https://peda.net/id/834267aa912 2021-03-30T09:39:55+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4a9992fe8a9 2022-02-16T15:05:36+02:00 <p><span><a href="https://www.lumotutsanat.fi/sanataideharjoitukset/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.lumotutsanat.fi/sanataideharjoitukset/</a> <br/> <br/> </span></p> <p><span><a href="https://www.unikudelmia.fi/nayttelykirjallisuus/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.unikudelmia.fi/nayttelykirjallisuus/</a></span> <br/> <br/> </p> <p><span><a href="https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lantun-ja-Ruutin-lukuseikkailu.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lantun-ja-Ruutin-lukuseikkailu.pdf</a></span> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p> <p> </p> 2022-02-10T19:45:52+02:00 https://peda.net/id/dcf263d08a9 2022-02-16T15:06:16+02:00 <p class="s3"><span class="s2">Susanne Malkamäen kertomat </span><span class="s2">runoreseptit</span> <span class="s2">KiVa</span><span class="s2">-tapaamisessa 25.11.2021</span></p> <p class="s3"><span> </span></p> <p class="s3"><span class="s2">Runoresepti</span><span class="s2"> 1:</span></p> <p class="s3"><span class="s4">1. Nimi 2. Lempiväri 3. Lempipuuhaa/harrastus 4. Lempieläin 5. Vanhemmilta lasta kuvaava adjektiivi</span></p> <p class="s3"><span class="s4">Valmis rakenne runossa, johon kohdat 1-5.</span></p> <p class="s3"><span class="s4">”Minä olen (1) (2) Viskari/eskari/Marjat. (3) (</span><span class="s4">esim</span> <span class="s4">jalkapalloileva)(</span><span class="s4">4), kohta (5) eskarilainen/koululainen.”</span></p> <p class="s3"><span> </span></p> <p class="s3"><span class="s4">Runon sanoja voi taivuttaa.</span></p> <p class="s3"><span> </span></p> <p class="s6"><span class="s2">Runoresepti</span><span class="s2"> 2</span> <span class="s4"><br/> </span><a name="_GoBack"></a><span class="s4">(</span><span class="s4">Kirjasta </span><span class="s5">”Karhu ja kaveri – tarinoita ja tehtäviä” – Nuotio, </span><span class="s5">Pelliccioni</span><span class="s5">, Snellman</span><span class="s5">)</span></p> <p class="s3"><span class="s4">1. Adjektiivi ja eläin 2. Hedelmä ja lempipaikka 3. Kaunis sana</span></p> <p class="s3"><span class="s4">(4. Vuodenaika ja pelottava/Outo paikka 5. Jonkinlainen kulkuväline)</span></p> <p class="s3"><span> </span></p> <p class="s3"><span class="s4">Runo: Minä olen kaunis norsu. Olen omena trampoliinilla. Minä olen taivas.</span></p> <p class="s3"><span class="s4">(Olen keväinen kummitustalo. Olen rämisevä auto.)<br/> <br/> <br/> <br/> ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</span></p> 2022-02-10T19:35:39+02:00 https://peda.net/id/f107586e8a9 2022-02-16T15:13:37+02:00 <p class="s5"><span class="s2">PEDAGOGINEN DRAAMA</span><span class="s3"><br/> </span><span class="s4">Eija Peltonen, varhaiskasvatuksen opettaja (Oravaisten pk), 2022</span></p> <p><span> </span><span class="s3">Pedagoginen draama on työtapa, joka kartuttaa kokemuksia. Draaman avulla asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Opetusmenetelmänä sitä käytetään ymmärryksen lisäämiseksi, persoonallisuuden kehittämiseksi sekä ajattelun ja asenteiden muuttamiseksi. Draaman avulla sisäiset kokemukset muutetaan havaittavaksi toiminnaksi. Draamassa käsitellään ryhmädynamiikkaa, asenteita, etiikkaa ja moraalia. </span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">Draamaprosessin vaiheet:</span></p> <p><span> </span><span class="s3">* aloittaminen</span></p> <p><span class="s3">* aiheeseen tutustuminen</span></p> <p><span class="s3">* päähenkilöön tutustuminen</span></p> <p><span class="s3">* jatkoon perehtyminen</span></p> <p><span class="s3">* mahdollisten konfliktien tutkiminen</span></p> <p><span