<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Energia</title>
<id>https://peda.net/id/81344bb683f</id>
<updated>2016-09-26T18:40:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/81344bb683f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Asiaa energiasta</title>
<id>https://peda.net/id/ae5c27f47f3</id>
<updated>2016-09-20T16:08:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2/energia#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Energialla tarkoitetaan &lt;em&gt;mahdollisuutta muutokseen&lt;/em&gt;.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Autolla on liike-energiaa. Törmätessään ympäristö, auto ja sen ympäristö &lt;em&gt;muuttuvat&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuumalla vedellä on lämpöenergiaa. Kaataessasi veden vaikkapa jään päälle, tapahtuu &lt;em&gt;muutos&lt;/em&gt;: jää sulaa ja vesi jäähtyy.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pallolla on potentiaalienergiaa pitäessäsi sitä kädessä korkealla ilmassa. Päästäessäsi sen irti pallon nopeus alkaa &lt;em&gt;muuttua&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Paristossa oleva sähköenergia (kemiallinen energia) saa &lt;em&gt;muutoksen&lt;/em&gt; aikaiseski lampussa: sähkö alkaa virrata ja lampun hehkulanka alkaa hohtaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Energia ja sen määrä riippuu tarkkailijasta.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Rautapainolla lattialla ei ole potentiaalienergiaa. Mutta entä jos ajattelen sitä alakerrasta käsin? Entä, jos poraan reiän painon viereen lattiaan. Yhtäkkiä painolla on paljon potentiaalienergiaa. Se johtuu siitä, että vaidoimme &lt;em&gt;tarkkailukohdan&lt;/em&gt; (eli origon) lattiasta alakerran lattiaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Luen kirjaa junassa, kirjalla ei ole minuun nähden liike-energiaa. Jos kuitenkin tiputan kirjan ulos junan ikkunasta ohikulkijan mielestä kirja liikkuu hurjaa vauhtia. Kirja ei saanut liike-energiaa vaan muutimme tarkkailupisteen (origon) itsestämme ohikulkijaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Astiassa on kiehuvaa vettä, sillä on paljon lämpöenergiaa. Kuitenkin kun kaadan sen kiukaalle, kiuas jäähtyy. Tulikuuman kiukaan näkökulmasta vesi on viileää ja kiuas luovattaa lämpöenergiaa vedelle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Energia ei KOSKAAN häviä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Energia voi muuttua muodosto toiseen, tai se voi siirtyä kappaleelta toisellle. Mutta energian määrä maailmankaikkeudessa on vakio; energia ei koskaan häviä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun heitän pallon suoraan ylöspäin ilmaan se hidastuu, mutta samalla siirtyy korkeammalle. Liike-energia muuttuu potentiaalienergiaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun pallo on pysähtynyt lakipisteeseen ja tippuu takaisin alas päin potentiaalienergia muuttuu takaisin liike-energiaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun sähkö virtaa hehkulangassa pariston kemiallinen energia muuttuu hehkulangan lämpöenergiaksi ja valon säteilyenergiaksi (fotonien energiaksi).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun syön ravitsevaa ruokaa, osa ruoan kemiallisesta energiasta muuttuu kehoni kemialliseksi energiaksi ja lämmöksi. Kuinka paljon energiaa siirtyy, riippuu syömästäni aineesta. Kivien tapauksessa se on nolla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun ydinreaktorissa &lt;em&gt;uraani halkeaa&lt;/em&gt;, itse aine muuttuu energiaksi. Aineen massa vähenee ja massavajetta vastaava energia muuttuu ydinhiukkasten liike-energiaksi kaavan E=mc&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; mukaisesti. Liike-energia muuttuu reaktorin veden lämmöksi. Kuumalla vesihöyryllä pyöritetään generaattoria, joka muuntaa pyörimisenergiansa sähköenergiaksi. Sähköstä sitten saadaan &lt;em&gt;lampun valkeaa&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Fysiikassa TYÖ tarkoittaa energian muuntumista haluttuun muotoon ja siirtymistä halutulle kappaleelle.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lukion kursseilla työllä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa voima pyrkii vaikuttamaan kappaleen liikkeeseen. Työn tekee aina jokin &lt;em&gt;voima. &lt;/em&gt;Voima, joka joko työntää tai vetää; liikkeen suuntaan tai sitä vastaan. Jos voima on liikkeen vastaista, on työ negatiivista, eli voima pyrkii hidastamaan kappaletta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkkejä&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Työnnän laatikkoa lattialla ja se liikkuu työntämääni suuntaan. Sisäenergiani muuttuu laatikon liike-energiaksi. Voima, jolla työnnän laatikkoa tekee työtä laatikolle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Samalla kun työnnän laatikkoa, kitkavoima vaikuttaa liikkeen suhteen vastakkaiseen suuntaan. Kitka tekee laatikon suhteen negatiivista työtä ja yrittää saada laatikon pysähtymään.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kitkan ja minun tekemäni työ kumoavat toisensa, eikä laatikon nopeus muutu. Energiani ei kuitenkaan häviä, vaan se muuttuu laatikon ja lattian lämpöenergiaksi ja muuksi sisäenergiaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Työnnän laatikkoa suoraan alaspäin, eikä se liiku mihinkään. Vaikka käytän paljon energiaa, se ei siirry kappaleen liike-energiaksi. En tee työtä laatikolle, koska laatikko ei liiku mihinkään.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2016-09-20T15:49:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Energian eri muodot</title>
<id>https://peda.net/id/a6d981407f3</id>
<updated>2016-09-28T17:30:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2/energian-eri-muodot#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Liike-energia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Riippuu kappaleen massasta &lt;em&gt;m&lt;/em&gt; ja vauhdista &lt;em&gt;v&lt;/em&gt; suhteessa tarkkailupisteeseen.&lt;br/&gt;&#10;​[[$$ E={1 \over 2} mv^2 $$]]​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;b&gt;Potentiaalienergia &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Johtuu maapallon ja kappaleen vuorovaikutuksesta. Riippuu kappaleen massasta &lt;b&gt;&lt;em&gt;m&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; ja pystysuuntaisesta etäisyydestä &lt;b&gt;&lt;em&gt;h&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; tarkkailupisteeseen. Huom! Gravitaatio vakio &lt;b&gt;&lt;em&gt;g&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; on vakio vain oltaessa lähellä maapallon pintaa.&lt;br/&gt;&#10;​[[$$ E=mgh $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lämpöenergia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Johtuu kappaleen molekyylien värähtelyliikkeestä. Riippuu kappaleen lämpökapasiteetista &lt;em&gt;C&lt;/em&gt; ja kappaleen lämpötilan ja vertailulämpötilan erotuksesta [[$ \Delta T = T_2 - T_1 $]]​.&lt;br/&gt;&#10;[[$$ E=C \Delta T $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Työ&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Perinteisessä mielessä tarkoittaa liikkeen suuntaisen voiman &lt;b&gt;&lt;em&gt;F&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; ja siirtymän [[$ \Delta x $]]​ tuloa. Yleisessä mielessä tarkoittaa energian muuntumista muodosta toiseen tai siirtymistä kappaleelta toiselle.&lt;br/&gt;&#10;[[$$ W = F \Delta x $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kaasun tekemä työ&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kaasun laajentuessa kaasu tekee työtä. Jos kaasun paine &lt;b&gt;P&lt;/b&gt; pysyy &lt;em&gt;vakiona&lt;/em&gt; laajenemisen ajan, voidaan työ laskea alla olevasta kaavasta. Työ on merkitty negatiiviseksi, koska tilannetta tarkastellaan systeemin näkökulmasta, kaasun tekemä työ on pois systeemin sisäenergiasta.&lt;br/&gt;&#10;​[[$$ W = -p \Delta V $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sisäenergia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sisäenergia &lt;b&gt;&lt;em&gt;U&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; tarkoittaa kaikkea kappaleeseen erimuodoissa sitoutunutta energiaa: lämpöä, kemiallista energiaa, sisäisten rakenteiden potentiaalienergiaa ja kineettistä energiaa. Sisäenergiaa ei voida laskea. Sen muutos kuitenkin voidaan laskea, kunhan tunnetaan kappaleelle tehty työ ja kappaleeseen tuotu lämpöenergia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Muut energiamuodot&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Muita energiamuotoja ovat muun muassa pyörimisenergia, sähköinen potentiaalienergia ja säteilyenergia. Näitä energioita käsitellään tuonnenpana toisilla fysiikan kursseilla.</content>
<published>2016-09-20T16:10:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Työ, teho ja hyötysuhde</title>
<id>https://peda.net/id/deaaabd8840</id>
<updated>2016-09-26T19:41:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2/ttjh#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mekaaninen työ&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Voiman F vaikuttaessa kappaleeseen &lt;em&gt;kappaleen &lt;/em&gt;samalla&lt;em&gt; liikkuessa&lt;/em&gt;, voima F tekee kappaleelle työtä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisin sanoen voima F syöttää kappaleelle liike-energiaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Välittyvän energian eli työn määrä riippuu voiman ja liikkeen välisestä kulmasta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun voima F ja kappaleen siirtymä [[$ \Delta x $]]​ ovat &lt;em&gt;samansuuntaiset&lt;/em&gt;, työ W on:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ W = F \Delta x $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun voima on siirtymän kanssa vastakkaissuuntainen, voima vähentää liike-energiaa, eli työ on negatiivista:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ W = - F \Delta x $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Yleisesti ottaen työ voidaan laskea voiman ja liikesuunnan välisen kulma [[$ \alpha $]]​ avulla:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ W = F \Delta x \cos (\alpha) $$]]​&#10;&lt;p class=&quot;centered&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2/ttjh/sieppaa-png#top&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-2/energia2/ttjh/sieppaa-png:file/photo/f05befe2144e4e3ec9c7c83f6d013a6e0f7f26dd/Sieppaa.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tai vektoreiden pistetulona&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ W = \bar{F} \cdot \bar{\Delta x}$$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Teho&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Teho P tarkoittaa energian määrää E aikayksikköä t kohden.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;[[$$ P = {E \over t} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Energian E paikalla voidaan käyttää myös työn symbolia W tai lämpöenergian symbolia Q.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tehon yksikkö on watti W eli toisaalta J/s.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyötysuhde&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyötysuhdetarkasteluista osa käytettävissä olevasta energiasta muuttuu haluttuun hyödylliseen muotoon ja osa &amp;quot;häviää taivaan tuuliin&amp;quot;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyötyenergian suhdetta kokonaisenergiaan kutsutaan hyötysuhteeksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Koskaan kaikkea energiaa ei saada koskaan muutettua haluttuun muotoon, hyötysuhde on aina pienempi kuin 100 %.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyötysuhde [[$ \eta $]]​ lasketaan yksinkertaisena jakolaskuna:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \eta = {E_{hyöty} \over E_{koko}} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Usein hyötyenergiasta puhutaan antoenergiana ja kokonaisenergiasta ottoenergiana.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \eta = {E_{anto} \over E_{otto} }$$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyötysuhde voidaan laskea myös tehon P avulla, jos tiedetään koneen tai systeemin ottoteho ja antoteho:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \eta = { P_{anto} \over P_{otto}} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-09-26T19:11:23+03:00</published>
</entry>


</feed>