<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lanttu</title>
<id>https://peda.net/id/82f8e5f08</id>
<updated>2015-11-12T10:15:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/82f8e5f08:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lanttu nimeltään Simo</title>
<id>https://peda.net/id/d3383ac88</id>
<updated>2016-02-25T19:34:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lns#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;center&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lns/skikk2mh#top&quot; title=&quot;Simo-lanttu kasvoi isoksi Kansallismuseon kesäpihalla 2015_Kuva Maarit Heinonen_Luke.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lns/skikk2mh:file/photo/c8add82615145988bd016c2427b52899cb095e50/Simo-lanttu%20kasvoi%20isoksi%20Kansallismuseon%20kes%C3%A4pihalla%202015_Kuva%20Maarit%20Heinonen_Luke.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Simo-lanttu kasvoi isoksi Kansallismuseon kesäpihalla 2015_Kuva Maarit Heinonen_Luke.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;'Simo' on vanha suomalainen lanttukanta. Sitä on viljelty 1800-luvulla Lahden seudulla ja myöhemmin 1900-luvun alussa Polvijärvellä. 1960-luvulla sen viljelyä jatkettiin Simo-nimisenä. Lanttukannan nimi tulee 1900-luvun alussa sitä viljelleen Simo Pajarisen nimestä kunnianosoituksena lanttukannan pelastamisesta. &lt;br/&gt;&#10;Luonnonvarakeskuksesta saa pieniä siemeneriä 'Simo'-lanttua.</content>
<published>2015-11-09T15:07:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lantulla  on monta nimeä</title>
<id>https://peda.net/id/5e4c52708</id>
<updated>2016-02-25T19:33:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lomn#top" />
<content type="html">Lantulla on ollut monia rinnakkaisnimiä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;juuriska&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;juurikka&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;juurikas&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;juntti&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sini&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sinikka&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;räätikäs&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;räätikkä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2015-11-10T15:38:47+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä: Testaa leikkaako lanttusi!</title>
<id>https://peda.net/id/5fc195ce8</id>
<updated>2016-02-25T19:33:45+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/ttll#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-highlight&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Tutki ja pohdi suomen kieltä ja etenkin sanontoja. Mitä tarkoittavat:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Eikö lanttu leikkaa?&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Nyt lyö lanttu tyhjää.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Olen harrastanut maalausta vuonna lanttu ja porkkana.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Nyt kyllä ottaa lanttuun!&amp;quot;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2015-11-09T16:30:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomessa syntynyt: Lanttu</title>
<id>https://peda.net/id/11cc3f180</id>
<updated>2017-11-09T17:14:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lanttu#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;MTT:ssä (nyk. Luonnonvarakeskus) tehdyt vanhojen viljelykasvien evoluutiotutkimukset ovat paljastaneet mielenkiintoisia asioita lantun historiasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lanttu (&lt;em&gt;Brassica napus&lt;/em&gt; subsp. &lt;em&gt;napobrassica&lt;/em&gt;) on nauriin ja kaalin lajiristeymä, josta on myös öljykasvimuoto, rapsi. Lanttu on todennäköisesti syntynyt useamman kerran ja eri paikoissa Pohjois-Euroopassa usean vuosisadan kuluessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Emeritus erikoistutkija Hannu Ahokkaan tutkimusten mukaan lanttu on ilmeisesti kehittynyt itsekseen myös Suomessa nauriin ja kaalin siemenviljelyn yhteydessä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Historiallisten ja kielitieteellisten jälkien perusteella lantun kotiseuduksi voidaan olettaa Länsi-Inkeri ja Etelä-Suomi, joista lanttu alkoi levitä 1600-luvulla. Siirtolaiset ja pakolaiset vievät lantun mukanaan Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin sekä Itämeren rantamaihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1700-luvun puolivälissä lanttua vietiin Englantiin Ruotsista. Tästä johtuu lantun englanninkieliset nimet &lt;em&gt;Swedish turnip&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;swede&lt;/em&gt;. Nimi voi juontua myös ruotsinkielisestä sanasta &lt;em&gt;svedj&lt;/em&gt;, joka tarkoittaa kaskea. Ruotsi-Suomessa lanttua viljeltiin tuohon aikaan kaskessa kuten kaskinauristakin. Koska Suomi oli 1700-luvulla osa Ruotsin kuningaskuntaa, vientilantun nimessä näkyy Ruotsin vaikutus, vaikka lanttu on syntynyt vuosisataisen viljelyn seurauksena Suomessa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-05-26T16:49:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lanttukantoja</title>
<id>https://peda.net/id/8abe33d48</id>
<updated>2016-02-25T19:33:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/vihannekset/lanttu-ja-nauris/lanttu2/lanttukantoja#top" />
<content type="html">Lanttukantoja on nimetty viljelijän, paikan tai ominaisuuksien mukaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vanhassa maatalousalan kirjallisuudessa on mainittu lanttukantoja: &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;keltainen sortti&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;keltaiset suomalaiset&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;uusmaalainen kanta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Suomessa on myös jalostettu lanttulajikkeita:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;'Mustialan lanttu'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Tammiston lanttu I'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;''Tammiston lanttu II'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Tammiston lanttu III'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Mustialan uusi kanta'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Lepaan lanttu'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Herkkulanttu'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Huidun lanttu'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Ehytlehtinen tarhalanttu'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Keltainen punapäinen'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Keltainen vihreäpäinen'&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;'Krupulan kanta'&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Joitakin näistä lanttukannoista saatetaan vielä viljellä Suomessa.</content>
<published>2015-11-10T15:25:42+02:00</published>
</entry>


</feed>