https://peda.net/id/83dfd5c477a 2019-05-16T11:43:35+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/21118b7c77b 2019-05-16T11:53:52+03:00 <b>Pökkelökääpä</b><span> (</span><em>Piptoporus betulinus</em><span>) on kuolleissa ja kuolevissa koivuissa </span><span>kasvava kääpä <br/> <br/> hyvin yleinen koko suomessa<br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8c/Piptoporus_betulinus11.JPG/1280px-Piptoporus_betulinus11.JPG" alt="Piptoporus betulinus11.JPG"/><br/> </span> 2019-05-16T11:53:52+03:00 https://peda.net/id/e983b61277b 2019-05-16T11:52:19+03:00 <b>koivunkantosieni</b><span> (</span><em>Kuehneromyces mutabilis</em><span>) on kantosieniin </span><span>kuuluva erinomainen ruokasieni.<br/> <br/> Koivunkantosienen 3–10 cm leveä.<br/> <br/> Koivunkantosieni on erinomainen ruokasieni. <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/eb/Stockschwaemmchen.jpg" alt="Stockschwaemmchen.jpg"/><br/> </span> 2019-05-16T11:52:19+03:00 https://peda.net/id/9da4112477b 2019-05-16T11:50:11+03:00 <b>Naavat</b><span> (</span><em>Usnea</em><span><span>) on jäkäläsuku, johon kuuluvat lajit kasvavat puiden oksilta roikkuvina ja muistuttavat ulkonäöltään harmaata tai vihertävää partaa.<br/> <br/> Naavoja kasvaa kaikissa maanosissa.<br/> <br/> Naavat on helppo erottaa muista jäkälistä siinä, että niiden keskellä kasvaa joustava puhtaan valkoinen säie, jollaista muissa niitä muistuttavissa jäkälissä ei ole.<br/> <br/> </span></span> <p><span> </span>naavat kasvavat vain muutaman millimetrin pituisiksi, mikäli lainkaan pysyvät elossa, kun taas puhtaassa ilmassa ne voivat kasvaa 10 tai jopa 20 senttimetrin pituisiksi.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/05/Usnea_hirta-4.jpg" alt="Usnea hirta-4.jpg"/></p> 2019-05-16T11:50:11+03:00 https://peda.net/id/c0c59e5877b 2019-05-16T11:47:13+03:00 <b>Poronjäkälä</b><span> eli </span><b>harmaaporonjäkälä <span>on poron </span><span>tärkeintä ravintoa.<br/> <br/>  <br/> Poronjäkälän korkeus on 5–10 cm. <br/> <br/> <br/> Aikaisemmin harmaaporonjäkäläksi nimetty muoto puolestaan on tuhkan- tai sinertävänharmaa ja se muodostaa laajoja kasvustoja mäntykankailla ja kallioilla.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d2/Cladonia_rangiferina_2008-002.jpg/1280px-Cladonia_rangiferina_2008-002.jpg" alt="Cladonia rangiferina 2008-002.jpg"/><br/> </span></b> 2019-05-16T11:44:01+03:00 https://peda.net/id/85c3ee7c77b 2019-05-16T11:42:22+03:00 karvejäkälä on <span>heimoon kuuluva suku. <br/> <br/> Liuskat voivat olla litteitä tai lehden muotoisia.<br/> <br/> Väriltään lajit ovat ruskean tai harmaan sävyisiä.<br/> <br/> <br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/30/Parmelia_sulcata_-_Lindsey.jpg" alt="Parmelia sulcata - Lindsey.jpg"/><br/> </span> 2019-05-16T11:42:22+03:00 https://peda.net/id/f1be434477b 2019-05-16T11:38:14+03:00 Variksenmarjaa käytetään<span> ravinnoksi etenkin Pohjois-Suomessa. <br/> <br/> Laji on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla. ̈́<br/> <br/> Variksenmarjan varvuista on perinteisesti tehty luutia, joita kutsutaan nimillä kraakuvartine luuta tai juuriluuta. <br/> <br/> Variksenmarjalla on tiheä versosto, ja neulasmaiset reunoilta kiertyneet pienet lehdet sietävät kuivuutta ja selviävät talvesta vähäisenkin lumipeitteen turvin paleltumatta.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b6/Empetrum_nigrum_a1.jpg" alt="Empetrum nigrum a1.jpg"/><br/> </span> 2019-05-16T11:38:13+03:00 https://peda.net/id/632a33b477b 2019-05-16T11:29:06+03:00 <b>Oravanmarja</b><span> (</span><em>Maianthemum bifolium</em><span>) tunnetaan myös nimellä </span><b>metsäoravanmarja</b><span>, </span><span>koko kasvi on lievästi myrkyllinen.