Blogi

Mahtavat viralliset promovideot

2023-03-24T07:56:44+02:00

Tai ei näitä videita ollut mahtava katsella ensimmäisiä kertoja, mutta uskon että mummuna näitä katsellessa hymy nousee huulille. Kiitos Tuomas ja Peda.net tästä matkasta. Olen varma, että tälle matkallet tulee vielä jatkoa. Tämä ei lopu tähän.

VIDEO 1: Tästä kaikki lähti -teaser

https://www.youtube.com/watch?v=CAy6MAzMhro

VIDEO 2: Suunnittelu alkanut

https://www.youtube.com/watch?v=lEE1DIP_lyg

VIDEO 3: Suunnittelu edennyt

https://www.youtube.com/watch?v=99bFPp1XFC0

VIDEO 4: Suunnitelmasta toteutukseen

https://www.youtube.com/watch?v=Hbz0ds-jav0

0 kommenttia

Kuosi on tullut kotiin ❤️

2023-02-26T12:57:18+02:00

Koko tämän oppimisprosessin ajan mielessäni on ollut pihallamme oleva navetasta tehty studiohuoneisto. Se on sisustettu monilla hyvää mieltä tuottavilla 70-luvun huonekaluilla, väreillä ja sisustuselementeillä, jotka vievät mielen muistoissa nuoruuteen ja siksi tuovat nyt keski-ikäisenä nostalgista ja piristävää mieltä.

Tiesin jo varhaisessa vaiheessa, että lopputuoksena haluan saada studion ovaaliin pöytään itse suunnittelmani riittävän pitkän pöytäliinan, joka sopisi leikkisään huoneeseen. Ja tuon toivomuksen sain täytettyä 110%:sti. Vai mitä olet mieltä?

Aika monien epätoivoisten hetkien jälkeen voin sanoa käsi sydämellä, että onnistuin täydellisesti juuri siinä mitä lähdin hakemaan. Ja oppimismatkan aikana opin paljon enemmän kuin mitä olin toivonutkaan sekä sain todennäköisesti ikuisen kipinän jatkaa kuosisuunnittelua.

0 kommenttia

Haaveista totta - oma painettu kangas käsillä

2023-02-26T10:22:47+02:00

Yhtenä lokakuisena aamuna ajoin Tampereen seudulle Akaaseen Printscorpio-nimiseen painotaloon, jossa meidän oli tarkoitus kuvata se ikoninen hetki kun kangas painetaan. Mielialat ajaessa olivat niin jännittyneet, että huomaamattani oikeaa tienristeystä jouduin kiertämään ylimääräiset 40 kilometriä.

Paikalla minua odottikin tuttu porukka, jonka viimeksi olin nähnyt Forssan kuosikeskuksessa: kuvaaja Tuomas, Peda.net:n Mari ja tietysti Merja. Lämpimän vastaanoton saimme myös Printscorpion henkilökunnalta ja erityisesti toimitusjohtaja Elinalta.

Tämä on se ensimmäinen hetki, jolloin näimme Merjan kanssa kankaan tulevan painokoneelta. Itkuhan siitä sitten tuli!

Tässä vaiheessa pääsimme jo lähemmäs kangasta ja sitä pystyi jo hieman tarkemmin tarkastelemaan. Itketti kyllä vielä tässäkin vaiheessa.

Ajatus siitä, että tuo kangas on minun suunnittelma oli tajunnan räjäyttävää. On selvää, että tuossa kankaassa on paljon enemmän kuin vain tuo kuva. Siinä on paljon muistoja ja muisteluja lapsuudesta. Muistan kaikki ne kesän hetket kun piirtämällä pääsin hetkeksi eroon siitä totuudesta, että tiesin isäni olevan vakavasti sairas.

Kun kävin välillä vessassa ja kävelin tehdashallin läpi nähden monta muuta eri kuosia niin palatessani oman kankaan luo mietin "Aika magee kuosi. Tuo tyyppi joka tuon on tehnyt on ollut tosi rohkea. Tai ainakin vähän sekopää". Mutta syvällä sisimmässäni tunsin kerrankin olevan ylpeä saavutuksestani.

Tässä kangasta kuivatetaan painon jälkeen. Tätä voisin katsoa peräkkäin vaikka 100 kertaa.

0 kommenttia

Rumpujen pärinää - minun ensimmäinen kuosi on valmis!

2023-04-28T13:56:27+03:00

Merjan avustuksella saimme kuosiini viimeiset silaukset. Saimme siihen lisättyä vesiväritöistä ihania autenttisia vesiväriläiskiä sekä tietenkin kankaan kylkeen tekstin "Design Leena Huovinen". Tästä siis on tulossa minulle iki-ihana kerrankin riittävän pitkä pöytäliina studiolle. Tuskin maltan odottaa että saan sen valmiina kankaana käsiini.

Kuosin väritys saattaa yllättää monet, mutta tälle on hyvä syy. Paikka mihin sen haluan, mahdollistaa väri-iloittelun. Halusin myös saada ankeaan syksyyn jotain todella piristävää ja mikäs muu väri se olisikaan kuin auringonpolttama oranssi. Kuosi näyttää aika psykedeeliseltä kaikkinen kuvioineen, mutta omasta mielestäni sain siihen juuri sitä lapsuuden kesien tunnelmaa jota aiemmin kesällä mietin.

Jos kuosi puhuisi niin se kertoisi kaikille olevansa täynnä lapsuuden kesien onnellisuutta, tietämättömyyttä, huolettomuutta, kuumia kesäpäiviä, froteisia shortseja ja tahmeita tikkarinsotkemia sormia.

Jos kuosilla olisi tuoksu niin se tuoksuisi metsämansikoille, saunavihdalle, aamukasteelle ja tietysti myös ihan vähän salmiakkimerkkarille.

Jos kuosilla olisi maku niin se olisi vähän outo josta löytyy samalla makeutta, suolaisuutta että kirpeyttä.

Tässä se nyt sitten on. Tadaaa!!

Ja samasta kuosista teimme mustavalkoisen vain metrin mittaisen tulosteen. Tämän palan käyttötarkoitus on musta-valkoiset kangaskengät kankaan vasemmasta reunasta ja oikeasta reunasta uuteen skandinaaviseen minimalistiseen saunamökkiimme tyynynpääliset.

0 kommenttia

Minä, maalaukset ja Illustrator

2022-12-31T12:12:27+02:00

Tämä kuosin editiontivaihde tuli elämässäni tosi huonoon vaiheeseen. Isän sairaus oli jo edennyt ja huoli hänestä oli ääretön. Ehdin kuitenkin Merjan opastuksella leikkiä Illustratorilla mutta tämä vaihe olisi tarvinnut selkeästi enemmään aikaa ja avustusta.

Päätimme aiemmin Merjan kanssa,, että jatkamme kahden eri maalauksen kanssa. Toinen oli kukkakuvio ja toinen abstakti kuvio. Idea oli lähteä näiden kanssa leikkimään ja ehkä jopa sekoittamaan niissä olevia elementtejä toisiinsa.

Tavoite oli saada jommasta kummasta kuosista pöytäliina navetassa olevan studion isoon ovaaliin pöytään eli kuosin koko pitäisi olla 150 cm x 360 cm.

Ensin lähdimme leikkimään kukkakuosilla. Tämä vaihe oli tosi mukavaa ja antoisaa, sillä muutamien nappien painalluksella kuosiin pystyi vaihtamaan taustat tai värit.

Ongelmana kuitenkin heti tuli vesivärimaalauksen tekemät tuhannet eri värisävyt. Niitä joutui irrottelemaan ja erottelemaan toisista ajan kanssa.

Aika nopsaan minulle kuitenkin selkeni, että koska minulla ei ollut aikaa käytettävänä niin otankin käsittelyyn abstaktin kuosin. Harjoittelin kuvioiden irrottamita ja liittämistä sekä värien vaihtamista.

Vielä ennen viimehetkeä piirtelin uuden mustavalkoisen abstraktin tussipiirroksen jota oli helppo lähteä editoimaan juuri näiden värisävyjen puuttuessa. Tästä kuitenkin jäi puuttumaan se vesivärityön autenttisuus sillä väreistä tuli liian tasaisia.

Kaikenkaikkiaan tähän meni minulta aikaa kymmenisen tuntia, enkä päässyt siinä aikana vasta kun ihan alkuun. Onneksi minulla oli apuna ihana Merja, joka auttoi aina teknisten ongelmien tullessa. Päätin kyllä heti, että opettelen tuon Illustratorin kunnolla heti kun vaan siihen on mahdollisuus.

