiin ja maat yhdistyivät uudelleen vuonna 1990.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tämän keisari-kuningas-tasavaltakunnan tunnet tänään nimellä &lt;b&gt;Saksa&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/saksan-maaaloutta#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p.ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p_ge8_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/saksan-maaaloutta:file/photo/2443811b961fe6a81f9ed38354d091be096f2324/ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p.ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p_ge8_levea.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p.ge8_saksa_maatalous_1977_ddr_rook76_shutterstock_158201240_p_ge8_levea.jpg&quot; title=&quot;Saksan maataloutta DDR:n aikaan&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;DDR eli Itä-Saksa oli muutama vuosikymmen sitten oma itsenäinen valtio. Berliini sijaitsi Itä-Saksassa.&lt;/em&gt;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.2 Saksa tänään</title>
<id>https://peda.net/id/856759f2f3e</id>
<updated>2017-02-12T08:25:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/saksa-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/saksa-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n/saksa_kartta-jpg#top&quot; title=&quot;saksa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/saksa-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n/saksa_kartta-jpg:file/photo/7936ca4139324b862e393c22f2fdfab67324f4d5/saksa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saksan kartta. Saksalla on Itämeren rantaa. Elbe ja Rein laskevat Pohjanmereen. Dortmund, Düsseldorf ja Essen ovat Ruhrin teollisuualueen kaupunkeja. Berliini on pääkaupunki. München on Etelä-Saksan suurin kaupunki. Pohjoisosa on alanko, keskiosa ylänköä. Etelässä Saksa rajoittuu Alppien vuoristoon.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Maa sijaitsee keskellä Eurooppaa kahden meren,&lt;em&gt; &lt;/em&gt; &lt;b&gt;Itämeren&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Pohjanmeren&lt;/b&gt; rannalla, ja sitä ympäröi yhdeksän naapurivaltiota. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Se on yksi &lt;b&gt;Euroopan unionin&lt;/b&gt; perustajavaltioista ja väestöltään sekä kansantaloudeltaan jäsenmaista suurin. Sen pääkaupunki&lt;b&gt; Berliini&lt;/b&gt; on asukasluvultaan (3,5 miljoonaa) myös maan suurin kaupunki. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pinnanmuodoiltaan se jakautuu kolmeen osaan, jotka eroavat toisistaan myös luonnonvarojen ja elinkeinojen suhteen. Sitä pidetään Euroopan vahvimpana teollisuusmaana, ja se kilpailee mm. Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa maailman mittakaavassa. Teollisuuden menestymisen perustana pidetään korkeaa koulutusta ja ammattitaitoa sekä ahkeruutta. Tärkein teollisuusalue on &lt;b&gt;Ruhrjoen&lt;/b&gt; ympäristö.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet Itä-Saksa ja Länsi-Saksa yhdistyivät vuosikausien neuvottelujen tuloksena 1990. Vaikka tästä tapahtumasta on siis kulunut jo lähes 30 vuotta, näkyy kahtiajako yhä edelleen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eri valtioissa eläneiden ihmisten elintasot ja tavat olivat hyvin erilaiset, eikä niiden toisiinsa sulautuminen ole tapahtunut ongelmitta. Itäisissä osissa monet alueet olivat pahoin rapistuneita ja läntiset osat vastaavasti houkuttelivat nuorta hyvin koulutettua työvoimaa pois idästä. Lisäksi Saksa on ottanut vastaan miljoonia siirtotyöläisiä ja turvapaikanhakijoita, joiden määrä nykyään on lähes 10 % maan väestöstä. Sopeutuminen saksalaiseen yhteiskuntaan ei sekään aina ole sujunut vaikeuksitta, ja on jopa tapahtunut rasistisia yhteenottoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/berliini3#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_berliini_sveistola_p.ge8_saksa_berliini_sveistola_p_ge8_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/berliini3:file/photo/8fc618561bc075e52662c869db06706174c7980c/ge8_saksa_berliini_sveistola_p.ge8_saksa_berliini_sveistola_p_ge8_levea.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_berliini_sveistola_p.ge8_saksa_berliini_sveistola_p_ge8_levea.jpg&quot; title=&quot;Berliini.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Berliinin kuuluisa Branderburger Tor.&lt;/em&gt;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.3 Kolme Saksaa</title>
