11. EU eli Euroopan unioni

Luvun sisällys

2017-12-16T13:32:57+02:00

11.1 Valtioiden valtio
11.2 Euroopan unionin nykyiset jäsenvaltiot ja ehdokasmaat

11.3 EU:n hyödyt
11.4 EU:n heikkoudet

11.5 Ajankohtaista
11.6 Tietolaatikko EU:sta
11.7 Euroopan unionin motto

11.1 Valtioiden valtio

2018-03-06T17:10:40+02:00

EU eli Euroopan unioni on 28 valtion yhteenliittymä, jolla on paljon yksittäiselle valtiolle ominaisia valtion tunnuksia.

Yhteinen raha on käytössä 19 valtiolla. Euroa alettiin käyttää vuonna 2002. EU:lla on myös oma lippu. Sen 12 tähteä kuvastavat EU-valtioiden yhtenäisyyttä, yhteisvastuuta ja sopusointua.

Olet varmasti kuullut Ludwig van Beethovenin sävellyksen "Oodi ilolle", mutta et varmaan tiennyt sen olevan EU:n tunnushymni – ikään kuin kansallislaulu.

Kuuntele hymni EU:n viralliselta sivulta

Lainsäädäntö ja hallinto EU-mailla on yhteinen. Kuitenkin joka maassa on voimassa myös oma lainsäädäntö. Unionin pääkaupunki on Belgian pääkaupunki Bryssel, mutta monia tärkeitä laitoksia on sijoitettu muuallekin, esimerkiksi Luxemburgiin. EU:lla on oma päivä kalenterissa, 9. toukokuuta. Päivä symboloi rauhaa ja yhtenäisyyttä.

"Moninaisuudessaan yhtenäinen" on EU:n tunnuslause. Se kuvastaa hyvin kansallisuuksien kirjoa yhden lipun alla. Tätä monikansallisuutta korostaa myös 24 virallista kieltä.

EU-valtioilla on myös samanlainen viininpunakantinen passi. Rajavalvonta on huomattavasti tiukempaa EU:n ulkorajoilla verrattuna EU-valtioiden välisiin rajoihin.

EU:n yhteinen valuutta on euro. Selvitä jäsenvaltiot, joissa euro ei ole käytössä.

11.3 EU:n hyödyt

2018-03-06T17:09:10+02:00

Kun matkustat Schengen-alueen sisällä, et tarvitse passia, mutta henkilöllisyytesi sinun tulee pystyä todistamaan. Passittomuus nopeuttaa rajamuodollisuuksia ja lisää näin ollen matkustusmukavuutta. Kuitenkin lentokentillä tarkistetaan aina lipunhaltijan henkilöllisyys koneeseen noustessa. Schengenin alueella voit todistaa henkilöllisyytesi kuvallisella henkilökortilla.

Euroja käytetään jo 19 maassa, joten vaikkapa Kreikan tai Espanjan lämmössä voit maksaa euroilla. Säästät näin valuutanvaihtokustannukset ja ymmärrät valuutan arvon.

EU tukee heikoimmin pärjääviä jäsenvaltioita. Esimerkiksi Kreikka on viime vuosina saanut huomattavia tukipaketteja taloutensa elvyttämiseksi. Lisäksi maataloutta tuetaan sekä Etelä- että Pohjois-Euroopassa. Satotappioihin voi hakea korvauksia, jotta maatalous elinkeinona olisi mahdollista myös tappiollisten kesien jälkeen. Erilaisiin projekteihin voi hakea tukea. Esimerkiksi monet nuorison tekemät näytelmät ovat Suomessa saaneet tukea EU:lta.

Tullit ja tuontiverot EU-maiden välillä ovat pienemmät kuin tuotaessa tavaraa EU:n rajojen ulkopuolelta EU-maihin. Näin vahvistetaan unionin jäsenmaiden omien tuotteiden asemaa markkinoilla.