Kuosin editointi jatkui tästä eteenpäin niin, että Merja teki viimeisen silauksen kuosiin ja sen sitten paljastankin seuraavassa bloggauksessa.

0 kommenttia

Ensimmäinen livetapaaminen Kuosikeskuksessa

2022-11-28T11:02:48+02:00

Vihdoinkin koitti se päivä, jolloin tapasimme kasvokkain Merjan ja Peda.net:n porukan kanssa. Paikaksi oli valittu teemaan täydellisesti sopiva ja perspektiiviä antava Kuosikeskus Forssassa.

Agenda tälle päivälle oli tutustua kuosisuunnittelua historiaan Forssan silmin, hakea ideoita ja vahvistusta omiin töihin sekä saada Merjalta palautetta ja ohjeistusta miten jakaa. Toki siinä ohessa vähän kamerakin kävi. Kaikki tavoitteet täyttyivät, ja ylittyvätkin😍

Näihin kankaisiin silmäni tarrasivat heti sisään kävellessä. On siis selvää, että isokuvioinen retrotyyppinen kangas miellyttää silmääni eniten.

Mutta silmänruokaa oli paljon muutakin. Ihan mahtavaa dokumentontia viimeisten kymmenien vuosien kuoseista ja materiaaleista.

Tärkeimpänä asiana tälle päivälle oli kuitenkin saada palautetta omista töistä. Merja oli etukäteen nähnyt piirretyt ja maalatut työni ja hän oli niihin hyvin tyytyväinen. Helpotus oli sanoinkuvaamaton! Huh huh!

Kesän läksynihän oli saada päästäni paperille jotain millaisia ajatuksia mielessäni pyörii ja miettiä siinä samalla omaa ominaista muotokieltäni. Idea ei ollut tehdä mitään valmiita kuoseja, mutta Merja näki niissä jo aineksia siihenkin.

Minulle selkästi jäi kesästä kaksi eri linjaa; retrokukat ja sitten nuo retromuodot. Mietimme pitkään kumpi olisi linja jonka kanssa lähtisimme jatkamaan, mutta päätimme ottaakkin molemmat ja jatkaa niiden viemistä eteenpäin kangaskuosiksi. Se prosessi tapahtuisi sähköisesti Illustratorilla ja vaatisi jonkun verran peppulihaksia.

Näistä kuvista valitsimme siis jatkoon sekä kukkakuvan joka on ylhäältä oikealla toinen että kuviokuosin vasemmalta alhaalta. Yksi ajatus oli, että jospa niitä voisi jotenkin vaikka yhdistää samaan kuosiin. Nyt ei muuta kuin innolla kuvia muokkaamaan!

0 kommenttia

Päivä nro 46 - mihin hävisivät kuoseistani kukat?

2022-09-01T15:13:16+03:00

Tänään jostain tietämättömästä syystä kukat vaihtuivatkin abstarkteiksi muodoiksi. Jokin näissä yksinkertaisissa muodoissa kiinnostaa, mutta lopputulos ei näin ensimmäisillä kerroilla ollut ihan sitä mitä mielessäni tavoittelin. Peiteväreistä oli hankaa saada juuri oikeita sävyjä sekä taipumukseni olla suurpiirteinen ja liian hätäinen vaikeuttaa asioita. Minulle selkeästi kuitenkin maalaaminen on hyvinkin terapeuttista eli näitä tehdessä tuli samalla saatua viikon terapiat ;-)

Seuraava steppi on käydä näitä kuosi-ideoita opettajan Merja Palinin kanssa läpi. Pelottaa toki se mitä hän näistä ihan alustavista väkerryksistä sanoo ;-) Jos ja kun saan vihreää valoa, niin seuraavaksi siirrymme Illustratorin pariin ja alamme sähköisesti editoimaan tulevaa kuosia. Jos kaikki menee kuin unelmissa niin lokakuussa minulla on jo omia kankaita hypisteltävänä sekä ne uudet omalla kuosilla tehdyt kangaskengät 🤩
KATSO PÄIVÄ NUMERO 16 BLOGISSA>>

0 kommenttia

Päivä nro 34 - Oman kuosin hahmotelma

2022-09-01T10:32:38+03:00

Olisi niin ihana jos olisi aikaa maiskutella ja maistella kaikkea tähän kuosisuunnitteluun liittyvää asiaa mutta toisaalta hyvä on kun on jotain dediksiäkin. Tällä viikolla olen luvannut palauttaa opettajalleni Merjalle alkukauden kotiläksyt. Hän pääsee ne jo etunenässä lukemaan ja katsomaan täältä blogista ja seuraava steppihän on sitten tavata ihan livenä parin viikon päästä Forssassa.