<id>https://peda.net/id/85686a72f3e</id>
<updated>2017-11-11T15:15:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/kolme-saksaa#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/kielin-kanava#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_kiel_kanava_shutterstock_141225979_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/kielin-kanava:file/photo/37bbed1781f1392c22f258152bbb83967f7f629b/ge8_saksa_kiel_kanava_shutterstock_141225979_p.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_kiel_kanava_shutterstock_141225979_p.jpg&quot; title=&quot;Kielin kanava&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Pinnanmuotojen, ilmaston ja näistä johtuvien elinkeinojen mukaan Saksa voidaan jakaa kolmeen alueeseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Pohjois-Saksaa &lt;/b&gt;halkovat viljavat alangot ja suuret joet, kuten &lt;b&gt;Rein&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Elbe.&lt;/b&gt; Ilmasto on merellinen eli kesät ovat lämpimiä ja talvet lauhkeita sekä sataa paljon. Ilmasto on siis sopiva rehukasvien tuotantoon ja karjatalous onkin tärkeä elinkeino alueella. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pohjoisen rannikkoalueella on hiekkadyynien muodostamia saaria, jotka houkuttelevat lomailijoita ja turisteja. &lt;b&gt;Kielin kanava &lt;/b&gt;kulkee Jyllannin niemimaan halki ja yhdistää Pohjanmeren Itämereen. Se on yksi maailman eniten liikennöidyistä kanavista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Keski-Saksassa&lt;/b&gt; alankoalueiden maisema alkaa vähitellen muuttua kumpuilevaksi ylängöksi tai mäkiseksi tasangoksi. Sieltä löytyy myös metsän peittämiä lohkovuoristoja, kuten &lt;b&gt;Schwarzwald&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Erzgebirge&lt;/b&gt;, joiden välisissä laaksoissa virtaa kymmeniä jokia. Näitä seutuja pidetään usein kaikkein tyypillisimpänä saksalaisena maisemana. &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/mosel#top&quot; title=&quot;_ge8_saksa_rein_meanderi_shutterstock_56823691_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/mosel:file/photo/1c069a7c5424ab903541e9ea12ba125284eadbd3/_ge8_saksa_rein_meanderi_shutterstock_56823691_p.jpg&quot; alt=&quot;_ge8_saksa_rein_meanderi_shutterstock_56823691_p.jpg&quot; title=&quot;Mosel&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Keskivuoriston tasangoilla kesät ovat lämpimiä ja maaperä on hedelmällistä lössiä eli pölymaata. Tämän vuoksi maanviljely onkin keskittynyt tälle alueelle. Vehnä, sokerijuurikas, hedelmät ja &lt;b&gt;Moseljoen&lt;/b&gt; jyrkillä rinteillä kasvavat viinirypäleet ovat tärkeimpiä tuotantokasveja. Maatalous on niin tehokasta, että Saksa onkin maataloustuotteiden suhteen omavarainen maa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Etelä-Saksa&lt;/b&gt; on jo&lt;b&gt; Alppien &lt;/b&gt;reuna-alueeseen kuuluvaa&lt;b&gt; Baijeria&lt;/b&gt;, jossa maisemaa hallitsevat metsäiset vuoret ja sadat pienet järvet. Etelään päin mentäessä ilmasto muuttuu yhä mantereisemmaksi, ja osassa aluetta vallitsee myös vuoristoilmasto. Vuodenaikaiset lämpötilaerot ovat siis suuret ja sademäärä on pieni, vaikka paikoitellen lunta sataakin runsaasti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuten muissakin alppimaissa, asukkaiden tärkeimmät elinkeinot ovat metsätalous ja karjanhoito sekä ennen kaikkea matkailu. Saksan korkein kohta &lt;b&gt;Zugspitze&lt;/b&gt; on 2 964 m korkea. Sen rinteillä sijaitsee &lt;b&gt;Garmisch-Partenkirchenin&lt;/b&gt; kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alppien pohjoispuolelta saa myös alkunsa &lt;b&gt;Tonava&lt;/b&gt;, yksi Euroopan tärkeimmistä joista. Se laskee itään aina &lt;b&gt;Mustaanmereen&lt;/b&gt; asti.</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.4 Kuvagalleria Saksasta</title>
<id>https://peda.net/id/856be364f3e</id>
