2.2 Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua

Esiopetuksen tehtävä ja tavoitteet Haapajärvellä

2025-04-09T14:52:08+03:00

Haapajärven esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan vahvistumista sekä oppimisen taitoja. Lapsen iloa ja innostusta oppimiseen pyritään tukemaan inkluusion periaatteiden mukaisesti sekä haastamaan lasta ajattelemaan itse.

Oppimisessa vertaisryhmä ja leikki ovat tärkeitä. Esiopetuksessa harjoitellaan yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin, sekä opitaan pohtimaan oikeaa ja väärää. Lapsen pettymyksen sietokykyä, yhteistyökykyisyyttä sekä empaattisuutta kehitetään.

Tunnetaidot ja vahvojen tunteiden säätely ovat sosiaalisten taitojen perusta, josta ryhmän muodostuminen alkaa. Esiopetuksessa harjoitellaan sopivaa käyttäytymistä ja hyviä tapoja sekä opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa. Selkeät säännöt luovat yhteisöllisyyttä. Lasta ohjataan ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten moninaisuutta.

Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan ja hän tutustuu paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin monipuolisesti. Kestävä kehitys on luontevasti läsnä jokapäiväisessä elämässä. Esiopetuksessa jatketaan lapsen oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen polun tukemista varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Lapsiryhmät tulee muodostaa siten, että tavoitteet voidaan saavuttaa.

Esiopetusvuoden päätteeksi lapselle annetaan Esiopetuksen todistus.

Esiopetuksen tehtävä ja tavoitteet

2016-02-05T15:46:40+02:00

Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen tasapainoista kehitystä yhdessä perheiden, perusopetuksen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Esiopetukseen osallistuvalle lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetuksen tehtävänä on lisäksi luoda lapselle sekä yhdessä lapsen kanssa oppimistilanteita iän ja edellytysten mukaisesti. Lapsen itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Lasten osallisuutta tuetaan kuuntelemalla heitä ja arvostamalla heidän mielipiteitään. Lasten aloitteet ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon, lasten kanssa myös suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan esiopetuksen toimintaa. Lasta ohjataan omaksumaan sosiaalisia taitoja ja valmiuksia toimia vastuullisesti muuttuvassa yhteiskunnassa.

Esiopetuksen erityinen tavoite

2025-03-17T15:00:08+02:00

Valtioneuvoston asetuksen[1] mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteita opetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä monialaisesti.

[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5§

Esiopetus tavoitteellisena toimintana

2025-03-17T15:02:45+02:00

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisesta lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman.[2].

[2] Perusopetuslaki 16 a§ 1 mom. (628/1998)

Esiopetuksen toimintatavat

2015-02-23T11:27:24+02:00

Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuu arvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteen avulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoon sekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lasten myönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaa lapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lasten mielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsille avautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.

Johdonmukainen kokonaisuus

2025-03-17T14:58:49+02:00

On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun eri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhteistyössä luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Opetus- ja muu henkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessa henkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetuksen toimipaikoissa ja opetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.

Esiopetukseen osallistuminen

2025-03-17T15:06:08+02:00

Kun lapsi on aloittanut esiopetuksessa, lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan ellei kyseessä ole esiopetuksen poikkeava järjestäminen lapsen terveydentilasta johtuvasta syystä (kts. luku 5). Opettaja ja huoltaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun esiopetukseen osallistuvien lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen.