<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>HI02 2A syksy 2025</title>
<id>https://peda.net/id/80ef15c8bb2</id>
<updated>2025-11-06T17:08:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/80ef15c8bb2:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Palaute</title>
<id>https://peda.net/id/4c083878da7</id>
<updated>2025-12-16T13:42:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/palaute#top" />
<content type="html">Anna minulle kurssista palautetta :)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Missä ope onnistui?&lt;br/&gt;&#10;Missä asioissa olisi jatkossa parantamisen varaa?&lt;br/&gt;&#10;Arvioi numeroilla 1-5. 1 on heikoin arvosana, 5 on paras arvosana.&lt;br/&gt;&#10;- opetusmenetelmät&lt;br/&gt;&#10;- oppiminen kurssin aikana&lt;br/&gt;&#10;- kurssilla vallinnut ilmapiiri&lt;br/&gt;&#10;Jos sinulla tulee kurssista mieleen vielä jotain muuta, voit sanoa sen tässä.</content>
<published>2025-12-16T13:42:27+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaus esseiden arviointitehtävään</title>
<id>https://peda.net/id/5a4d0e9eda6</id>
<updated>2025-12-16T11:26:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/vastaus-esseiden-arviointitehtavaan#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;strong&gt;Mallivastaus&lt;/strong&gt;: Tyydyttävästä vastauksesta tulee käydä esiin kummankin käsitteen sisältö. Truman tuki länsimaisia demokratioita ja pelkäsi, että jos jokin valtio muuttuu kommunistiseksi, kommunismi leviää myös muihin maihin. Vastauksesta tulee käydä ilmi, että käsitteet kytkeytyvät toisiinsa. Käsitteillä oli keskeinen sija amerikkalaisessa ajattelussa kylmän sodan alkukaudella. Vastaus mainitsee jonkin konkreettisen käsitteisiin liittyvän esimerkkitapauksen, esim. Korean tai Vietnamin.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kiitettävässä vastauksessa kumpaakin käsitettä tulee käyttää analyyttisemmin selittämään toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälisten suhteiden historiaa. Trumanin oppi syntyi reaktiona Kreikan sisällissotaan. Yhdysvaltain presidentti oli huolissaan kommunismin suosiosta Euroopassa ja muualla maailmassa. Trumanin opin pohjalta käynnistettiin Marshall‐apu. Myös Naton perustaminen oli seuraus Trumanin opista. Dominoteoriaa voidaan eritellä Trumanin opin jatkona. Käsitteen loi presidentti Dwight D. Eisenhower kommentoidessaan tilannetta Ranskan Indokiinassa (Vietnamissa) vuonna 1954. Hänen teesinsä oli, että jos Ranska antaa periksi kommunismille Vietnamissa, kommunistinen ideologia leviäisi edelleen Vietnamin naapurimaihin. Vastauksessa analysoidaan kumpaakin käsitettä kylmän sodan historiasta otettujen esimerkkien avulla (esim. Korea, Vietnam, Kuuba).&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Tyydyttävässä vastauksessa riittää, että kokelas selostaa yhtä esimerkkiä, kiitettävässä vastauksessa tulee kumpaakin käsitettä ja niiden merkitystä käyttää valitun esimerkin analysointiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Pisteet: 7/20&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Perustelut: Liian niukasti tekstiä, tarvitaan lisää konkreettisia huomioita. Hyvä tapa aloittaa määrittelemällä käsitteet, yksin niistä saa jo muutaman pisteen. Käsitteetkin kuitenkin pitää määritellä tarkemmin: sidottava aikaan ja paikkaan, 1947 Kreikkaan ja kylmän sodan alkuvaiheisiin. Korean sota: hyvä, tässä on tunnistettu kylmän sodan kriisi tai oikeammin sota. Tämä taso ei kuitenkaan riitä: tarvitaan yksityiskohtia, esimerkkejä, aikamäärityksiä ja mielellään henkilöitäkin. Hassusti mainittu &amp;quot;monet Aasian mantereet&amp;quot;, tarkoittaako monia mantereita, esim. Aasiaa?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Pisteet: 18/20&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Palaute: Vastaus on jäntevä, kypsä ja kaikin puolin mallikelpoinen. Käsitteet hienosti selvitetty. Siitä voisi antaa melkein täydet pisteet, mutta joitakin parannusehdotuksiakin on: historiassa on hyvä ajoittaa tapahtumat, Vietnamin sodan kesto on olennainen (1954–1975). Yhdysvallat peri kriisin Ranskalta, jonka voimat eivät riittäneet sotaan. Kylmälle sodalle ja sen kriiseille oli tyypillistä sen rinnakkaisuus delokonisaatioprosessin eli entisten siirtomaiden itsenäistymisen kanssa, mikä oli tilanne Vietnamissakin. Trumanin asema on merkittävä, hän oli presidentti Rooseveltin kuoleman jälkeen. Poliittiset doktriinit nimetään usein johtajan mukaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-16T11:26:50+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ennakkotehtävä kertaustunnille. Neuvostoliiton johtajat.</title>
<id>https://peda.net/id/257873bcd5a</id>
<updated>2025-12-16T13:20:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/ennakkotehtava-kertaustunnille.-neuvostoliiton-johtajat#top" />