<updated>2019-10-21T13:21:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/knlsbessooewdprl#top&quot; title=&quot;saksa_linna_shutterstock_92062757_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/knlsbessooewdprl:file/thumbnail/4865af8d1caa8316517228f84e899f490a190971/saksa_linna_shutterstock_92062757_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuuluisa Neuschwansteinin linna sijaitsee Baijerissa, Etelä-Saksassa. Se on ollut esikuvana Walt Disneyn Prinsessa Ruususen linnalle.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kuuluisa Neuschwansteinin linna sijaitsee Baijerissa, Etelä-Saksassa. Se on ollut esikuvana Walt Disneyn Prinsessa Ruususen linnalle.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/saksan-kartta2#top&quot; title=&quot;saksa.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/saksan-kartta2:file/thumbnail/7936ca4139324b862e393c22f2fdfab67324f4d5/saksa.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saksan kartta&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Saksan kartta&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/kslbja#top&quot; title=&quot;saksa_shutterstock_24000799_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/kslbja:file/thumbnail/3babb52abaf1a40b09be72618d5cbcd7c339dd8e/saksa_shutterstock_24000799_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuvakokoelma Saksasta. Löydätkö Berliinin ja Alpit?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kuvakokoelma Saksasta. Löydätkö Berliinin ja Alpit?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/kkalppiesjktejn#top&quot; title=&quot;saksa_kiel_laiva_hutterstock_75811351_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/kkalppiesjktejn:file/thumbnail/ce8d6d71d1ee51a04419c9e034b99da8854fca37/saksa_kiel_laiva_hutterstock_75811351_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kielin kanavan avulla laivalla pääsee Pohjanmereltä Itämerelle, eikä se joudu kiertämään Tanskaa eli Jyllannin niemimaata.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kielin kanavan avulla laivalla pääsee Pohjanmereltä Itämerelle, eikä se joudu kiertämään Tanskaa eli Jyllannin niemimaata.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/bmojpm#top&quot; title=&quot;saksa_berl_muuria_taidetta_sveistola_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/bmojpm:file/thumbnail/00e25de68e1e7bc212fbe3673644d6e4b12bc617/saksa_berl_muuria_taidetta_sveistola_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Berliinin muuria on jätetty paikoin muistomerkiksi. Muuri eristi toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Berliinin Itä-Saksan valtiosta. Osa Berliinistä kuului siis Länsi-Saksalle. Saksat yhdistyivät v. 1989.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Berliinin muuria on jätetty paikoin muistomerkiksi. Muuri eristi toisen maailmansodan jälkeen Länsi-Berliinin Itä-Saksan valtiosta. Osa Berliinistä kuului siis Länsi-Saksalle. Saksat yhdistyivät v. 1989.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/bkkvm#top&quot; title=&quot;saksa_berliini_Keisari Vilhelmin muistokirkko_sveistola_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/bkkvm:file/thumbnail/a5c2b82a05241a824c9e5a28abd4d93e7d0cffa6/saksa_berliini_Keisari%20Vilhelmin%20muistokirkko_sveistola_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Berliinin kuuluisa Keisari Vilhelmin muistokirkko.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Berliinin kuuluisa Keisari Vilhelmin muistokirkko.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/samo2lsl#top&quot; title=&quot;saksa_merkel_shutterstock_31518373_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/samo2lsl:file/thumbnail/031d57d259d3a4a92fdf900f8c1dd30194784033/saksa_merkel_shutterstock_31518373_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saksan Angela Merkel on 2010-luvun Saksan liittokansleri.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Saksan Angela Merkel on 2010-luvun Saksan liittokansleri.