6. Kaupungistuminen

Luvun sisällys

2017-12-16T13:34:02+02:00

6.1 Kaupungistuminen on globaali ilmiö
6.2 Mitä kaupungistuminen tarkoittaa?

6.3 Kehittyvien maiden kaupunkien kasvu on hallitsematonta
6.4 Kaupungistumisessa on myös hyviä puolia

6.5 Kaupunkeja
6.6 Esimerkki suurkaupungista: New York

6.1 Kaupungistuminen on globaali ilmiö

2018-03-06T16:26:44+02:00

Valot osoittavat suurkaupunkien sijainnit.

Maailman väkiluku on jo yli seitsemän miljardia, ja yhä useampi maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Nykyarvio maailman kaupunkilaisten määrästä on jo lähes neljä miljardia. Tämän vuosituhannen puolivälissä heitä on mahdollisesti jo viitisen miljardia. Varsinkin Afrikan ja Aasian valtioissa kaupungistuminen on nopeaa, kun yhä useammat lähtevät paremman elintason toivossa kaupunkeihin työnhakuun. Valitettavan usein moni heistä kuitenkin päätyy asumaan suurkaupunkien slummialueille.

Miljoonakaupungit eli metropolit voivat kasvaa yhteen suuriksi megalopoleiksi. Esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikon BosWash (Bostonista Washingtoniin ) on tällainen massiivinen kaupunkiketju, jonka asukasmäärä on noussut kymmeniin miljooniin.

Maailmassa on nykyään yli 400 metropolia. Niiden määrä kasvaa nopeasti.

Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkiseutuja eli megakaupunkeja on jo yli 20. Niiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 2020-luvun loppuun mennessä. Niissä asuu nykyään joka kymmenes maailman kaupunkilaisista.

Kaupunkien kasvu sai alkusysäyksen 1700-luvun loppupuolen teollistumiskehityksestä Euroopassa. Yhä useampi siirtyi kaupunkeihin teollisuuden luomiin työpaikkoihin. Kaupunkeihin muuttaneet ihmiset tarvitsivat myös palveluita, joten palveluelinkeinoihin tarvittiin lisää ihmisiä maaseudulta. Kaupungit alkoivat kasvaa. Myös ajan kuluessa olosuhteet kaupungeissa muuttuivat paremmiksi, kun rakentamista alettiin säädellä tehokkaammin ja terveydenhoitojärjestelmiä kehitettiin.

Kaupungistuminen on tapahtunut eri puolilla maailmaa hieman eri tahdissa, ja maailmanlaajuiseksi ilmiöksi se yleistyi vasta 1900-luvun loppupuolella.

6.2 Mitä kaupungistuminen tarkoittaa?

2018-03-06T16:30:18+02:00

Kaupungistuminen ei pelkästään tarkoita sitä, että kaupunkien väkiluku kasvaa ja kaupungit laajenevat. Kaupungistumiskehityksessä mm. asukkaiden elintavat ja elinkeinorakenne muuttuvat kaupunkimaisemmiksi.

Työpaikat teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa lisääntyvät maatalouden kustannuksella. Yhä useampi kaupunkilainen työskentelee siis palvelualalla kunnan, valtion tai yksityisen sektorin palveluksessa.

Kaupunkilainen elämänrytmi näkyy muun muassa isojen miljoonakaupunkien teillä valtavina aamu- ja iltaruuhkina sekä maan alla täpötäysinä metrojunina. Maaseutuun verrattuna suurkaupunki elää vilkkaana vuorokauden ympäri.

Kaupungistumisen seurauksena myös maankäyttö muuttuu niin, että yhä pienempi osa kaupunkialueesta on maatalouden käytössä. Näitä entisiä viljelyalueita valtaavat teollisuus, asutus ja liikenne, jotka tarvitsevat lisää tilaa kaupungin kasvaessa.

Alla olevassa kuvassa on New Yorkin Manhattanin tiheään rakennettua eteläosaa. Taustalla näkyy satama-aluetta ja korkeita pilvenpiirtäjiä. Silta yhdistää Manhattanin ja Brooklynin toisiinsa.

New Yorkin Manhattanin tiheään rakennettua eteläosaa. Taustalla näkyy satama-aluetta ja korkeita pilvenpiirtäjiä. Silta yhdistää Manhattanin ja Brooklynin toisiinsa.

6.3 Kehittyvien maiden kaupunkien kasvu on hallitsematonta

2018-03-11T08:56:00+02:00

Kehitysmaissa kaupungistuminen eli urbanisoituminen alkoi huomattavasti myöhemmin kuin teollisuusmaissa. Kun kaupungistuminen teollisuusmaissa alkoi teollistumisen myötä jo 1700-luvun lopulla, niin kehittyvissä maissa eli kehitysmaissa urbanisoituminen lähti kunnolla vauhtiin vasta 1950-luvulla. Se on ollut myös huomattavasti nopeampaa kuin teollisuusmaissa.

Näin kaupungit ovat kehitysmaissa kasvaneet hallitsemattomasti ja paisuneet miljoonakaupungeiksi nopeaan tahtiin. Tämä on tuonut mukanaan ikäviä lieveilmiöitä, kuten slummiutumista, rikollisuutta, työttömyyttä, liikennekaaosta ja saasteongelmia.