class="s3">* syventäminen</span></p> <p><span class="s3">* juonen päättäminen</span></p> <p><span class="s3">* pohtiminen ja kokoaminen </span></p> <p><span class="s3"> (Seija Liukko)</span></p> <p><span> </span></p> <p><span> </span><span class="s6">YSTÄVÄNI VALAS</span></p> <p><span class="s3">Simon James</span></p> <p><span class="s3">Draamaprosessi/ Allan Owens</span></p> <p><span> </span></p> <p><span> </span><span class="s2">SOPIMUS:</span><span class="s3"> Tämä draamatarina vaatii mielikuvitusta toimiakseen. Se kertoo ystävyydestä ja menetyksestä. Tunnen tarinan alun, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Haluatteko kehittää sitä yhdessä kanssani?</span></p> <p><span class="s3"><br/> </span><span class="s2">LEIKKI:</span><span class="s3"> Minun nimeni on ...., ja haluan vaihtaa paikkaa hyvän ystäväni.... kanssa.</span></p> <p><span> <br/> </span><span class="s2">TYÖSKENTELY PIENRYHMISSÄ:</span><span class="s3"> Keskustelua ystävyydestä. Minkälainen oli lapsuuden ystävä? Entä millainen on ystävä nyt? Mikä säilyttää ystävyyden?</span></p> <p><span class="s3"><br/> </span><span class="s2">KESKUSTELU:</span><span class="s3"> Minkälainen on ystävä? Fläppitaulu</span></p> <p><span class="s2">KERTOMINEN:</span></p> <p><span class="s3">Olipa kerran lapsi, jonka nimi oli..... Olipa kerran poika/tyttö, jonka nimi oli.... Hän asui suuressa kaupungissa ja hän oli hyvin onnellinen, koska hänellä oli paljon ystäviä. Sitten eräänä päivänä, vähän ennen kesälomaa hänen perheensä muutti rannikolle, meren äärelle. He muuttivat asumaan taloon, joka oli kaukana muista taloista. Ainoa rakennus lähistöllä oli majakka, joka seisoi kallioisen niemen kärjessä. Sumuisina öinä ainoa ainoa ääni, jonka saattoi kuulla oli tyyyyt..... tyyyyt....., majakan sumutorven varoitusääni.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s3">..... oli maailman yksinäisin tyttö/poika. Hänellä ei ollut ketään, kenen kanssa leikkiä. Kaikki hänen ystävänsä asuivat kaupungissa, ja kesäloma oli edessä. Hänellä ei ollut mitään tekemistä. Oi kuinka hän kaipasikaan ystäviään! Hän oli niin yksinäinen, ettei hän pystynyt edes nukkumaan. Öisin hänellä oli tapana nousta vuoteesta ja mennä katsomaan ulos ikkunasta. Hän kiipesi tuolille ja tuijotti ulos pimeyteen. Kuutamoisena yönä jopa hänen makuuhuoneensa lelut näyttivät yksinäisiltä. Hän katseli lahden poikki merelle, tähtiä ja kuuta ja ajatteli niitä mukavia aikoja, joita hänellä oli ollut ystäviensä kanssa.</span></p> <p><span> </span></p> <p class="s7"><span class="s3">Myöhään eräänä yönä ensimmäisen viikon lopussa hän seisoi kuten tavallista katsellen ulos ikkunasta. Hän näki meressä jotakin. Hän hieroi silmiään epäuskoisena, mutta se oli edelleen siellä. Siellä, keskellä hänen lahteaan oli valas! Sen mahtava pyrstö heilahti ilmaan komeassa kaaressa sen sukeltaessa valtavalla loiskahduksella. ....ei voinut uskoa näkemäänsä. Hän katseli ja odotti, kunnes valas sukelsi viimeisen kerran ja katosi. Siinä samassa hän teki päätöksen. Seuraavana päivänä, kun kukaan ei näkisi, hän ottaisi uimahousunsa/-pukunsa, käärisi sen pyyheliinaan ja työntäisi sen sänkynsä alle. Seuraavana yönä hän odottaisi, kunnes kaikki nukkuisivat, ottaisi uimavarusteensa sängyn alta, katsoisi ulos ikkunasta tarkistaakseen, että valas oli palannut, hiipisi varpaillaan ovelle käytävän poikki alas portaita ulko-ovelle ja ulos yöhön. Hän laskeutuisi kalliota pitkin rantaan ja menisi uimaan samaan lahteen kuin valas! </span></p> <p class="s8"><span class="s3">Hän laskeutui vuoteelleen, nukahti pian ja uneksi huomisesta.