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/smmnmjtk#top&quot; title=&quot;saksa_moottoritie_saksa_shutterstock_3467648_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/smmnmjtk:file/thumbnail/4367e4b28d6d63c584c80e2b7245a83158c5705e/saksa_moottoritie_saksa_shutterstock_3467648_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saksan moottoritiet mahdollistavat nopean matkustamisen ja tavaroiden kuljettamisen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Saksan moottoritiet mahdollistavat nopean matkustamisen ja tavaroiden kuljettamisen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/rjvomhl#top&quot; title=&quot;saksa_rein_shutterstock_64666090_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/rjvomhl:file/thumbnail/3c5b4f18de553ad462788ece27a635bdf7eafa71/saksa_rein_shutterstock_64666090_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rein-joen varrella on monia hienoja linnoja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Rein-joen varrella on monia hienoja linnoja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/rpksmtrlarm#top&quot; title=&quot;saksa_rein_shutterstock_62413501_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/rpksmtrlarm:file/thumbnail/ba6b96ac26088463cf3d38270a830197bb47da19/saksa_rein_shutterstock_62413501_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Reiniä pitkin kuljetetaan suuria määriä tavaraa. Rein laskee Alankomaiden Rotterdamissa mereen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Reiniä pitkin kuljetetaan suuria määriä tavaraa. Rein laskee Alankomaiden Rotterdamissa mereen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/ktsrv#top&quot; title=&quot;saksa_koln_shutterstock_52139449_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/ktsrv:file/thumbnail/a823e7949816b071816b38e1e69602fec34aba44/saksa_koln_shutterstock_52139449_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kölnin tuomiokirkko sijaitsee Reinin varrella.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kölnin tuomiokirkko sijaitsee Reinin varrella.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/auesooykemp#top&quot; title=&quot;saksa_oberstdorf_shutterstock_97464545_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/ks2a/auesooykemp:file/thumbnail/5faa534b18518eb501172061bdc9242ff40444fb/saksa_oberstdorf_shutterstock_97464545_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Alpit  ulottuvat Etelä-Saksaan. Oberstdorf on yksi Keski-Euroopan mäkiviikon paikkakuntia.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Alpit  ulottuvat Etelä-Saksaan. Oberstdorf on yksi Keski-Euroopan mäkiviikon paikkakuntia.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.5 Lisätietoa: Rein</title>
<id>https://peda.net/id/8570438cf3e</id>
<updated>2017-11-11T15:15:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/reina#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/4c382efafbb&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;:right&lt;/a&gt;Rein &lt;/b&gt;virtaa Sveitsin Alpeilta Saksaan ja laskee Pohjanmereen Rotterdamin kohdalla Alankomaissa. Joen pituus on 1 320 km. Se on Saksan tärkein kuljetusreitti merelle ja muun muassa Ruhrin teollisuusalueen tärkein tavarankuljetusreitti. Reinin varrella on monia Saksan suuria kaupunkeja, kuten Bonn ja Köln. Reinin sivujoen Mainin varrella on talouselämän keskus Frankfurt-am-Main.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Reinin ja sen sivujokien rinteet ovat ilmastollisesti suotuisia viinirypäleiden kasvattamiseen. Reinin jokilaakso linnoineen ja viinitarhoineen onkin yksi Saksan kansallismaisemista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jokea pahiten kuormittavat mm. teollisuuden jätevedet ja laivaöljyt. Rantavaltiot ovat sijoittaneet 1970-luvulta lähtien varoja Reinin puhdistukseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vuonna 1992 valmistunut 400 kilometrin pituinen Eurooppa-kanava eli&lt;b&gt; Reinin-Mainin-Tonavan &lt;/b&gt;kanava yhdistää Reinin sen sivujoen Mainin kautta Tonavaan. Kanavan kautta muodostuu yhtenäinen vesireitti Pohjanmeren rannikolta Mustallemerelle. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Rhonen-Reinin&lt;/b&gt;-kanava yhdistää nämä kaksi jokea ja mahdollistaa laivojen kulkemisen Pohjanmereltä Välimerelle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe src=&quot;https://www.thinglink.com/videocard/762558571203264513&quot; width=&quot;800&quot; height=&quot;400&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.6 Lisätietoa: Ruhr on Saksan teollisuuden sydän</title>
