https://peda.net/id/81053d440fd 2021-11-29T22:10:23+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0452d920375 2021-11-25T11:46:17+02:00 Tällä hetkellä koen kehittäneeni omaa vuorovaikutustani monella eri tasolla.<br/> Ymmärrän paremmin vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ja myös<br/> tiedostan eri tekijöitä ja tapoja, jotka kuuluvat vuorovaikutustapoihini.<br/> Ennen en kiinnittänyt niin paljoa huomiota siihen, miten läsnä olen<br/> esimerkiksi suuren ryhmän vuorovaikutuksessa esimerkiksi ennen<br/> demoja, mutta nyt olen enemmän läsnä ja pystyn myös havainnoimaan<br/> eri asioita, kuten yksilöiden verbaalisia vuorovaikutukseen liittyviä valintoja<br/> että myös non-verbaaleita valintoja. Esimerkiksi ryhmän jäsenten kehonkieleen<br/> liittyviä tekijöitä on ollut helpompi havainnoida, nyt kun niitä on tullut <br/> kerrattua ja nostettu takaisin tietoisuuteen.<br/> <br/> Nyt tärkeä vaihe on se, että alkaisin parantamaan oman vuorovaikutuksen<br/> laatua, esimerkiksi äänensävy ja sen taso, sanavalinnat sekä muiden<br/> ajatusten huomioon ottaminen. Tähän viimeisimpään aion panostaa <br/> entistä enemmän, sillä oma sosiaalisuuteni ja puhelijaisuuteni kostautuu tässä,<br/> sillä omaa ajatuksenvirtaa on hyvä myös laannuttaa ja antaa tilaa myös<br/> muiden vuorovaikukseen osallistuvilla yksilöille.<br/> <br/> Ryhmätentti oli hyvä mahdollisuus päästä kehittämään omia ryhmätyötaitoja<br/> ja kykyä ottaa itse vastuuta ryhmän suoriutumisesta sekä antaa muille vastuuta <br/> materiaalien perehtymisessä. Koen olevani pieni kontrollifriikki ja otan paljon <br/> paineita ja vastuuta ryhmätöissä, joten ryhmätentti ja siihen valmistautuminen <br/> oli hyvä mahdollisuus päästä &quot;hölläämään&quot; otetta. Luottamus muihin ryhmäläisiin <br/> oli suuressa osassa omaa suoritusta ja se vahvistui, kun sai huomata miten <br/> muut olivat tehneet hommansa ryhmätenttiä varten. 2021-10-27T22:35:18+03:00 https://peda.net/id/2c1f2c6a365 2021-10-29T08:26:15+03:00 <br/> Palautteen vastaanottaminen voi olla haastavaa<br/> sillä kritiikkiin voi olla vaikeaa suhtautua ja se <br/> voi aiheuttaa monia negatiivisesti sävyttyneitä tunteita<br/> <br/> Esimerkiksi vertaisarviointi oppimiselämänkerrasta<br/> aluksi jännitti, sillä muiden arvioidessa tekstiä joka<br/> koskee omaa elämää, on jo paljon tunnearvoa ja sitä<br/> haluaa suojella kritiikiltä. <br/> <br/> Palautteen saaminen on kuitenkin tärkeää, sillä<br/> sitä kautta tulee tietoiseksi oman tekstin laadusta,<br/> sen puutteista ja myös niistä hyvistä asioista<br/> <br/> Palautteeseen tulee suhtautua avoimesti ja ottaa se <br/> vastaan, mutta tarvittaessa myös kyseenalaistaa sitä<br/> sekä pyytää perusteluita.<br/> <br/> Jotta yksilö voi kehittää omaa kirjoitustaitoaan ja tektiään<br/> tulee hänen saada palautetta vertaisarvioinnin kautta mutta myös opettajalta.<br/> Tämän avulla oppilas saa useammasta näkökulmasta palautetta ja jopa uusia asioita,<br/> jotka voivat rikastaa tekstiä.<br/> <br/> Palautteen antamiseen tulee olla myös selkeät ohjeet ja pelisäännöt,<br/> jotta palaute on rakentavaa ja kehittävää.<br/> <br/> <b>Omaa kokemusta vertaisarvioinnista on melko paljon, sillä lukiossa sitä hyödynnettiin</b><br/> <b>lähes jokaisessa kirjallisessa tehtävässä. Kuitenkin perustelut olisi voinut olla syvällisempiä </b><br/> <b>jos niihin olisi annettu kunnolliset ohjeet, miten annetaan rakentavaa ja laadukasta palautetta.