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s3">Herättyään seuraavana päivänä hän teki juuri niin kuin oli suunnitellut. Kukaan ei huomannut mitään. Yöllä hän nousi, kurotti sänkynsä alle, otti uimavarusteensa ja hiipi ikkunaan. Ja valas oli siellä! Hän hiipi varpaisillaan ovelle, avasi sen hitaasti, meni varovasti porrastasanteen poikki, alas portaista ja ulos ovesta yöhön. Hiekka rahisi hänen jaloissaan, kun hän kulki varovasti rannalle. Rannalla tuuli eri tavalla kuin päivällä ja lahti kimmelsi kuun valossa. Hän puki uimahousut/-puvun päälleen ja oli pian vedessä... Ja tämä oli fantastisin, uskomattomin asia. Hän meni uimaan valaan kanssa! Hän kiipesi sen selkään, ja niin he kaksi uivat yhdessä ulos merelle. Kun valasi sukelsi ....(nimi) sukelsi sen mukana sellaiseen maailmaan, jota hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt. </span></p> <p><span class="s3">Kun he liukuivat lahden matalan hiekkapohjan yli, hän näki pohjassa vanhat ostoskärryt, ruostuneet kettingit, suuria tynnyreitä, joissa oli jotain merkkejä kyljissä, laivanhylyn ja autonpuolikkaan. </span></p> <p><span class="s3">Kun he uivat yhä pitemmälle, hän näki hämärästi jotain, josta ei oikein saanut selvää. </span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s3">Mutta yksi asia oli varma. Kun valas lopulta kääntyi ympäri ja suuntasi syvyyksistä takaisin lahden rantahietikolle, hänellä (nimi) oli paras ystävä, mitä kellään voi koskaan olla. Hän heilutti valaalle hyvästiksi, puki yöpuvun päälleen, nousi rantaa pitkin kotiovelle, hiipi hiljaa sisälle ja oli pian syvässä unessa. Seuraava päivä kului nopeasti. Hänen täytyi kuivata pyyhkeensä ja uimapukunsa salaa ja hänellä oli niin paljon ajattelemista, että pian oli taas ilta ja hän valmistautui jo seuraavaa uintimatkaa varten. Hän ei ollut enää yksinäinen. Hän meni uimaan ystävänsä valaan kanssa joka yö sillä viikolla.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s3">Tuli lauantai-ilta ja kuten tavallista hän kurotti uimavarusteensa sängyn alta ja hiipi ikkunaan tarkistamaan, että hänen ystävänsä oli saapunut. Mutta hän ei nähnyt mitään, koska ei ollut kuutamoa. No, valas on varmaan vähän myöhässä, hän ajatteli ja hiipi porrastasanteen poikki, alas portaita, avasi oven ja meni ulos pimeään yöhön. Oli hyvin pimeää. </span></p> <p><span class="s3">Hän tunnusteli tiensä alas rantaan ja pilvet väistyivät hieman, niin että tähdet tulivat näkyviin. Mutta hänen ystävästään ei näkynyt merkkiäkään. Hän odotti ja odotti, kunnes tunti oli kulunut. </span></p> <p><span class="s3">Hän kiipesi kallion päälle nähdäkseen pidemmälle, mutta turhaan. Valaasta ei näkynyt merkkiäkään. Hänelle alkoi tulla kylmä. Hän istuutui kalliolle, veti polvet tiukasti koukkuun</span><span class="s3">rinnalle ja kääri pyyheliinan ympärilleen. Pieni lapsi tähtien alla, kallion laella odottamassa ystäväänsä saapuvaksi. </span></p> <p class="s9"><span class="s3">Hän odotti ja odotti ja odotti, mutta valasta ei näkynyt.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">JOHTOPÄÄTÖS JA SELVENNYS:</span></p> <p><span class="s3">Viimeinen kuva, jonka näemme on se, kun tämä pieni lapsi istuu rannalla, tuijottaa merelle ja odottaa ystäväänsä. Yö laskeutuu. Meidän tarinamme alkaa tästä Mitä seuraavaksi tapahtuu näiden kahden ystävyksen välillä?</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">YHTEINEN PIIRTÄMINEN:</span></p> <p><span class="s3">Ennenkuin otamme selvää, mitä tapahtuu, mennään ajassa viikko taaksepäin siihen ensimmäiseen yöhön, kun ....(nimi) menee uimaan valaan kanssa. Mitä hän näki veden alla?</span></p> <p><span class="s3">”Ja joitakin asioita, joita hän ei nähnyt oikein selvästi.”</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">KESKUSTELU KUVISTA:</span></p> <p><span class="s3">Kollaasi; rooleja, paikkoja, esineitä, joista voi olla hyötyä myöhemmin....tunteeko tuo tuntemasi mustekala merenneidon? Mitä tuo tynnyri sisältää? Onko tuo hahmo ystävällinen?