<id>https://peda.net/id/85707f46f3e</id>
<updated>2017-02-12T08:26:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/sts#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/mercedes-benz#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_mercedes_shutterstock_93901654_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/mercedes-benz:file/photo/18a4e6eafb871ce407bc267d491f49cc397635a4/ge8_saksa_mercedes_shutterstock_93901654_p.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_mercedes_shutterstock_93901654_p.jpg&quot; title=&quot;Mercedes-Benz&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Saksan sijainti keskisessä Euroopassa sekä hyvät liikenneyhteydet ovat olleet tärkeitä teollisuuden kehittymiselle. Maan suuri asukasluku ja korkea elintaso ovat varmistaneet senkin, että suuri osa tuotteista kulutetaan jo kotimaassa. Saksalaisia tuotteita pidetään hyvälaatuisina ja kestävinä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Teollisuuden osuus työvoimasta ja taloudesta onkin suurempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Perinteisesti energiaa teollisuuden tarpeisiin on tuotettu kivihiilen ja ydinvoiman avulla mutta viime vuosina on ryhdytty kehittämään uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman &amp;quot;tuulipuistoja&amp;quot;. Tavoitteena onkin korvata vähitellen ydinvoiman käyttö uusiutuvien energiamuotojen avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ruhrin alueella&lt;/b&gt;, saksaksi &lt;em&gt;Ruhrgebiet&lt;/em&gt; tai lyhyemmin vain &lt;em&gt;Pott&lt;/em&gt;, on saanut alkunsa Saksan perinteinen kivihiilen louhinta ja metalliteollisuus. Sitä rajaavat Ruhrjoki etelässä, Rein lännessä ja Lippe pohjoisessa. Siihen kuuluu useita teollisuuskaupunkeja ja väkiluku on 5,3 miljoonaa mutta osana &lt;b&gt;Rein-Ruhrin metropolialuetta&lt;/b&gt; jopa yli 12 miljoonaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/duisburg#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_duisburg_shutterstock_123153577_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/duisburg:file/photo/c1e205f2db29ecdc8e0dbf724808edcf8e259162/ge8_saksa_duisburg_shutterstock_123153577_p.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_duisburg_shutterstock_123153577_p.jpg&quot; title=&quot;Duisburg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kivihiilitehtaiden ja metallisulattomojen takia Ruhr tunnettiin aikoinaan yhtenä Euroopan pahimmin saastuneista alueista. Tuhka ja pöly likasivat luontoa, ja hapan sade tappoi metsät ja teki joista käyttökelvottomia. Noista ajoista hiilen käyttö on vähentynyt, tehdaspiippujen suodattimet ovat kehittyneet, jätevesiä puhdistetaan tehokkaammin ja suuria alueita on metsitetty uudestaan. Ruhr onkin nykyään esimerkki alueesta, jossa pahoin pilaantunut ympäristö on saatu jälleen elinkelpoiseksi ja jopa viihtyisäksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ruhrin alueen tärkeimpiä kaupunkeja:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Bochum:&lt;/b&gt; Metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden keskus. Siellä on myös General Motorsin tehtaat, joissa valmistetaan suomalaisillekin hyvin tuttua Opel Astraa. Nokiallakin oli tehdas kaupungissa, kunnes se siirrettiin Romaniaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Dortmund:&lt;/b&gt; Tunnetaan Westfalenin alueen vihreänä kaupunkina. Lähes puolet kaupungista on vesi- tai viheralueita, kuten Westfalenpark. Erikoisuutena mainittakoon yliopiston alueella toimiva H-Bahn eli monoraili (yksiraiteinen rautatie).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Duisburg:&lt;/strong&gt; Ruhrin ja Reinin risteyksessä sijaitseva maailman suurin jokisatama ja Saksan sisävesiliikenteen keskus.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Essen:&lt;/b&gt; Ruhrin alueen 2. suurin kaupunki, jossa aikanaan toimi huomattava rautateollisuus, mm. &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Krupp&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kruppin&lt;/a&gt; tehtaat. Nykyään teollisuuden merkitys työllistäjänä on vähentynyt. Mainittakoon, että Tampere on Essenin ystävyyskaupunki.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>19.7. Lisätietoa: Deutsche Wiedervereinigung</title>