</b><br/> <b>Vertaisarviointi on aina hirvittänyt, sillä omasta teoksesta yksilö on hyvin puolueellinen</b><br/> <b>ja suojelemishaluinen. Tämän vuoksi siihen suhtauduttiin aina hyvin negatiivisesti, mutta</b><br/> <b>siinä auttoi kun ajatteli, että kaikki ovat samassa asemassa, eikä kukaan meistä pysty</b><br/> <b>kirjoittamaan täydellistä, virheetöntä tekstiä.</b><br/> <br/> <b>Jos vertaisarvioinnista tiesi jo etukäteen, aiheutti se painetta tehtäväntekoon. Tehtävästä</b><br/> <b>tällöin oli aivan pakko tehdä täysin virheetön ja siihen uppoutui useita tunteja aikaa,</b><br/> <b>vain sen vuoksi, että jokin vertainen oppilas lukee ja arvioisen kriittisesti.</b><br/> <br/> <b>Opettajan antamaan palautteeseen olisin kaivannut enemmän perusteluita ja sanallista palautetta.</b><br/> <b>Etenkin esseissä pelkkä numeroarviointi on hyvin vaisu, eikä kerro kunnolla mitä tekstissä</b><br/> <b>olisi voinut kehittää. Tämä tietysti riippuu siitä, miten opettaja pystyy antamana palautetta</b><br/> <b>(ottaen huomioon oppilasmäärät, eri kurssit tms.)</b> 2021-10-26T15:35:16+03:00 https://peda.net/id/089b2358211 2021-09-29T13:50:17+03:00 <b>OKLV211 kurssin vertaisryhmätoiminnalle asetan itselleni kehittymistavoitteeksi sen, että otan rauhassa oman työskentelyni kanssa ja pyrin kyselemään enemmän ryhmäläisten kuulumisia. Pyrin myös matalammalla kynnyksellä kyselemään neuvoja muilta ryhmäläisiltäni.</b> 2021-09-29T13:50:17+03:00 https://peda.net/id/1ee7bea4279 2021-10-27T22:33:56+03:00 <br/> Tässä postauksessa tutkin Lehtomäen ja Mikkilä-Erdmannin artikkelia <em>Opettaja työrauhan rakentajana luokkahuoneen vuorovaikutuksessa</em><span> </span>ja sen tieteelliselle tekstille ominaisia piirteitä.<br/> <br/> Artikkelissa noudatetaan tieteelliselle artikkelille tyypillistä kappalejakoa ja rakennetta. Alussa oleva tiivistelmä yleensä on tekstin lopussa ja teksti alkaa johdannolla. Artikkelissa viitataan useisiin tutkimuksiin, selostetaan tarkkaan ja perustellen miten aineisto on kerätty ja siinä tarkennetaan tutkimukseen vaaditut ja annetut tutkimusluvat. Aineiston analysoinnin selostaminen, tuloksien yhteenvetäminen, niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja lähteiden listaaminen on täysin tieteelliselle tekstille ominaisia piirteitä, jotka ovat selkeästi merkattu artikkeliin.<br/> <br/> Muita ajatuksia:<br/> <ul> <li> opetus muuttunut vuorovaikutteisempaan ja osallistavampaan oppimiseen, jossa korostuu oppimisen tavoitteellisuus</li> <li>viestintäprosessissa on useita vastaanottajia</li> <li><span>kun opettajilla menee aikaa työrauhan ylläpitämiseen ja luokanhallintaan, oppimistavoitteiden saavutus heikkenee</span> <ul> <li><span>Tämän vuoksi opettajan tulee osata ylläpitää luokkaa ja samalla omata kykyä luomaan oppimista tukevaa oppimisympäristöä jatkuvasti</span></li> </ul> </li> <li> vaatii opettajalta pedagogista auktoriteettia</li> <li>Levottumuutta aiheutti mm. <ul> <li>oppitunnin pituus</li> <li>ryhmädynamiikka</li> <li>opettajan herkkyys reagoida häiriötilanteisiin -&gt; enitenhäiriöitä opettajajohtoisessa opetuksessa vrt. oppilasjohtoiset<span>-&gt; </span> <ul> <li><span>Opettajalla useita erilaisia nonverbaalisia ja verbaalisia keinoja kontrolloida luokkatilaa ja sen toimintaa</span></li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <br/> Miten haastavia tilanteita voitaisiin tulevaisuudessa välttää?