</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">ÄÄNIMAISEMA:</span></p> <p><span class="s3">Olemme lähestymässä tarinan lopullista muotoa, mutta emme ihan vielä. Rakennetaan tilanne sinä yönä, kun valas ei tulekaan. Lapsi herää, menee ikkunaan, sitten alas rantaan ja odottaa. Minkälaisia ääniä kuuluu sinä yönä?</span></p> <p><span class="s3">Lapsi herää. Hän nousee ja menee ikkunaan. (Kuorsaus, oven narina, tuuli…)</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">ROOLIN OMAKSUMINEN, ÄÄNIMAISEMA, KERTOMINEN:</span></p> <p><span class="s3">Esittäisikö joku nyt minun puolestani lasta (nimi)? Me muut teemme tarinaan äänet. Minä toimin kertojana. (Nimi) herää, nousee ylös, menee ikkunan luo, avaa oven, hiipii porrastasanteen poikki nukkuvan perheen ohi, alas rappuset, avaa ulko-oven, menee yöhön, kävelee rannalle, istuu, odottaa.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">HAASTATTELU:</span></p> <p><span class="s3">Juuri ennen ”esityksen” alkamista kysy lasta esittävältä henkilöltä:</span></p> <p><span class="s3">Haluaisitko vastata joihinkin ryhmän esittämiin kysymyksiin ikään kuin olisit esittämäsi lapsi. Sinun ei tarvitse muuta kuin vastata niin kuin kuvittelisit (nimi) vastaavan.</span></p> <p><span class="s3">On jo myöhä, eikö sinun pitäisi jo mennä kotiin? Kello on jo kolme, neljä... </span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">AIHEEN KEHITTELY:</span></p> <p><span class="s3">Kiitä haastateltavaa ja kysy ryhmältä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kehittäkää tarinalle loppu.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">TAKAISIN TEEMAAN:</span><span class="s3"> Palataan ystävyysteemaan ja tarkennetaan ryhmän käsityksiä  ystävyydestä.</span></p> <p><span> </span></p> <p><span class="s2">JATKOSUUNNITTELU:</span></p> <p><span class="s3">Piirrustus; merenneito - miten lapsi saa tähän yhteyden?</span></p> <p><span class="s3">Lapsi tapaa vanhat ystävänsä kaupungista. Postia, kirjeitä, kortteja, valokuva-albumi...</span></p> <p><span class="s3">Vanhemmat heräävät, kun lapsi tulee kotiin...mitä tapahtuu?</span></p> <p><span class="s3">Sanomalehtiuutisia havaitusta valaasta...<br/> <br/> <br/> <br/> </span></p> <p class="s4"><span class="s2">YSTÄVÄNI VALAS kuvaus prosessista</span><span class="s3"><br/> </span><span class="s3">Eija Peltonen, varhaiskasvatuksen opettaja</span><span class="s3"> (Oravaisten pk), 2022</span><a name="_GoBack"></a></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Teatterileikkejä voi lapsiryhmissä leikkiä hyvin monella tavalla, eikä oikeaa ja väärää tyyliä ole. Käyttämäni menetelmä on draamaopettaja Allan Owensin rakentama, hän käyttää näitä juttuja lasten, nuorten ja myös ihan aikuisten kanssa (esim. vankiloissa).</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Aluksi kerrotaan tarina. Lapset antavat päähenkilölle sukupuolen, nimen ja iän. Aikuinen kertoo tarinan, joka on tässä liitteenä (olisi hyvä osata se ilman paperia), Itse lisäilin tarinaan kuvausta siitä, miten mukavia kavereita lapsella oli, ja kuinka kova ikävä hänelle tuli, kun piti muuttaa, kuinka kova kiire vanhemmilla uudessa kodissa… Tarinaa pätkitään ja lasten kanssa mietitään, miltä missäkin kohdassa mahtoi tuntua, mitä lapsi ajatteli tai halusi, pelkäsi jne. Tarina päättyy jännittävään kohtaan. Siitä eteenpäin tarinaa rakennetaan lasten kanssa.