<content type="html">Neuvostojohtajat matkustavat junassa, kun yhtäkkiä juna pysähtyy. Johtajat nousevat vaunusta ja huomaavat, että kiskot loppuvat kuin seinään. He ryhtyvätkin keskustelemaan ratkaisusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lenin: &amp;quot;Me rakennamme tämän junaradan maailman ääriin!&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Stalin: &amp;quot;Ampukaamme ne, jotka rakensivat radan tänne asti.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hrustsev: &amp;quot;Hei, entäs jos otamme kiskoja junan takaa, ja siirrämme ne junan eteen?&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Breznev: &amp;quot;Voimmehan me vain nousta takaisin junaan. Vedetään verhot eteen ja vähän hytkytään ja leikitään, että juna liikkuu...&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Andropov nyökyttelee, ja Tsernenko vain korahtaa tuskaisesti. Tuskastuneena Gorbatshov kiipeää junan katolle ja huutaa: &amp;quot;Katsokaa, koko maailma! Meidän junamme ei liiku!&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ei niin vitsiä, ettei totta toinen puoli. Arvioi vitsin antamaa kuvaa eri neuvostojohtajien aikaisesta Neuvostoliitosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vastaus:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Leninin aika 1917-24: Lenin halusi toteuttaa sosialismin paitsi Neuvostoliitosa, niin levittää sen koko maailmaan&lt;br/&gt;&#10;Stalinin aika 1920-luvun loppu- 1953: kova kuri ja terrori, sosialismin toteuttaminen yhdessä maassa&lt;br/&gt;&#10;Hrustsev 1953-64: Hrustsevia on syytetty hätiköidyistä ja harkitsemattomista päätöksistä, esim. ydinkärkiohjusten sijoittamisesta Kuubaan&lt;br/&gt;&#10;Breznev 1964-82: Neuvostoliiton taantuminen ja talouskasvun pysähtyminen. Jälkeen jääminen lännen kehityksestä.&lt;br/&gt;&#10;Andropov 1983-84 ja Tsernenko 1984-85: Pysähtyneisyyden ajan johtajia. Molempia pidettiin vähän seniileinä ja kuolivatkin pian valtaan noustuaan.&lt;br/&gt;&#10;Gorbatshov 1985-91: Gorba toi esille Neuvostoliiton ongelmat ja esitti niihin ratkaisuvaihtoehdot. Avoimuuden ajasta.&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-10T10:56:41+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ennakkotehtävä kertaustunnille. Ristiriitatehtävän ratkaiseminen.</title>
<id>https://peda.net/id/c5c926aad5a</id>
<updated>2025-12-10T10:54:01+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/ennakkotehtava-kertaustunnille.-ristiriitatehtavan-ratkaisem#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävässä harjoiteltavat tai&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;d&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ot&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;lähdekritiikki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;historiallisten lähteiden tulkinta&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vertaa alla olevia dokumentteja.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a) Minkälaisen kuvan ne antavat 1980&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;luvun Neuvostoliitosta?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;b) Mikä voisi selittää eroa dokumenttien välillä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Dokumentti A:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Viimeisen 25 vuoden aikana Neuvostoliiton elintaso on noussut huomattavasti.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kansa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;on alkanut syödä ja pukeutua paremmin ja kestohyödykkeiden myynti on&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;moninkertaistunut.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;SNTL on maailman johtavia maita öljyn, hiilen, teräksen,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;koneenosien ja monie&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;n muiden tavaroiden tuotannossa&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Rahojen ja voimavarojen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;jakaminen puolustustarkoituksiin asevarustelun takia vaikuttaa edelleen talouteen.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Neuvostoliiton talouskapasiteetti kasvaa 100 % vuoteen 2000 mennessä.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tavoitteena&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;on tuottaa entistä pare&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;mpia hyödykkeitä nopeammin ja halvemmin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Ote neuvostoliittolaisen Novosti&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;uutistoimiston kirjasesta Johdatus Neuvostoliittoon&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vuodelta 1986.