<br/> <br/> <ul> <li>Pienemmät ryhmäkoot ehkäisisivät levottomuuksia, jolloin opettaja paremmin voisi keskittyä oppimistavoitteiden saavuttamiseen ja laadukkaaseen opettamiseen. <ul> <li>Tämä on kuitenkin haastavaa tavoitella, sillä ryhmäkokoihin ei opettaja voi vaikuttaa vaan se on täysin kunnasta ja koulusta riippuvaisia miten resurssit mahdollistaa.</li> </ul> </li> </ul> 2021-10-07T21:48:11+03:00 https://peda.net/id/abd46f80211 2021-09-29T13:47:41+03:00 <ul> <li>Ryhmän tavoitteena on saada tentistä hyvä numero, mutta numero 3 on myös meille riittävä.</li> <li>Jokainen lukee aineistot ja tekee omat muistiinpanot ja muutama viikko ennen tenttiä, käymme läpi mitä kaikki on saanut aikaiseksi</li> <li>Olemme ryhmässä avoimin ja positiivisin mielin ja pyrimme olemaan toistemme tukena.</li> </ul> 2021-09-29T13:47:41+03:00 https://peda.net/id/d213df06196 2021-09-29T14:14:10+03:00 Ihminen kuuluu jatkuvasti useampiin ryhmiin. <br/> Itselleni kaikista merkittävämpiä ryhmiä on perhe, ystäväporukka, koulukaverit, valmennusporukka ja työpaikan työkaverit.<br/> <br/> <span>Ryhmätyötilanteet ovat itselleni mielekkäitä ja rakastan työskentelyä muiden ihmisten kanssa. Jotta ryhmä toimii, tulee jokaisen ryhmän jäsenen olla kunnioittavia ja suvaitsevaisia jokaista kanssaihmistä kohtaan. Kaikki meistä tulemme täysin erilaisista lähtökohdista, jonka vuoksi kulttuuri jossa elämme, meille iskostuneet arvot ja ajattelutapamme voi poiketa ääripäihin asti. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen vuorovaikuttaja ja viestijä osaa ja pyrkii ottamaan jokaisen yksilön vastaan ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti. </span><br/> <br/> <span>Ryhmän muodostamisen aikana usein hivuttaudun johtajan rooliin. Selvitän jokaisen ryhmän jäsenen motiivit, motivaation, taidot sekä ryhmän yhteisen tavoitteen. Onko meidän tavoitteena saada työstä paras mahdollinen arvosana vai haluammeko toimia tehokkaasti ryhmänä ja panostaa enemmän ryhmän keskenäiseen toimintaan.</span><br/> <br/> <span>Ystäväporukoissa olen usein se kova äänisin. Juttua tulee yllin kyllin ja myöhemmin ajatuslaukan jälkeen tulee ajatuksia, että olisiko kannattanut olla hiljaa aiemmin. Kuitenkin uskon sen olevan minun tapani purkaa jännitystä ja saada ryhmää rennommaksi.</span><br/> <br/> Itse usein otan johtajan roolin ryhmätilanteissa, joissa muut jäsenet ovat itselle tuttuja. Uusissa ryhmissä alkuun tunnustelen millä fiiliksellä muut jäsenet ovat, ja sitten alan etsimään itselleni sopivaa roolia.<br/> <br/> Ryhmäviestintäosaamisessani on kuitenkin kehitettävää, esimerkiksi argumentointikykyni, sillä vahvasti puolustan omaa näkemystäni ja voin mennä jopa ääripäähän asti, jotta näkemykseni hyväksytään. <br/> <br/> Tiina Nikkolan artikkelissa &quot;Miksi ryhmä ei ryhdy töihin&quot; (2013, Toinen tapa käydä koulua, Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa) lähestyttiin ryhmän toimintaa heikentävien ja vahvistavien tekijöiden näkökulmasta. Ryhmän toimintaa edistää kun kaikki ryhmän jäsenet ovat motivoituneita, ryhmällä on selkeät tavoitteet ja jäsenet tietävät ryhmän toimintatavat sekä ryhmän sisäiset roolit.