</span>^{^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oravanmarja#cite_note-Myrkylliset.marjat-1" rel="nofollow ugc noopener"><br/> </a><br/> <br/>}}Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea, yläosasta lyhytkarvainen. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä.  <p> </p> <p><span>Oravanmarjaa kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella läntisestä euroopasta Siperiaan ,kiinaan ja japaniin. </span><span>Suomessa oravanmarjaa kasvaa yleisesti lähes koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella.<br/> <br/> oravanmarja kasvaa Kuivissa, tuoreissa ja lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä, metsänreunoissa, hakamailla ja puronvarsilla.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Maianthemum_bifolium1.jpg/1024px-Maianthemum_bifolium1.jpg" alt="Kukkiva oravanmarja."/></span></p> 2019-05-16T11:27:05+03:00 https://peda.net/id/53df693677a 2019-05-16T10:29:23+03:00 <b>Seinäsammal</b><span> (</span><em>Pleurozium schreberi</em><span>) on Suomen</span><span><span> yleisin sammallaji, jota esiintyy koko maassa. Se kuuluu seinäsammalten sukuun ja kerrossammalten heimoon.</span></span> <p>Seinäsammalen punaiset varret ovat pystyjä ja ne haarovat sulkamaisesti. Sivuversot eivät ole kuitenkaan yhtä siistissä järjestyksessä kuin<span> sulkasammalella</span>. Lehdet ovat alle millimetrin pituisia, suoria ja tylppiä.<br/> <br/> <span>Seinäsammal viihtyy kuivahkoissa, happamissa kasvupaikoissa ja karttaa lehtoja. Se kuuluu taigan</span><span> tyyppilajeihin ja valtaa usein metsän pohjakerroksen itselleen tukahduttaen mm. jäkäliä.<br/> <br/> Seinäsammalta käytettiin aiemmin seinien tiivistämiseen, mistä se on suomenkielisen nimensäkin saanut.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/70/Pleurozium_schreberi.jpg"/><br/> </span></p> 2019-05-16T10:29:23+03:00 https://peda.net/id/c00a0fae77a 2019-05-16T10:26:58+03:00 <b>Kynsisammalet</b><span> (</span><em>Dicranum</em><span>) on sammalten</span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammalet" title="Sammalet" rel="nofollow ugc noopener"></a><span> suku. Sen lajit ovat yleisiä havumetsien sammalia.Kynsisammalet ovat 2–15 cm korkeita, ne voivat joskus jakaantua kaksilatvaisiksi mutta niissä ei ole sivuhaaroja. Varsi on ruskea, ja sitä peittää ruskea nukka. Latva on suvulle nimen antanut kissan kynttä muistuttava koukku.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/Dicranum.majus_resize.JPG/1280px-Dicranum.majus_resize.JPG" alt="Isokynsisammalta (Dicranum majus)"/></span> 2019-05-16T10:25:15+03:00 https://peda.net/id/a99a1a8a77a 2019-05-16T10:21:48+03:00 <b>Kerrossammalet</b><span> (</span><em>Hylocomiaceae</em><span>) on palmikkosammalten lahkoon kuuluva heimo.</span><span> Siihen kuuluu Suomessa</span><span> neljän suvun lajeja.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Hylocomium_splendens_2005.03.31_10.33.44.jpg/250px-Hylocomium_splendens_2005.03.31_10.33.44.jpg" alt="Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)"/></span> 2019-05-16T10:17:28+03:00 https://peda.net/id/6e01fe9877a 2019-05-16T10:19:38+03:00 <p><b>Karhunsammalet</b><span> </span>(<em>Polytrichum</em>) ovat<span> lehtisammalten</span><span> </span>suku, johon kuuluu alle 200 lajia.<span> </span>Niitä kasvaa hyvin erilaisissa ympäristöissä maailman eri mantereilla.</p> <p>Karhunsammalet ovat tummanvihreitä sammalia, joiden muoto muistuttaa minikokoista<span> männyn </span>taimea. Karhunsammalet ovat kaksikotisia.<img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/98/Polytrichum_sp.jpg/250px-Polytrichum_sp.jpg" alt="Karhunsammal (Polytrichum sp.)"/></p> 2019-05-16T10:15:48+03:00