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Dokumentti B:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Venäläiset ovat alkaneet myöntää joitakin asioita, joita he ovat vuosien ajan piilotelleet.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Nyt on&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;käynyt ilmeiseksi, että huonolla ravinnolla, lisääntyvillä teollisuussaasteilla,&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;alkoholismilla ja heikkenevällä hygienian ja terveydenhuollon tasolla on ollut hä&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;lyttäviä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vaikutuksia. Tilastot lapsikuolleisuudesta, tartuntatautien leviämisestä ja huonone&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vasta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;eliniä&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;nodotteesta saavat Neuvostoliiton muistuttamaan pikemminkin kolmannen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maailman valtiota kuin suurvaltaa.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;–&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Neuvostoliitto on surkuteltavalla&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;viidennelläkymmenennellä sijalla lapsikuolleisuuden vähäisyyttä mittaavalla asteikolla.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Economist&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ikakauslehden raportti elämästä Neuvostoliitossa vuodelta 1986&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-10T10:54:01+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. Vastausehdotukset kpl. 17. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/93c3f674da5</id>
<updated>2025-12-16T10:52:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/17.-vastausehdotukset-kpl.-17.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;textLayer&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-main-rotation=&quot;0&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä 1&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Luettele Venäjän ongelmia 1990-luvulla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sisäpoliittiset kiistat (kommunistit vs. kansallismieliset ym.)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;talousromahdus, ruplan arvon heikkeneminen&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tuloerojen kasvu&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kansainvälisen aseman heikkeneminen (verrattuna NL:oon), esim. Baltian ja maiden ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Itä-Euroopan entisten liittolaismaiden liittyminen Natoon ja EU:iin&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;armeijan suorituskyky laski&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä 2&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miksi Venäjän ulkopolitiikka muuttui aggressiivisemmaksi 2000-luvun alussa?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Putinin johtama Venäjä turhautui Yhdysvaltojen ylivaltaan maailmassa. Venäjä alkoi&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tavoitella suurvalta-aseman palauttamista.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Taustalla vaikuttivat myös 1990-luvun nöyryytykset, esim. Serbian pommittaminen&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ilman YK:n hyväksyntää.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä 3&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Mitkä asiat lisäävät Venäjän vaikutusvaltaa maailmalla?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka ja arvaamattomuus.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Venäjän ydinaseet.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa ja sillä on eniten luonnonvaroja.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenyys.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä 4&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miten Putinin lähipiiri on keskittänyt Venäjällä valtaa itselleen?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Turvallisuuspalvelu KGB:n entisiä jäseniä on nimitetty korkeisiin virkoihin.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Rajoitukset presidentin peräkkäisten toimikausien määrästä on purettu.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vaalit eivät ole vapaat. Sananvapautta on rajoitettu.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Opposition toimintaa on hankaloitettu ja moni hallinnon arvostelija on kuollut&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;epäselvissä olosuhteissa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Hallinto puuttuu oikeuslaitoksen toimintaan&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-16T10:52:39+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset kpl. 15. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/7852f558da5</id>
<updated>2025-12-16T10:44:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/vastaukset-kpl.-15.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;textLayer&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-main-rotation=&quot;0&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;1&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Mitkä asiat tekevät Yhdysvalloista maailman johtavan suurvallan?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvallat on maailman suurin talous.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Se on maailman voimakkain sotilasmahti ja sillä on kyky käyttää sotilaallista voimaansa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;(lentotukialukset, kauko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ohjatut lennokit, sotilastukikohdat).&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Se käyttää paljon rahaa aseisiin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvallat on tieteellisen tutkimuksen johtava maa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;2&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miten Yhdysv&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;altojen ulkopolitiikkaan vaikuttivat&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kylmän sodan päättyminen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;NL:n hajoamisen jälkeen USA oli maailman johtava maa. Se saattoi harjoittaa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;yksipuolista päätöksentekoa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;b&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;WTC&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;isku?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;USA aloitti ”terrorismin vastaisen sodan”. Se hyökkäsi Afganistaniin ja I&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;rakiin ja juuttui&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vaikeasti voitettaviin sotiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;3&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Anna esimerkkejä Yhdysvaltain haukkamaisesta ja kyyhkymäisestä ulkopolitiikasta.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;haukkamaisesta&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sotiminen Irakia vastaan vuonna 1991&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hyökkäys Afganistaniin loppuvuodesta 2001&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hyökkäys Irakiin vuonna 20&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;03&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ohjuspuolustusjärjestelmän rakentaminen Eurooppaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Donald Trumpin ja Joe Bidenin jyrkkä suhtautuminen Kiinaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yksittäiset tappoiskut terroristijohtajia vastaan&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kyyhkymäisestä ulkopolitiikasta.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Suhteiden parantaminen Kuubaan Barack Obaman presidenttika&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;udella&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdysvaltain rauhanvälitysyritykset Israelin ja Palestiinan välillä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Joe Bidenin pyrkimys palauttaa hyvät suhteet liittolaisiin Trumpin kauden jälkeen&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Tehtävä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;4&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Millä perusteilla Barack Obamaa voidaan pitää idealistina ja Donald Trumpia realistina?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Barack Obama uskoi sopimuksiin perustuvaan maailmanjärjestykseen ja puhui&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;voimapolitiikkaa vastaan. Hän paransi Yhdysvaltojen suhteita Irakiin ja Kuubaan ja esim.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;l&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;iitti USA:n Pariisin ilmastosopimukseen. Toisaalta hänen kaudellaan moni asia ei&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;muuttunut ja USA oli jumissa vanhoissa kriiseissään mm. Afganistanissa ja Irakissa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;•&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Donald Trump ei kunnioittanut kansainvälistä sopimusjärjestelmää, vaan ajoi oman&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maansa etu&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a. Trumpin ulkopolitiikka oli vaikeasti ennustettavaa ja häikäilemätöntä ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;hän rikkoi maansa välejä myös vanhoihin liittolaisiin, kuten Nato&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;maihin.