</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Tarinassa on kohta, jossa mainitaan meren alta: ”Ja joitakin asioita, joita hän ei nähnyt oikein selvästi.” Kun palasimme tähän, lattialle oli levitetty iso paperirulla, jonka äärelle kaikki lapset ja aikuiset mahtuvat yhtä aikaa piirtämään. Kaikki piirtävät niitä asioita, joita lapsi ja </span><span class="s5">valas</span><span class="s3"> meren alla näkivät, myös noita epäselviä juttuja… Taustalla musiikkia tai </span><span class="s5">valaa</span><span class="s3">n ääniä (kirjastosta saa cd:n), ei puhuta, vain piirretään. Vasta, kun kaikki ovat valmiita, noustaan ja kuljetaan kuvien luona yhdessä, huomataan jokainen kuva ja piirtäjä saa itse kertoa, mitä siinä on. Ohjaaja tekee kysymyksiä: ” Onko tuo kala kiltti vai vaarallinen?”, ”Tiedätkö, mitä arkussa on?”, ”Onko tuo tavallinen kivi vai taikakivi?” jne. Kaikki hahmot yksityiskohdat painetaan mieleen, niitä tarvitaan, kun tarina jatkuu.</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Sitten edetään liitteenä olevan rungon mukaisesti, omin sovelluksin niin kuin parhaalta tuntuu. Meidän tarinassamme, kun </span><span class="s5">valas</span><span class="s3"> ei tullutkaan takaisin, lapset halusivat olla erilaisia kaloja ja lähteä lapsen kanssa etsimään </span><span class="s5">valas</span><span class="s3">ta. Se olikin joutunut vaaraan (verkkoihin) ja kaikki kalat yhdessä pelastivat sen. Sitten lapsi halusi kertoa vanhemmilleen uudesta ystävästään. Me aikuiset olimme mukana, yksi </span><span class="s5">valaa</span><span class="s3">na, ja me muut isänä ja äitinä. Vanhemmat tapasivat </span><span class="s5">valaa</span><span class="s3">n, ymmärsivät, kuinka yksinäinen heidän poikansa oli ollut, ja päättivät järjestää lapselle syntymäpäiväjuhlat, joihin kutsuttiin kaikki vanhat kaverit ja myös </span><span class="s5">valas</span><span class="s3">, juhlat olivat rannalla.</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Kaikille kutsutuille lähetettiin kortti, ja leikimme myös bussimatkaa, kun kaikki ystävät istuivat samassa bussissa matkalla kohti syntymäpäiväjuhlia ja vanhaa ystäväänsä. Mietimme, miltä tuntui – kuka pelkäsi, kuka oli innoissaan, mitä he arvelivat salaperäisen uuden ystävän olevan… Juhlat ja jälleennäkeminen olivat riemukkaat ja liikuttavat. Juhlimme oikeasti, leikisti paistoimme vaahtokarkkeja nuotiolla, otimme leikistä valokuvia (stillkuvia ystävistä ja </span><span class="s5">valaa</span><span class="s3">sta) ja lapset saivat näkinkengät lahjaksi.</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Tutkimme ja leikimme tätä kaikkea kokonaisen marraskuun. Paitsi varsinaisia teatterileikkejä, me myös ihmettelimme vedenalaista elämää monella tavalla; tutkimme ja piirsimme kaloja, merenneitoja, merirosvoja, karttoja, laivoja… Lapset keksivät, miten tarina eteni, ja keitä he olivat (merikrotti - suunnistuslamppu </span><span class="s3">valona!,</span><span class="s3"> hait, merenneidot yms.) ja aikuiset suuntasivat satua, jos esim. se jäi jumittamaan (esim. hait olisivat aina vain tapelleet). Pääosa-lapsi oli koko ajan sama, muut roolit vaihtuivat sadun edetessä (ensin meren alla, sitten lapsen kavereita). Meillä oli oikeata pullopostia ja monenlaista merirekvisiittaa. Työskentelimme huoneessa, jossa verhot olivat kiinni </span><span class="s3">ja valoilla tehtiin tilasta hieman salaperäinen. Tarinaa kerrotaan piirissä, niin että kaikki näkevät ja kuulevat toisensa lattialla istuen.</span></p> <p class="s4"><span class="s3"> </span></p> <p class="s4"><span class="s3">Tarina ja draamaprosessin perusteet löytyvät Allan Owensin kirjasta Draama toimii. Kirjastosta autettiin meitä tosi hienosti kaiken meriaiheisen materiaalin etsimisessä ja tilaamisessa myös muista kirjastoista. Seija Liukon ”Ilmaisua ipanoille”- kirjassa on suomalaisia draamatarinoita ja aiheesta muutenkin. Googlettamalla erilaisilla hakusanoilla (lapset ja draama, teatterileikit, draamapedagogiikka) löytyy vaikka mitä.  Onnea teidän projekteille, sanataidejutuille ja teatterileikeille!<br/> <br/> <br/> ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</span></p> <p><span class="s3"> </span></p> 2022-02-10T19:21:54+02:00