Idea silloin on, että tapaamme Forssan kuosikeskuksessa ja mukana todennäköisesti on Merja, Peda.net:n Mari, Peda.net:n kuvaaja Tuomo ja minä. Silloin saan Merjalta henkilökohtaista ohjausta alustaviin suunnitelmiin ja ideoihini. Siitä taatusti tulee jännä päivä.

Tässä tämän päivän väritelmäviritelmä. Olisin tästäkin halunnut toisenlaisen mutta tälläinen tästä nyt tällä kertaa tuli.

Tässä pari muutakin viritelmää

LUE PÄIVÄ NRO 46>>

0 kommenttia

Päivä nro 32 - Miten kuvaisin sanoin tulevaa kuosiani

2022-09-01T10:31:50+03:00

Pari viikkoa tässä taas hurahtikin muihin vakavimpiin asioihin keskittyen. Nyt kuitenkin on aika taas raahata itseni tähän ihanaan kuosisuunnittelukuplaan. Sitä tehdessäni ja kuplassa ollessani tunnen olevani onnellinen ja murheet tuntuvat kaukaiselta. On siis selvää, että tämä on minulle tärkeää ja sydämenasia. Ja ajoitus juuri nyt on täydellinen.

Yksi kotiläksyistäni oli myös työstää kirjallista ajatusta siitä millainen kuosini olisi. Mikä olisi sen tarina, miltä se näyttäisi, maistuisi, tuntuisi ja mitä se kertoisi muille ihmisille. Tässä alustavia ajatuksia.

Kuosin nimi: Onnellinen lapsuus / Lapsuus /Lapsuuskesä

- täynnä orgaanisia kukkakuvioita
- värit 70-lukulaisia
- kukkaukuviot niin, että kuosi on katsottavissa/käytettävissä joka suunnasta
- kuosin reunaan pitää jäädä pieni kaista taustaväriä joka todennäköisesti joku tumma väri
- samasta kuosista pitäisi saada iso versio ja pieni versio. iso versio esim. isoimmat kukat noin 40-50 cm kokoisia ja pienemmässä kuosissa puolet pienempiä
- olisi kiva jos kuosissa näkyisi kädelläpiirretty jälki eikä teollinen jälki

Jos kuosi puhuisi niin se kertoisi kaikille olevansa täynnä lapsuuden kesien onnellisuutta, tietämättömyyttä, huolettomuutta, kuumia kesäpäiviä, froteisia shortseja ja tahmeita tikkarinsotkemia sormia.

Jos kuosilla olisi tuoksu niin se tuoksuisi metsämansikoille, saunavihdalle, aamukasteelle ja tietysti myös ihan vähän salmiakkimerkkarille.

Jos kuosilla olisi maku niin se olisi vähän outo josta löytyy samalla makeutta, suolaisuutta että kirpeyttä.

LUE PÄIVÄ NUMERO 34>>

0 kommenttia

Päivä nro 16: -Kangaskenkäkurssi toimi inspriraationa

2022-09-01T10:48:59+03:00

Yksi tärkeistä asioista mikä ajoi minut tänä keväänä eri kuosien pariin on Keravan Opistolla vuoden aikana pidetyt kangaskenkäkurssit.

Ajattelin ensimmäiselle kurssille osallistuessani, että nämä ovat ainoat kengät mitä teen joten kankaan on oltava täydellinen. Päädyin silloin tekemään mustavalkoiset kengät Finlaysonin kankaasta. Niistä tuli ihanat.

Sain mahdollisuuden osallistua toiselle kangaskenkäkurssille keväällä ja silloin kankaan valinta olikin vaikeampi. Kiertelin kirpputoreja löytämättä sopivaa kangasta mutta lopulta pieni puolen metrin vajaalevyinen retrokangaspala löytyikin omista kangasvarastoistani. Minulla ei vaan ollut aavistustakaan mistä tuo kangaspala oli minulle tullut. Näistä kengistä tuli vähintään yhtä ihanat.