Halutessasi töihin tai opiskelemaan toiseen unionin maahan saat tarvittavat tiedot helposti lähimmästä työvoimatoimistosta.

EU-valtioiden kansalaisilla on YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaiset oikeudet. Näin esimerkiksi kuolemantuomio tai ruoskimisrangaistus on kielletty.

EU:n sisällä rajan ylittäminen on vaivatonta ja rajojen valvonta on pientä. Kirkko on Saksan puolella, mutta joen toinen puoli on Itävaltaa.

11.4 EU:n heikkoudet

2018-03-06T17:08:17+02:00

Itsenäisten valtioiden historia, lait, kulttuuri ja kansallisuudet asettavat valtavat haasteet EU:n kaltaiselle valtioliitolle. Otsikon sana "heikkoudet" on vahva ilmaisu, sillä monesti yhden tulkitsema heikkous on toisen mielestä vain välttämätön paha jonkin hyvän asian kylkiäisenä. Tämä osio pyrki antamaan mahdollisuuden hedelmälliseen keskusteluun ja oman mielipiteen julki tuontiin. Oppikirja ei ota kantaa Euroopan unionin hyvyyteen tai huonouteen.

EU-tuet asettavat ihmiset toisinaan eriarvoiseen asemaan. Tukien avulla EU pystyy ohjaamaan esimerkiksi maataloustuotteiden viljely- ja kasvatuspaikkoja. Tukien saaminen edellyttää hyvin tarkkaa kirjanpitoa ja selontekoa EU-viranomaisille. Olet varmasti lukenut lehdestä tai kuullut ajankohtaisohjelmista lauseen: "Suomi on EU:n mallioppilas". Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalainen rehellisyys ei salli poikkeamia EU:n ohjaamaan maatalouspolitiikkaan, vaan täällä toteutetaan kirjaimellisesti säädöksiä ja asetuksia. Etenkin Etelä-Euroopassa on edellisiä sääntöjä tulkittu aika ajoin väljemmin.

Euroon siirtymisen piti selvästi alentaa elämisen kustannuksia muutamassa vuodessa. Moni aikuinen on kuitenkin huomannut, että pakollisten kustannusten jälkeen elämiseen jää aina vain vähemmän rahaa. Etenkin elintarvikkeiden hintojen väitetään nousseen. Rahan arvon piti myös olla sama eri maissa, mutta todellisuudessa samalla rahamäärällä tulee toimeen pidempään Etelä-Euroopassa tai vaikkapa Virossa verrattuna Suomeen. Toisaalta onhan elintaso ennenkin ollut hyvin erilainen eri Euroopan maissa.

Rajavalvonnan vähäisyys voisi johtaa esimerkiksi rikollisten vapaampaan liikkumiseen EU-maissa. Poliisiviranomaiset pelkäsivät huumausaineiden tarjonnan lisääntyvän Suomessa. Kumpikaan edellisistä ei ole ainakaan viranomaisten mukaan toteutunut. Ehkä Suomen sijainti Itämeren takana tai väestömme pienuus ei ole tehnyt maatamme rikollisia kiinnostavaksi.

EU:n alueella liikenne on suurta. Maiden välillä ei ole tarkkaa rajavalvontaa.

Maiden ja kansojen identiteetti voi tulevaisuudessa kadota. Oletko sinä valmis EU-kansalaiseksi? Haluatko sittenkin olla suomalainen ja puhua Suomen kieltä koulussa? Haluatko vaalia esimerkiksi saamelaisten perinteitä ja kulttuuria osana Suomea? Jos sinusta tulee aikuisena EU-edustajamme, oletko tietoinen Suomen eri osien erilaisuudesta? Oletko valmis puolustamaan Suomea ja suomalaisuutta suurten EU-maiden enemmistöpäätäntää vastaan? Asioistamme päätetään Brysselissä. Miten varmistamme tarvittavan tiedon saannin? Miten saamme äänemme kuuluviin?

