https://peda.net/id/822e7574ba6 2025-11-05T19:33:14+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8620f800ba6 2025-11-05T19:33:21+02:00 <p><strong>VASTAUKSET</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p>Olipa kerran kiltti ja suloinen pieni tyttö, <strong>josta</strong> kaikki pitivät. Hän asui suuren <strong>Pielisjärven</strong> äärellä <strong>Itä-Suomessa</strong>.</p> <p>Erityisen paljon häntä rakasti <strong>hänen</strong> vanha <strong>isoäitinsä, joka</strong> oli kutonut tytölle punaisen viitan<strong>, jossa</strong> oli huppu. Tyttö käytti sitä aina<strong>, ja</strong> sen vuoksi kaikki kutsuivatkin häntä <strong>pieneksi Punahilkaksi</strong>.</p> <p>Eräänä aamuna <strong>pienen Punahilkan</strong> äiti kutsui Punahilkan luokseen keittiöön ja sanoi<strong>:</strong> &quot;<strong>Isoäitisi</strong> on hyvin sairas. Ota tästä kakkua, berliininleivoksia ja <strong>Mehukatti</strong>-<strong>mehua</strong> ja vie ne hänelle<strong>, jotta</strong> hän tervehtyisi, mutta muista, että et saa poiketa polulta, sillä metsä on hyvin vaarallinen.&quot;</p> <p>Punahilkka lupasi, ettei hän poikkeaisi <strong>metsäpolulta</strong>, ja <strong>hänen äitinsä</strong> pakkasi kakun, mehun ja keksejä <strong>pajukoriin</strong>. Pieni <strong>Punahilkka</strong> puki päälleen punaisen viittansa, nosti korin käsivarrelleen ja lähti kohti <strong>isoäidin</strong> <strong>vaaleanpunaista</strong> mökkiä<strong>, joka</strong> sijaitsi <strong>Pajulinnun</strong> tiellä. Tavar<strong>at</strong> korissa painoi<strong>vat</strong> paljon<strong>, ja</strong> Punahilkan kättä koski.</p> 2025-11-05T19:33:21+02:00