GE8/2. Suomi osana Pohjolaa

Luvun sisällys

2019-06-12T22:32:07+03:00

2.1 Onko Suomessa ollut korkeita vuoria?
2.2 Fennoskandiassa sattui ja tapahtui
2.3 Eikä se vielä siihen loppunut
2.4 Skandit: Kalliolta kukkulan kautta vesille
2.5 Pohjois-Euroopan korkokuva
2.6 Saaria, järviä ja meriä

2.1 Onko Suomessa ollut korkeita vuoria?

2019-07-30T15:12:55+03:00

Jos harrastat laskettelua ja haluat jyrkkiin rinteisiin, sinun pitää matkustaa ulkomaille.

Jos tilanne olisi sama kuin muutama miljardi vuotta sitten, pitkät ja jyrkät rinteet löytyisivät todennäköisesti aivan kotipaikkasi lähettyviltä.

Olisit tosin voinut joutua odottamaan sen aikaa, että maanjäristyksen aiheuttamat tuhot olisi saatu korjattua tai tulivuorenpurkauksen synnyttämä laavakenttä olisi jäähtynyt.

Mitä tämä tarkoittaa?

2.2 Fennoskandiassa sattui ja tapahtui

2019-08-11T16:03:24+03:00

Suomi kuuluu vanhaan Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on Euraasian mantereen vanhinta aluetta.

Suurin osa maamme kallioperästä arvioidaan muodostuneen 3 000 – 1 400 miljoonaa vuotta sitten. Tämä kovista kivilajeista syntynyt kallioperä on nähtävissä vain Fennoskandiassa. Muualla sitä peittävät nuoremmat kivilajit.

Tämä Baltian kilpialue ulottuu Atlantilta Vienanmerelle ja kilven luoteisraja on nähtävissä Saanatunturin rinteessä. Kallioperän nykyisestä tasaisuudesta ja rauhallisuudesta huolimatta siinä on merkkejä rajummista tapahtumista.

Eräät kivilajit ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä. Toiset kivilajit, kuten gneissi ja kiilleliuske, ovat saaneet alkunsa kovassa paineessa ja puserruksessa vuorten muodostumisen yhteydessä. Kun pystytään määrittämään esimerkiksi gneissin ikä, voidaan päätellä milloin vuoret ovat syntyneet.

Noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli liikkuvien laattojen alueella ja maahamme syntyi kallioperän poimutusten seurauksena kaksi suurta vuoristoa: Karelidit ja Svekofennidit. Ne vastasivat korkeudeltaan vähintäänkin nykyistä Skandien vuoristoa.

Karelidit kulkivat maan kaakkoisosasta Lappiin. Svekofennidit olivat Etelä-Suomen vuoristo. Monet Suomen mäet, vaarat ja tunturit ovat muistoja näistä vuoristoista. Tällaisia ovat esimerkiksi jääkausien kovaa kestäneet Keski-Suomen Puijo ja Tiirismaa sekä pohjoisempana sijaitsevat Vuokatti ja Pyhätunturi. Ks. video Pyhätunturista.

Baltian kilpi kuuluu suurempaan Euraasian laattaan. Se liikkuu muiden laattojen tavoin sulan kiviaineksen päällä parin senttimetrin vuosivauhtia. Suomenkin kallioperä oli noin 500 miljoonaa vuotta sitten Australian kanssa samoilla leveysasteilla. Päiväntasaajalla "Suomi" on ollut kolmeen otteeseen, viimeksi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

2.3 Eikä se vielä siihen loppunut

2019-08-09T13:33:57+03:00

Saariselän alueen tuntureita.

Vuosimiljoonien ajan Suomen kallioperä on ollut hyvin rauhallinen. Tähän osaltaan vaikuttaa sekin, että allamme on paikoitellen jopa 230 kilometrin paksuinen kiinteä kivikerros. Vesi, lumi ja jää sekä etenkin lukuisien jääkausien mannerjäät ovat kuluttaneet kallioperäämme ja kuljettaneet irtainta kiviainesta etelämmäksi. On arvioitu, että pelkästään viimeisin jääkausi kulutti kallioperästämme seitsemän metriä paksun kerroksen.

Laattojen liikkeet, vuorten poimuttumiset ja maanjäristykset voivat saada aikaan kovankin kallioperän murtumista ja halkeamista.

Kalliolohkot nousevat ylemmäksi ja toiset painuvat alaspäin. Näin saavat alkunsa lohkovuoristot sekä pienemmässä mittakaavassa siirrosportaat. Lohkovuoristoja meiltä ei löydy mutta kymmenien metrien korkuisia sekä kymmenien kilometrien mittaisia "jättiläisen rappuja" kylläkin. Inarijärvi lähiympäristöineen on tällaisen kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen aikaansaamaa maisemaa.

Järven kohdalla suuriakin lohkoja on vajonnut satojen metrien syvyyksiin ja sen ympäristössä lohkot ovat nousseet ylöspäin seitsemänä tunturiryhmänä, joista tunnetuin on Saariselkä.

Kevojoen kanjoni sijaitsee Utsjoen luonnonsuojelualueella. Se on maamme komein ja tunnetuin murroslaakso. Se on saanut alkunsa kallioperän repeämisestä. Kanjonilla on korkeutta enimmillään 40 metriä.

Kanjoniin voi tutustua vaellusreittiä pitkin. Meillä on myös satoja jyrkkäseinäisiä ja usein syviäkin laaksoja, jotka ovat muodostuneet kallioperän romahdettua alemmaksi. Pintavesien kerääntyminen tällaisiin laaksoihin on saanut aikaan rotkojärvet.

Kuusamossa virtaavan Oulankajoen Kiutaköngäs on näyttävä koski, joka on syntynyt maankuoren liikkeiden myötä. Kosken toisen reunan muodostaa korkea jyrkänne.

2.4 Skandit: Kalliolta kukkulan kautta vesille

2019-08-09T13:33:42+03:00

Skandit eli Kölivuoristo on vanha poimuvuoristo, joka on syntynyt 400 miljoonaa vuotta sitten laattojen törmätessä toisiinsa.

Se on yksi vanhimmista poimuvuoristoista. Sen uskotaan aikanaan nousseen jopa kymmenen kilometrin korkeuteen. Vuosimiljoonien aikana eroosio kulutti sen välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes se kohosi uudelleen Alppien poimutusten yhteydessä.

Nykyään Skandien korkeimmat huiput sijaitsevat Norjan Jotunheimenin alueella. Korkeimmat huiput ulottuvat enää alle 2,5 kilometrin korkeuteen (Galdhöpiggen 2469 m, Glittertind 2464 m). Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksista pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi, kuten Ruotsin Kebnekaise (2117 m) ja Suomen Halti (1324 m).

Vaikka Keski-Euroopan vuoristojen rinnalla Skandit onkin suhteellisen matala, niin pohjoisen sijaintinsa vuoksi ilmasto-olot ovat sen rinteillä melko ankarat ja metsänrajakin on huomattavasti alempana kuin esimerkiksi Alpeilla.

2.5 Pohjois-Euroopan korkokuva

2019-08-09T13:34:54+03:00

Suurin osa Pohjolaa on korkokuvaltaan tasaista alankoa tai matalaa ylänköä. Etelä- ja Keski-Suomen korkeimmat kohdat ovat muistoja muinaisista vuoristoista. Itä- ja Pohjois-Suomen maisemaa hallitsevat metsäpeitteiset vaarat ja paljaslakiset tunturit.

Tanska muistuttaa kallioperältään, ilmastoltaan ja muiltakin luonnonoloiltaan enemmän Keski-Eurooppaa kuin Pohjolaa.

Skandit on samalla myös suuri vedenjakaja, jonka eri puolilta joet laskevat Itämereen, Atlanttiin tai Jäämereen. Norjan Atlanttiin laskevat joet ovat lyhyitä ja niiden virtausnopeus on suuri. Suomen ja Ruotsin Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat joet ovat pitkiä ja rauhallisesti virtaavia, kuten Suomen pisin joki Kemijoki. Pohjolan suurista joista vain Norjan Glomma, Ruotsin Göta ja Suomen Teno laskevat muualle kuin Pohjanlahteen.

Euroopassa ei ole missään muualla järviä niin paljon kuin Fennoskandiassa. Suurin järvi on Venäjän puolella sijaitseva Laatokka. Suomen suurin järvi on Saimaa. Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jonka laskujoki Vuoksi laskee Laatokkaan. Sen laskujoki on puolestaan Neva, joka tuo Itämereen enemmän vettä kuin mikään muu joki. Ruotsin järvistä suurin on Vänern.

Myös merellä on Pohjolassa suuri merkitys. Se vaikuttaa luonnonoloihin, ilmastoon ja liikenteeseen. Pohjoisosaa hallitsee Jäämeri, jonka aallot murtuvat Pohjois-Norjan ja Kuolan niemimaan rannikoille.

Norjalle kuuluva Huippuvuoret on mm. tärkeä talvimatkailun kohde. Vienanmeri tunkeutuu Kuolan lähettyvillä pitkälle Karjalaan ja tarjoaa liikennereitin Laatokan kautta Itämerelle.

Itämeressä on kaksi lahtea: Pohjanlahti ja Suomenlahti. Itämeri on matala ja vähäsuolainen sisämeri, joka on yhteydessä Pohjanmereen Tanskan salmien, kuten Juutinrauman kautta. Meressä on suuria saaria, kuten Suomen Ahvenanmaa, Tanskan Själlanti, Ruotsin Gotlanti ja Öölanti sekä Suomenlahdella sijaitsevat Hiidenmaa ja Saarenmaa.

Itämeren rannikkoalueet ovat pinnamuodoiltaan tasaisia ja paikoitellen vain hieman merenpintaa ylempänä. Aivan toisenlaista on Norjan Atlantin puoleinen rannikko, joka on pitkä ja rikkonainen. Siinä on useita vuonoja eli merenlahtia, joita ympäröivät korkeat kallioseinämät. Pohjolan pisin ja syvin vuono on Sognevuono, joka työntyy yli 200 kilometrin verran sisämaahan.

Termejä:

Pohjola tai Pohjoismaat = Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti
Fennoskandia = Suomi, Ruotsi, Norja, Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala (luonnonmaantieteellinen suuralue)
Skandinavia = Ruotsi ja Norja
Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle ja Huippuvuoret Norjalle.

2.6 Saaria, järviä ja meriä

2019-06-12T12:58:13+03:00

Katseet merelle

2019-06-12T23:35:47+03:00

Navigointi

2019-07-02T12:04:38+03:00

Tehtävät