Päätöksenteko yhdessä tärkeimmistä toimielimistä, parlamentissa, on jaettu suhteessa maiden väkilukuun. Näin yli 82 miljoonan asukkaan Saksalla on 96 edustajaa ja esimerkiksi Suomella on 13 edustajaa EU:n parlamentissa. Toteutuuko näin demokratia jäsenmaiden välillä? EU:n komissiossa ja tuomioistuimessa sen sijaan on edustaja kustakin jäsenmaasta.

11.5 Ajankohtaista

2019-10-11T05:30:43+03:00

Vuoden 2015 alusta lähtien Eurooppaan on tullut yli 1 250 000 pakolaista. Tämä on suurin muuttovirta sitten toisen maailmansodan.

EU -maat pyrkivät päättämään jäsenmaiden pakolaiskiintiöistä, mutta esimerkiksi Unkari on ollut ehdottoman kielteinen kiintiöasiassa, eli Unkari ei halua sopia, että kaikki jäsenmaat ottaisivat sopimuksen mukaisen määrän pakolaisia.

Meillä Suomessa pakolaisten määrä suhteutettuna maamme väestöön on edelleen selvästi alle EU -maiden keskitason.

Toinen merkittävä tapahtuma EU:n alueella on mahdollinen jäsenmaiden eroaminen EU:sta.

Isossa-Britanniassa järjestettiin kesäkuussa 2016 kansanäänestys, jossa britit päättivät erota EU:sta. Iso-Britannian on tarkoitus erota EU:sta vuoden 2019 lopulla tai vuonna 2020.

Seuraavatko muut maat Iso-Britanniaa vai säilyykö EU maailman mahtavimpana valtioliittymänä? Vaikka valtio ei kuulunut euroalueeseen, sen ero vaikuttaa tulevaisuudessa EU-alueen talouteen ainakin välillisesti.

Eurooppaan tuli v. 2015 pakolaisia Aasiasta ja Afrikasta.

11.6 Tietolaatikko EU:sta

2018-03-06T17:09:52+02:00

Virallinen rahayksikkö: euro
Lippu: 12 keltaista tähteä ympyrässä sinisellä pohjalla
Pinta-ala: yli 4 miljoonaa neliökilometriä
Väkiluku: 508 miljoonaa (olisi maailman 3. väkirikkain valtio)
Valtioita: 28
Tunnushymni: Oodi ilolle
Perustettu: Sopimus Euroopan unionista vuonna 1993
Eurooppa-päivä: 9. toukokuuta.

11.7 Euroopan unionin motto

2016-12-29T18:11:40+02:00

EU:n motto on "moninaisuudessaan yhtenäinen".

bulgariaksi: Единни в многообразието
englanniksi: United in diversity
espanjaksi: Unida en la diversidad
hollanniksi: Eenheid in verscheidenheid (Alankomaat)
iiriksi: Aontaithe san éagsúlacht (Irlannin virallinen kieli)
italiaksi: Unita nella diversità
kreikaksi: Ενότητα στην πολυµορφία
latviaksi: Vienotība dažādībā
liettuaksi: Vienybė įvairialypiškume
maltaksi: Maghqudin fid-diversità
portugaliksi: Unida na diversidade
puolaksi: Jedność w różnorodności
ranskaksi: Unie dans la diversité
romaniaksi: Unitate în diversitate
ruotsiksi: Förenat i mångfalden
saksaksi: In Vielfalt geeint
slovakiksi: Jednota v rozdielnosti
sloveeniksi: Združeni v raznolikosti
suomeksi: Moninaisuudessaan yhtenäinen
tanskaksi: Forenet i mangfoldighed
tšekiksi: Jednotnost v různorodosti
unkariksi: Egység a sokféleségben
viroksi: Ühtsus erinevuses

Lähde: Wikipedia

Navigointi

2019-10-21T13:02:32+03:00

Tehtävät