Kuukausi kenkien valmistumisen jälkeen löysin edesmenneen äitini liinavaatekaapista samasta kankaasta päällystetyn laatikon. Se oli mielestäni uskomaton sattuma, sillä en tosiaan muistanut mistä tuon pienenpienen kangaspalan olin itselleni saanut. Olin saanut sen siis äidiltäni vuosia sitten hänen ollessa vielä hengissä. Tästä merkillisestä sattumasta innostuen tein samaisesta kankaasta vielä kynilleni pari pientä pussukkaa. Nyt minulla on koko setti ja rakastan niitä kaikkia!

LUE PÄIVÄ NUMERO 32>>

0 kommenttia

Päivä nro 14 - Ilolla ja rentoudella ensimmäisiä värillisiä kuosihahmotelmia

2022-09-01T10:46:26+03:00

Olen jo monenmoista kertaa miettinyt sitä miten mahtava ajoitus tällä kuosisuunnittelulla on tällä hetkellä elämässäni. Jokainen kun tarvitsee jotain ihanaa uutta mihin heittäytyä jos elämässä muutoin on epävarmaa. Niinpä taas hujahti viikko mutta tänään halusin helliä itseäni kokeilemalla kuosisuunniittelua väreillä.

Endimmäisen kokeilun tein A3-kokoiselle paperille ensin mustalla tussilla ja sen jälkeen ikivanhoilla Grayon-liiduilla. Huomaan olevani kyllä tosi suurpiirteinen ja malttamaton, mutta onneksi homma vielä tähän asti toimii näinkin. Haluaisin kuosiin jotain vahvoja retro-sävyjä, joihin väriliidut eivät valitettavasti pystyneet.

Toisen päivän kokeilun tein vesiväreillä koska akryylivärini olivatkin viimeisen kymmenen vuoden aikana kuivuneet putkiloihin. Vesivärit/Peitevärit tuntuivat heti tutuilta ja mukavilta, vaikka todennäköisesti edellisen kerran niitä olen käyttänyt 1980-luvulla.
Tein freestylaten tussilla kukkakuvioita ja lähdin täyttämään niitä erilaisilla oranssin, punasen, violetin ja ruskean sävyillä. Lopputulos ei ollut kylläkään vieläkään sitä mihin pyrin, mutta mukavaa minulla oli.

Nämä työt tein tosiaan löysin rantein ja huomasin olevani näitä tehdessä tosi keskittyneessä ja iloisessa mielentilassa. Tänä oli juuri se mitä mieleni tarvitsikin.
LUE PÄIVÄ NUMERO 16>>

0 kommenttia

Päivä nro 9 - Illustratorin oikeudet haltuun

2022-09-01T10:44:52+03:00

Tänään oli onneksi pitkästä aikaa vähän sadetta ilmassa, niin maltoin pysyä pois puutarhahommista. Valehtelisin jos väittäisin, ettei tämä projekti ole jäänyt mukavasti "päälle" ajatuksiini. Se ei ahdista, mutta se pitää kiinni otteessaan koko ajan. Varmaan syynä on suuri motivaatio oppia ja se ilo minkä voi luonnosta ammentaa paperille ja tulevaisuudessa vaikka sisustustekstiileihin. Ja toinen syy on se, että pääsen näissä ajatuksissa pois raskaista ajatuksia, joita joudun läpikäymään isäni sairastuessa.

Otin tänään kuitenkin niskaotteen vähän tylsemmästä teknisestä asiasta eli siitä millä työvälineellä aion tätä suunnittelua tehdä kun siirrämme kuosihahmotelmani esim. paperilta tai valokuvilta sähköiseen muotoon. Illustrator olisi luonnollisesti paras työväline tähän ja sitä aiomme Merjan kanssa käyttää. Tarjolla olisi myös muut Adoben työvälineet mutta aion vain otta Illustatorista ensin 7 päivän maksuttoman kokeilun. Jätän sen kuitenkin myöhempään ajankohtaa, sillä tämä tulee ajankohtaiseksi vasta elo-syyskuussa. Siihen asti voin katsella YouTubesta ohjevideoita ja toki aiempi Photoshop elements-osaamiseni saattaa auttaa.

