Laukaassa

2025-08-28T15:04:59+03:00

Pidennetty oppivelvollisuus (Voimassa 31.7.2026 saakka)

Lapsella, jolla on voimassa oleva pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, edetään esiopetuksen antamisessa ja järjestelyissä aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti. Lapsi voi saada esiopetusta yhden tai kahden vuoden ajan ja hänen koulun aloitustaan voidaan siirtää vuotta säädettyä myöhemmäksi jo tehdyn päätöksen mukaisesti. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee perusopetuksen suunnittelija huoltajan hakemuksesta. Huoltaja saa tiedon tehdystä päätöksestä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden hakemisen perusteena on psykologin tai lääkärin lausunto. Lapsen huoltajalle tulee antaa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista, koska huoltaja päättää, millä järjestelyllä lapsi osallistuu oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopettaja vastaa kirjauksien tekemisestä Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan ja Lapsen esiopetuksen oppimis- ja varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Varhennetun oppivelvollisuus (voimaan 1.8.2026)

1.8.2026 alkaen lapselle tehdään tarvittaessa varhennetun oppivelvollisuuden päätös, joka perustuu Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan, huoltajan kuulemiseen sekä asiantuntijalausunnossa annettuun suosituksen varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätös tulee tehdä ennen lapsen perusopetuksen alkamista. Päätöksen tekee perusopetuksen suunnittelija huoltajan hakemuksesta. Huoltaja saa tiedon tehdystä päätöksestä.

Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta, ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona täyttää viisi vuotta. Tällöin esiopetus voi kestää kaksi vuotta lapsen ollessa 5 ja 6vuotias. Lapsen tulee osallistua esiopetukseen, joka kuuluu oppivelvollisuuteen. Lapsen huoltajien kanssa käydään läpi varhennettuun oppivelvollisuuteen liittyvät käytännöt, kuten oppivelvollisuuden alkamisajankohta sekä yhteistyökäytännöt perusopetuksen kanssa esiopetuksen aikana. Erityisopettaja vastaa siitä, että huoltajaa sekä lasta, ikä- ja kehitystaso huomioiden, kuullaan. Esiopettaja vastaa kirjauksien tekemisestä Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan.

Kunnan oppilaiden tuen koordinaattori osallistuu lapsen koulupaikan suunnitteluun, ja lapsikohtaisen tuen jatkuminen varmistetaan koulussa. Sopivaa koulupaikkaa ja opetusryhmää arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken. Päätös koulupaikasta tehdään lapsen vahvuuksien ja yksilöllisen tuen tarpeen pohjalta. Varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätöksen saaneen lapsen perusopetuksen aloitusta myöhennetään vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten.

Opetussuunniteman perusteet

2025-08-28T15:05:39+03:00

Pidennetty oppivelvollisuus (voimassa 31.7.2026 saakka)

Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy[2], kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut toisen asteen tutkinnon.

Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta[3]. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden[4] piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta[5] tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu perusopetuslain 4 a luvun mukaiseksi 31.8.2026 mennessä. 1.8.2025 alkaen lapsikohtaisia tukitoimia koskeva järjestäminen ja päätöksenteko tehdään lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnin[6], lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman[7] ja tukea koskevan päätöksen[8] mukaisesti.

Varhennettu oppivelvollisuus (voimassa 1.8.2026 alkaen)

Varhennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia niin, että hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Esiopetuksen alkamista varhennetaan ja oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin[9], jos lapsen arvioidaan tarvitsevan enemmän aikaa esi ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi. Tällöin lapselle tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta[10].

Vamma voi tarkoittaa esimerkiksi näkö tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita kehityshäiriöitä tai laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia. Mikäli lapsella on pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, voi se olla syy varhennettuun oppivelvollisuuteen. Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, kuten avustajan työskentelyllä ryhmässä. Tällöin varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätökselle ei ole perusteita. Toimintakyvyn rajoite tarkoittaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.

Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kuin lapsi täyttää 6 vuotta, ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta[11]. Tällöin esiopetus voi kestää kaksi vuotta lapsen ollessa 5 ja 6vuotias. Lapsen tulee osallistua esiopetukseen, joka kuuluu oppivelvollisuuteen[12].

Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta hallintolain mukaisesti ennen perusopetuksen alkamista. Jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, varhennetusta oppivelvollisuudesta päättää lapsen asuinkunta. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myös huoltajan aloitteesta. Päätös tehdään lapsen ollessa varhaiskasvatus tai esiopetusikäinen. Päätöstä ei voi tehdä perusopetuksen alkamisen jälkeen.