<br/> <br/> Toimintaa vaikeuttaa ryhmän jäsenten henkilökohtaiset tavoitteet, esimerkiksi jollakin voi olla tavoitteena vain oppia asia, joillakin taas saada paras mahdollinenarvosana. Myös turvattomuuden ja syyllisyyden tunne ryhmässä heikentää ryhmän suoriutumista, sillä se luo tietynlaista painetta ryhmän toiminnalle. Suoriutumista voi hankaloitaa ryhmän koon suurentuminen. Tällöin puhutaan Ringelmann-efektistä.<br/> 2021-09-19T19:15:35+03:00 https://peda.net/id/6cf05f32158 2021-10-27T22:52:47+03:00 Tässä on oman vuorovaikutusosaamiseni alkukartoitusta.<br/> <br/> Itse vuorovaikuttajana ja viestijänä olen aktiivinen. Olen kiinnostunut muista ihmisistä, heidän ajatuksistaan, motiiveistaan ja siitä, mitä heille käytännössä kuuluu.<br/> <br/> <b>Miten toimin ryhmässä?</b><br/> <br/> Ryhmätyötilanteet ovat itselleni mielekkäitä ja rakastan työskentelyä muiden ihmisten kanssa. Jotta ryhmä toimii, tulee jokaisen ryhmän jäsenen olla kunnioittavia ja suvaitsevaisia jokaista kanssaihmistä kohtaan. Kaikki meistä tulemme täysin erilaisista lähtökohdista, jonka vuoksi kulttuuri jossa elämme, meille iskostuneet arvot ja ajattelutapamme voi poiketa ääripäihin asti. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen vuorovaikuttaja ja viestijä osaa ja pyrkii ottamaan jokaisen yksilön vastaan ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti. <br/> <br/> Ryhmän muodostamisen aikana usein hivuttaudun johtajan rooliin. Selvitän jokaisen ryhmän jäsenen motiivit, motivaation, taidot sekä ryhmän yhteisen tavoitteen. Onko meidän tavoitteena saada työstä paras mahdollinen arvosana vai haluammeko toimia tehokkaasti ryhmänä ja panostaa enemmän ryhmän keskenäiseen toimintaan.<br/> <br/> Ystäväporukoissa olen usein se kova äänisin. Juttua tulee yllin kyllin ja myöhemmin ajatuslaukan jälkeen tulee ajatuksia, että olisiko kannattanut olla hiljaa aiemmin. Kuitenkin uskon sen olevan minun tapani purkaa jännitystä ja saada ryhmää rennommaksi.<br/> <br/> Nyky-yhteiskunnassa kukaan ei tule toimimaan yksin, jonka vuoksi tällaiset taidot ovat tärkeitä. Ihmiset ovat kiinni monissa erilaisissa yhteisöissä, organisaatioissa ja ryhmissä.<br/> <br/> Ekstroverttiuteni ja puhelijaisuuteni myötä olen myös oppinut sen, että välillä on myös tärkeää olla hiljaa ja kuunnella muita. Tämän opettelussa meni minulla kauan aikaa, sillä ajatukset kulkevat välillä kovempaa kuin formula-autot ja juttua tulisi vaikka ja kuinka. Oman kehittymiseni kuuntelijana kaipaa edelleen pientä kehitystä ja haluiaisin myös kehittää taitoani osoittaa toiselle ihmiselle läsnäoloni sekä sen, että minua aidosti kiinnostaa keskustella heidän kanssaan.<br/> <br/> Etenkin rakentava ja laadukas sanaton viestintä ja kehonkielen avulla viestiminen on itselläni vielä kehitysvaiheessa. <br/> <br/> OKLV211 ensimmäisellä demolla keskustelimme Joharin ikkunasta ja siitä minkälaisia ominaisuuksia ja piirteitä yksilöillä on vuorovaikutukseen liittyen. Joharin ikkunaan kuuluu avoin ikkuna, jonka tuntee yksilö itse sekä muut, sokean ikkunan tuntevat muut mutta yksilö itse ei tiedosta näitä ominaisuuksia tai toimintatapoja, kolmas on salattu, joka perustuu esimerkiksi piirteisiin tai ominaisuuksiin mitä yksilö ei halua muiden tietävän ja viimeinen ikkuna on tuntematon, josta yksilö tai muut eivät ole tietoisia. <br/> <br/> Itse en koe omaavani mitään ominaisuuksia salatussa ikkunassa, vaikka lapsuuden- ja nuoruudenkokemukseni olivat hieman normaalista ja turvallisesta poikkeavia. Kuvailisin itseäni tämänkin vuoksi hyvin avoimeksi, sillä en koe aiemmista kokemuksistani häpeää enkä piilottele traumojani, vaan näen ne ennemmin voimavarana.