Löydätkö videon keskelltä poliisin, joka koettaa ohjata liikennettä? Mumbai, Intia.

Maailman kaupunkiväestön ja maaseutuväestön kehitys 1950–2030.

Kaikille kaupunkiin muuttaville ihmisille ei aina löydy kunnollista asuntoa ja työtä. Usein nämä ihmiset ajautuvat asumaan köyhille slummialueille tuhansien muiden samaan ahdinkoon joutuneiden pariin. Näissä suurkaupunkien laitamille syntyneissä slummeissa eletään usein hyvin ahtaasti ilman kunnon viemäröintiä ja puhdasta vettä. Ihmiset asuvat nopeasti kyhätyissä peltihökkeleissä ilman sähköä ja kunnon jätehuoltoa. Tällaisissa olosuhteissa taudit leviävät nopeasti ja rikollisuus rehottaa.

Slummit (Brasiliassa favela, getto eli köyhien alue) ovat rakentuneet suunnittelemattomasti kaupungin laidoille. Intia.

Kehitysmaiden kaupunkeihin muuttaa ihmisiä maaseudulta, koska maatalouden piiristä ei löydy töitä kaikille. Lisäksi syntyvyys on suuri, mikä lisää painetta työnhakuun kaupungeista. Usein kuivuudesta kärsivillä alueilla sadot voivat jäädä vähäisiksi ja ihmisten täytyy siirtyä muualle ruuan etsintään. Joillakin alueella työntävinä tekijöinä ovat luonnonkatastrofit ja sodat.

Kaupungit myös vetävät puoleensa asukkaita ympäröivältä maaseudulta. Kaupungeissa työnsaanti- ja koulutusmahdollisuudet ovat paremmat ja palkat ovat suurempia kuin maaseudulla.

Ennuste maailman suurkaupungeista vuonna 2050.

6.4 Kaupungistumisessa on myös hyviä puolia

2018-03-06T16:27:35+02:00

Kaupunkien kasvaessa niiden rakenne myös tiivistyy. Kun välimatkat lyhenevät, ihmisten liikkumisen tarve vähenee. Lisäksi monipuoliset joukkoliikenteen muodot tehostavat kaupunkiliikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi suurkaupunkien metrot hoitavat miljoonien ihmisten päivittäisen työpaikkaliikenteen. Tiheä rakennuskanta tuo myös säästöjä rakentamiskustannuksissa, sillä erilaisten ilmastointi-, viemäri- ja vesijohtoputkien rakentaminen on tiiviisti rakennetussa kaupungissa halvempaa kuin haja-asutusalueella.

Lontoon tiivistä keskustaa.

Lisäksi kaupungeissa on tarjolla enemmän monipuolisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kuin maaseudulla. Modernien kaupunkien keskustojen puistoissa voi olla esimerkiksi nuorten suosimia skateramppeja (ks. kuva alla) ja frisbeegolfratoja. Kaupungin monet kauppakeskukset tarjoavat asukkaille paljon monipuolisia palveluita. Suurissa kaupungeissa on myös runsaasti opiskelupaikkoja, jotka houkuttelevat uusia asukkaita maaseudulta ja muista pienemmistä keskuksista. Kaupunkien palveluvarustus onkin huomattavasti kattavampi kuin ympäröivän maaseudun.

Yritysten kannalta kaupunki on hyvä paikka toimia, koska siellä on paljon koulutettua työvoimaa yritysten tarpeisiin. Usein tällaiset innovatiiviset ympäristöt luovat uusia ajatuksia ja keksintöjä yritysten käyttöön. Monien kaupunkien yliopistojen läheisyyteen on syntynyt uusia yrityksiä.

Vilusenharjun skeittipuisto Tampereen Kaukajärvellä.

6.5 Kaupunkeja

2019-10-21T13:21:11+03:00

: Dubai on Arabian niemimaalla olevan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien yksi emiraateista ja valtion suurin kaupunki.
: Dubai on rakennettu aavikolle meren rannalle. Dubain maamerkkejä on muun muassa keinotekoinen saaristo, joka ilmasta katsottuna muodostaa maailman kartan.
: Hong Kongin kasvua rajoittaa sopivan maa-alueen puute.
: Lontoo on syntynyt Thames-joen suulle.
: Malaga Espanjassa houkuttelee mm. matkailijoita.
: Monet kaupungit ovat syntyneet jokien varrelle. Joet vaikuttavat kaupunkirakenteeseen paljon. Brisbane Australiassa.
: Monissa suurkaupungeissa on aina ruuhkaa. Shanghai, Kiina.
: Pariisissa on monia aukioita, jonne tiet johtavat.
: Quito Ecuadorissa. Huomaa lentokenttä ja jalkapallostadion.
: Roomassa on näkyvissä edelleen antiikin ajan rakennuksia, kuten Colosseum.

6.6 Esimerkki suurkaupungista: New York

2019-10-21T13:21:11+03:00

: Empire State Building
: Flatiron Building
: Kuuluisa Madison Square Hall Manhattanilla
: Macyn suuri kauppakeskus
: New Yorkin pörssi on rahamaailman keskus.
: One World Trade Center on New Yorkin korkein rakennus
: Public Library
: Teräväkärkinen Chrysler Building

Navigointi

2019-10-21T12:59:56+03:00

Tehtävät