https://peda.net/id/84fc63cc278 2018-03-14T15:06:33+02:00 https://peda.net/:static/541/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e2cbc59c278 2018-03-14T15:09:10+02:00 <span>1. Karjan loitsu</span><br/> <span>Suomalaiseen muinaisperinteeseen kuuluvat karjankutsuhuudot hyvin esillä tämän laulun alussa.</span><br/> <br/> <span>2. Konevitsan kirkonkellot</span><br/> <span>Suomalaisen kantelemusiikin (Itä-Suomi) tunnetuin kappale. </span><br/> <br/> <span>3. Konstan parempi valssi</span><br/> <span>Pohjalaista (Länsi-Suomi) pelimannimusiikkia aidoimmillaan. Konsta Jylhä oli kuuluisa kaustislainen viulupelimanni. </span><br/> <br/> <span>4. Miinan laulu</span><br/> <span>Suomalaista kansanlaulua. Kuuluu länsisuomalaiseen perinteeseen. Värttinän tyyli edustaa railakasta kansanlaulutyyliä. </span><br/> <br/> <span>5. Lauantaki-ilta</span><br/> <span>Suomalaista kansanlaulua. Kuuluu länsisuomalaiseen perinteeseen. Freija esittää kansanlauluja hieman rauhallisemmin. </span><br/> <br/> <span>6. Ahma</span><br/> <span>Haitari on suomalaisen kansanmusiikin (ja iskelmänkin) piirissä erittäin suosittu soitin. </span><br/> <br/> <span>7. Pakkasloitsu</span><br/> <span>Kappaleen alussa kuulee jouhikkoa, kanteleen ohella toista suomalaista muinaissoitinta. Loitsun runomuoto on kalevalaista nelipolvista trokeeta. Okra Playground edustaa yhtyeenä nykykansanmusiikkia lyömäsoittimineen ja efekteineen. </span><br/> <br/> <span>8. Manaus</span><br/> <span>Sanna Kurki-Suonio on myöskin nykykansanmusiikin tekijä, jonka Manaus on myös nelipolvisessa trokeessa eli kalevalaisen runon muodossa. Kappaletta luonnehditaan fuusio-etnoksi, sillä siinä on käytetty selkeästi koneita ja runsaasti erilaisia lyömäsoittimia. </span><br/> <br/> <span>9. Ánne Juvvina luohti</span><br/> <span>Angelin tytöt on yksi tunnetuimmista suomensaamelaisista joikuryhmistä. </span><br/> <br/> <span>10. Soabbi</span><br/> <span>Wimme Saari edustaa miespuolista joikausta. </span><br/> <br/> <span>11. Konungen och Trollkvinnan</span><br/> <span>Suomenruotsalainen kansanmusiikki perustuu skandinaaviseen kansanmusiikkiin. </span><br/> <br/> <span>12. Har du visor min vän</span><br/> <span>Suomenruotsalaisessa musiikissa aiheet usein liittyvät meriaiheisiin (varmaankin siksi, että tämä vähemmistö asuu pääasiassa rannikolla) sekä suomalaisittain ihmissuhteisiin. Tässä Bengt Ahlforsin ikivihreässä kehotetaan tarttumaan elämään tässä ja nyt. </span><br/> <br/> <span>13. Mä vapaa oon mustalainen</span><br/> <span>Romanimusiikin yksi käytetyimmistä aiheista on liikkuvuus, joka kuuluu olennaisena osana romanikulttuuriin. Romanilauluille tyypillisesti tässäkin kappaleessa käytetään hidastuksia ja kiihdytyksiä dramatiikan voimistamiseksi. Tamburiini kuuluu alkujaan romanimusiikkiin. </span><br/> <br/> <span>14. Saapuu elokuun yö</span><br/> <span>Paleface on räppäri, mutta hän on tunnettu yhteiskunnallisesta kantaaottavuudestaan ja tässä hän on ottanut vaikutteita romanimusiikista. Kappaleessa laulaa Hilja Grönfors, joka on romanikielenopettaja ja mestarikansanlaulaja. Hänen äänestään voi kuulla romanilaulajille tunnusomaisen hitaan vibraton. </span><br/> <br/> <span>15. On se hienoo </span><br/> <span>GG Caravan syntyi yhdenvertaisuuskampanjan yhteydessä. Suomen- ja ruotsinkielistä rappia ja romanimusiikkia yhdistelevä yhtye on hyvä esimerkki siitä, kuinka nykyään kaikkia vaikutteita on mahdollista yhdistää fuusioksi. Erityisesti viulumelodia tässä kappaleessa on romanimusiikin ihanteiden mukainen.</span> 2018-03-14T15:09:10+02:00