<br/> <br/> Minulle on tärkeää päästä keskustelemaan muiden ihmisten kanssa etenkin niissä tilanteissa, kun yhteistä kieltä ei löydy. Eräässä ohjaustilanteessa lasten liikuntaryhmässä oli yksi lapsi, joka ei itse ymmärtänyt suomea eikä hänen vanhempansakaan, joten keskustelut täytyi käydä englanniksi.<br/> <br/> Viime kesänä olin töissä asiakaspalvelutyössä ja usein asiakkaana kävi samat kuurot miehet. Jäin usein heidän vierailun jälkeen pohtimaan, miten pystyn kommunikoimaan heidän kanssaan sillä maskien kanssa he eivät pysty lukemaan huuliltani vaan he näkevät vain silmäni. Harjoittelin työajan ulkopuolella muutamia yksinkertaisia, asiakaspalveluita hyödyntäviä viittomia, kuten &quot;hyvää päivää&quot;, &quot;kiitos&quot; ja &quot;hyvää päivänjatkoa&quot;.<br/> <br/> <br/> <b>Eettinen osaaminen</b><br/> <br/> Kieli- ja viestintäasiantuntijana en ole oikein koskaan pohtinut eettisyyden näkökulmaa. Kuitenkin luentoja seuratessa heräsi paljon ajatuksia sekä helpotusta siitä, että itse olen toiminut hyvien eettisten periaatteiden mukaisesti. Vuorovaikutukseni on suurimmalta osin muita kunnioittavaa sekä pyrin aina olla loukkaamatta toista, mahdollisimman hienovaraista. 2021-09-14T21:06:03+03:00 https://peda.net/id/2e5bcdd2155 2021-10-27T23:02:26+03:00 Pidän itseäni monipuolisena vuorovaikuttajana ja viestijänä. Käytän puheessani ja ajattelussani niin suomen kieltä, englannin kieltä ja hieman espanjaa. Muita kuin äidinkieltä käytän usein silloin, kun suomen kieliset ilmaisut ovat liian haastavia ja muista kielistä löytyy helpompi ja tarkempi ilmaisu tietylle tunteelle/asialle.<br/> <br/> Itselleni mieleenpainuvin vuorovaikutus- ja viestintätilanne on ollut se, <br/> kun olin ohjaamassa kolmannesluokkalaisille lapsille liikuntaa ja ryhmässä <br/> oli eräs kongolainen lapsi. Hänellä oli vanhempi mukanaan, mutta kumpikaan<br/> lapsi, tai äiti eivät osanneet kunnolla suomea. Olin pitkään epävarma omasta <br/> englannin kielentaidostani, mutta koin että lapsen vuoksi, jätän omat tunteeni<br/> syrjään. Kun aloin juttelemaan lapselle englanniksi, näin kuinka hänen kasvonsa <br/> kirkastuivat kun hän vihdoin sai ohjeet joita hän ymmärtää ja saa mahdollisuuden<br/> ilmaista itseään sekä kommunikoimaan. Yhteisen kielen löytäminen pelasti lapsen<br/> ja vanhemman kärsimyksen siitä, ettei heitä ymmärretä.<br/> <br/> Olen kasvanut hyvin vilkkaassa ja aktiivisessa ympäristössä. Minulla on useampi <br/> sisar ja olemme serkuksien kanssa todella läheisiä, niin kasvaessa ristiriita/konfliktitilanteita <br/> tuli vastaan useita. Kuitenkin niiden kautta on oppinut miten ottaa muiden tunteet <br/> huomioon muissa vuorovaikutussuhteissa ja taitoa, miten toimitaan oikeudenmukaisesti <br/> ja reilusti vuorovaikutustilanteissa.<br/> <br/> Minulle on todella tärkeää löytää ihmisten kanssa yhteinen kieli ja aallonpituus<br/> vuorovaikutuksessa. Jos itse kieltä ei löydy, voi toisen kanssa kommunikoida<br/> elein ja ilmein, joiden avulla pääsee jo pitkälle, vaikkei näin uskota.<br/> Olen todella aktiivinen ja sosiaalinen, puhelias, jonka vuoksi minun olisi tärkeää<br/> kehittää itsessäni sitä taitoa, että otan paremmin muut huomioon.<br/> Myös omaa kehonkieleen voisi kiinnittää enemmän huomiota, esimerkiksi<br/> seisooko kädet puuskassa vai kädet rennosti sivuilla. 2021-09-14T14:37:46+03:00