<id>https://peda.net/id/8570b506f3e</id>
<updated>2017-11-11T15:16:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/dw#top" />
<content type="html">Deutsche Wiedervereinigung eli Saksojen yhdistyminen tapahtui 3.10.1990, kun &lt;b&gt;DDR:n&lt;/b&gt; (Saksan demokraattisen tasavallan) osavaltiot liittyivät &lt;b&gt;BRD:hen&lt;/b&gt; (Saksan liittotasavalta). Tämä &lt;b&gt;Saksan yhtenäisyyden päivä&lt;/b&gt; (Tag der Deutschen Einheit) on ainoa liittovaltion säätämä kansallinen vapaapäivä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/berliinin-muuria#top&quot; title=&quot;ge8_saksa_berliini_shutterstock_97059119_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvitus/kuvitus-saksa/berliinin-muuria:file/photo/40318830cc0a1c8cee72e1005976dc7bc0b7c62c/ge8_saksa_berliini_shutterstock_97059119_p.jpg&quot; alt=&quot;ge8_saksa_berliini_shutterstock_97059119_p.jpg&quot; title=&quot;Berliinin muuria&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Toisen maailmansodan loputtua sekä Saksa että sen pääkaupunki Berliini jaettiin voittajavaltioiden kesken neljään miehitysvyöhykkeeseen. Valtioiden alkuperäisenä tarkoituksena oli hallita maata yhtenäisesti mutta suurvaltojen (Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) välinen kylmä sota johti Neuvostoliiton hallinnoiman DDR:n ja Ranskan, Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian hallinnoiman BRD:n syntyyn. Molemmat valtiot vaativat alun perin tunnustusta Saksan valtakunnan jatkajina, kunnes DDR muutti kantaansa todeten, että molemmat ovat uusia valtioita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos olisit syntynyt Länsi-Saksaan (BRD), olisi kotimaassasi ollut monipuoluejärjestelmään ja avoimeen markkinatalouteen perustunut demokratia. Jos olisit syntynyt rajan itäpuolella, maassasi olisi yksipuoluejärjestelmä ja valtion suunnitelmatalous. Jos olisit syntynyt Berliinissä, kotikaupunkisi halki olisi kulkenut raja, &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_muuri&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Berliinin muuri&lt;/a&gt;, ja kaupungin puoliskot olisivat olleet aivan erilaisia. Tämän muurin murtuminen oli aikanaan yksi 1900-luvun suurimmista mediatapahtumista ja monet keräsivätkin itselleen muurin palasia talteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaikesta hyvästä huolimatta yhdistyminen on ollut Saksalle valtava taloudellinen taakka. DDR:n teollisuusyritysten tuotanto oli heikkoa ja tehtaat rapistuneita, ja alueella on esiintynyt suurta joukkotyöttömyyttä. Myös ihmisten mielletään olevan erilaisia: lännessä asuvat eli &amp;quot;westit&amp;quot;, ovat avoimempia ja yritteliäämpiä kuin suljetussa yhteiskunnassa eläneet &amp;quot;ossit&amp;quot;. Monet ovat lähteneet länteen paremman tulevaisuuden toivossa, mikä puolestaan on aiheuttanut vinoutumia kummankin alueen väestörakenteessa. Liittovaltio ohjaa yhä vuosittain uusien osavaltioiden jälleenrakentamiseen satoja miljardeja euroja vuodessa.</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/8570f200f3e</id>
<updated>2016-12-27T08:02:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tampere/hatanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/maantieto/vuorinen/arkisto/emaantieto-8/eurooppa/saksa/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/8141e32ef3e:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Sisällys&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/852cb0f4f3e&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Tehtävät&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/852a983cf3e&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Luvun alkuun&lt;/span&gt; &lt;/a&gt;</content>
<published>2019-10-21T13:21:11+03:00</published>
</entry>


</feed>