Hallintopäätöksen valmistelussa tehdään yhteistyö varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen asiantuntijoiden kesken. Arvioitaessa varhennetun oppivelvollisuuden tarvetta lapselle, tulisi vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista, jotta saadaan kokonaiskuva lapsen tuen tarpeista ja oppimisen edellytyksistä. Yhteistyö on tärkeää, jotta lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon.

Varhennettua oppivelvollisuutta koskevaa hallintopäätöstä tehtäessä hyödynnetään lapsesta mahdollisesti annettuja psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muuta vastaavaa selvitystä. Päätöksenteon kannalta olennaista on, että lausunnosta tai selvityksestä käy ilmi, miksi lapsi hyötyisi varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätöstä tehtäessä voidaan myös hyödyntää terveydenhuollon kanssa yhteisesti aiemmin tai arvioinnin aikana muodostettua näkemystä lapsen tilanteesta. Päätös tehdään aina perustuen lapsen tilanteen kokonaisarviointiin, hänen vahvuuksiinsa ja yksilöllisen tuen tarpeisiinsa. Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva hallintopäätös tulee perustella ja mahdollinen lausunto tai muu vastaava selvitys liitetään päätökseen.

Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Kun lapsella on varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätös ja tuen tarve jatkuu perusopetuksessa, lapsen opetus järjestetään siten, että oppilaalla on oikeus perusopetuksessa aloittaessaan oppilaskohtaisiin tukitoimiin ja tarvittaessa perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiseen. Jos oppilaskohtaisten tukitoimien ja perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen ovat riittämättömiä ja lapsi ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene perusopetuksessa opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain.

Esi- ja perusopetuksen henkilöstö tekee moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, kun arvioidaan perusopetukseen siirtyvän varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen lapsen opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksessa. Tällöin hyödynnetään mahdollisia varhennettua oppivelvollisuutta varten annettuja lausuntoja tai muuta lapsen tilanteen arvioimisen tueksi jo aiemmin tehtyä tai arvioinnin yhteydessä tehtävää yhteistyötä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Arvioitaessa opetuksen järjestämistä perusopetuksessa tulee lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista lapsen kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Perusopetuksen järjestämistä ja oppilaskohtaisia tukitoimia koskeva arviointi perustuu arvioon oppimäärän tavoitteista suoriutumisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämien tukitoimien tarpeesta ja opetuksen järjestämisen tarkoituksenmukaisuudesta. Tietty lääketieteellinen diagnoosi ei automaattisesti tarkoita tiettyjen tukitoimien toteuttamista tai päätöstä perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella[13]. Arviointiin perustuvaa tukea koskevaa päätöstä ei tehdä ainoastaan lääketieteelliseen arvioon pohjautuen, koska perusopetuksessa opetushenkilöstön tuki kohdentuu aina oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen ja tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden ja perusopetuksen oppimäärän saavuttaminen sekä opetukseen osallistuminen.

Varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätöksen saaneen lapsen perusopetuksen aloitusta myöhennetään vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten (kts. luku 5.5.5). Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että lapsi ei ole sairaudesta johtuen osallistunut lainkaan tai juuri lainkaan esiopetukseen, ja esiopetukseen osallistumisen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.

_____________________________

[1] Oppivelvollisuuslaki 2 §

[2] Oppivelvollisuuslaki 2 §

[3] Perusopetuslaki 26 a §

[4] Perusopetuslaki 9 §

[5] Oppivelvollisuuslaki 2 §

[6] Perusopetuslaki 20 d §

[7] Perusopetuslaki 20 e §

[8] Perusopetuslaki 20 f §

[9] Oppivelvollisuuslaki 2 §

[10] Oppivelvollisuuslaki 2 §, varhennetun oppivelvollisuuden mukaisia päätöksiä voi valmistella 1.10.2025 alkaen ja

päätökset voi ratkaista 1.8.202631.8.2026 välillä

[11] Perusopetuslaki 26 a §

[12] Oppivelvollisuuslaki 3 §

[13] Perusopetuslaki 20 i § (1090/2024), voimaan 1.8.2026

5.5.1. Pidennetty ja varhennettu oppivelvollisuus

Laukaassa

Opetussuunniteman perusteet