Toinen työväline, jolla aion myös tehdä kuosisuunnittelua myöhemmin on Canva. Vielä en osaa sanoa, mihin kaikkeen se taipuu mutta selvää on että jotain helppoa suunnittelua sillä voin tehdä ja haastavimmat asiat joutuu tekemään Illustratorilta.

LUE PÄIVÄ NUMERO 14>>

0 kommenttia

Päivä nro 3 - Kesäpäivän ensimmäisiä tussihahmotelmia

2022-09-01T10:41:41+03:00

Sain myös kesäksi kotiläksyksi alkaa vain piirtelemään jotain mikä minua puhuttaa ja minulle sopivalla tavalla. Niinpä ensimmäisenä kaivoin esiin pari vuotta sitten hankitun a5-kokoisen kovakantisen vihkosen, jossa olikin jo muutamia tussipiirustuksiani. Kuinka ollakkaan ne olivat myös luontoaiheisia eli selvää on että täällä maalla asuessa ja puutarhanhoitoa harrastessa yksi inspiraation lähteistäni on luonto. Seuraan vuodenaikojen vaihtelua ja kuvaan pihalla olevia kukkia, pensaita, lehtiä, eläimiä, vesipisaroita jne. vuoden läpi. Saan valtavasti voimaa kauniista asioista ja niitähän luonto on onneksi pullollaan.

KATSO PÄIVÄ NRO 9 >>

0 kommenttia

Päivä nro 2 - Inspiraatiota Maija Isolan näyttelystä

2022-09-01T10:29:02+03:00

Kuten edellä jo kerroin, sain kuosisuunnitteluopettajaltani kotiläksyjä kesäksi. Yksi niistä oli pohtia sitä mikä olisi se minulle ominainen muotokieli ja kuosien ideoiden lähde. Sanoin Merjalle starttipalaverissa, että "60- ja 70-luvun retrokankaat puhuttelevat minua". Tämä veti hymyn Merjan suun pieliin, sillä ensimmäinen kotitehtäväni olikin käydä Maija Isolan tekstiilinäyttelyssä Riihimäellä. Siellä saisin juuri tähän inspiraatiooni joko vahvistusta ja ymmärrystä olisiko tämä sitä ominta minua.

Niinpä heti seuraavana päivänä lähdin omalle pikku retkelle kohti Riihimäen Taidemuseota. Otin mukaan suuren määrän innostusta ja odotusta ja kaikki mitä toivoin täyttyi moninkertaisesti. Sain vahvistusta siitä, että pidän vahvoista väreistä, pidän suurista orgaanisista kuvioista, pidän retrosta ja että haluaisin ensimmäinen kankaani saavan vaikutteita näistä.

Paikan päällä pystyi myös askartelemaan oman Isolan inspiroiman kuosin paperilla. Tässä tuotokseni ;-)

KATSO PÄIVÄ NUMERO 3>>

0 kommenttia

Päivä nro 1- Ensimmäiset Teams-treffit

2022-09-01T10:38:35+03:00

Tänään on se päivä jota olen jo useamman viikon odottanut. Unelmista tulee totta!

Koska kesälomat olivat jo alkaneet, niin pidimme starttipalaverin Teamsin välitykslllä. Sain tavata oppimisunelmat mahdollistavan Peda,net; Mari Koskelan ja opettajani kuosisuunnittelija Merja Palinin. Ilmassa oli paljon positiivista ja odottavaa iloista energiaa kun ensin tutustuimme toisiimme ja sen jälkeen lähdimme jo käymään kuosisuunnitteluun liittyviä sisällöllisiä asioita.

Tärkeää minulle oli Merjan kannustus ja armollinen puhe siitä, että pitää vaan aloittaa piirtämään. Ei kannata turhaan odotella ja jännittää sitä millaista jälkeä saa aikaan, vaan alkaa vaan piirtelemään itselle sopivalla tavalla. Sain myös kuukaudeksi pitkän listan kotiläksyjä, joista kerron seuraavissa postauksissa.

Lottovoittajaolo on vaan kasvanut <3

PÄIVÄ NUMERO 2 BLOGISSA>>

1 kommenttia