&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page&quot; aria-label=&quot;Sivu 1&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-page-number=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-l10n-id=&quot;pdfjs-page-landmark&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-l10n-args=&quot;{&quot;page&quot;:1}&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-loaded=&quot;true&quot;--&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page&quot; aria-label=&quot;Sivu 2&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-page-number=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-l10n-id=&quot;pdfjs-page-landmark&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-l10n-args=&quot;{&quot;page&quot;:2}&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-loaded=&quot;true&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;canvasWrapper&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-16T10:44:44+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Yhdysvallat maailmanpolitiikassa  ja  17. Venäjä kylmän sodan jälkeen</title>
<id>https://peda.net/id/44460756d52</id>
<updated>2025-12-09T19:33:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/15.-yhdysvallat-maailmanpolitiikassa-ja-17.-venaja-kylman-so#top" />
<content type="html">Lue kpl. 15, ja tee teht. 1,2,3 ja 4.&lt;br/&gt;&#10;Lue kpl. 17. ja tee teht. 1,2 ja 3.</content>
<published>2025-12-09T19:19:49+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Kylmä sota päättyy</title>
<id>https://peda.net/id/7690de98d59</id>
<updated>2025-12-10T08:28:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/14.-kylma-sota-paattyy2#top" />
<content type="html">Tee valmiiksi torstain tunnilla jaettu tehtävämoniste &amp;quot;Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa&amp;quot;.&lt;br/&gt;&#10;Lue kirjan kpl. 14. &amp;quot;Kylmä sota päättyy&amp;quot;. Vastaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Aseta seuraavat Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet tekijät aikajärjestykseen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;glastnost ja perestroika 3. &lt;br/&gt;&#10;Saksojen yhdistyminen 6.&lt;br/&gt;&#10;Gorbatsovista Neuvostoliiton johtaja 2. &lt;br/&gt;&#10;Berliinin muurin murtuminen 5. &lt;br/&gt;&#10;Baltian maiden itsenäistyminen 7.&lt;br/&gt;&#10;Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja irtautuvat Varsovan liitosta 4. &lt;br/&gt;&#10;elokuun kriisi: Gorbatsovin kotiaresti ja vanhoillisten vallankaappausyritys 8.&lt;br/&gt;&#10;Puolan solidaarisuusliike 1. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Miksi kommunismi romahti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton hallinto perustui pakkovaltaan sekä kotimaassaan että kansandemokratioissa, entisestä vapauttajasta oli tullut itse sortaja&lt;br/&gt;&#10;- kansalaisten elintaso oli heikko verrattuna lännen ihmisten vastaaviin&lt;br/&gt;&#10;- Gorban uudistukset johtivat maan kaaokseen&lt;br/&gt;&#10;- varustelukilpailu rasitti todella paljon Neuvostoliiton taloutta&lt;br/&gt;&#10;- sosialistisen talouden ongelmat: kilpailun puute ei motivoinut teknologian kehittämiseen ja yrittämiseen, Nl jäi jälkeen esim. tietotekniikan kehityksessä&lt;br/&gt;&#10;- luonnon riisto&lt;br/&gt;&#10;- riippuvuus raaka-aineiden viennistä&lt;br/&gt;&#10;- kansalaiset menettivät kunnioituksen neuvostovaltaa kohtaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Erittele Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet syyt sen perusteella&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) mitkä olivat Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- varustelukisa&lt;br/&gt;&#10;- kylmän sodan kriisit ja eri maiden tukeminen maksoi paljon&lt;br/&gt;&#10;- kansandemokratioiden halu irrottautua kommunismista&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton eri alueiden halu irrottautua maasta&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) mitkä olivat Neuvostoliitosta itsestään johtuvia syitä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; - Neuvostojärjestelmän heikkoudet&lt;br/&gt;&#10;- Gorbatsovin uudistukset&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton kykenemättömyys muuttua&lt;br/&gt;&#10;- suunnitelmatalouden jähmeys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kaksinapaisen maailman tilalle tuli moninapainen maailma&lt;br/&gt;&#10;- kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot katosivat lähes kokonaan&lt;br/&gt;&#10;- Euroopan unioni pystyi laajentumaan ja tiivistämään toimintaansa, Suomi jäseneksi 1995&lt;br/&gt;&#10;- nato laajentui ja muuttui &amp;quot;rauhanturvaamisjärjestöksi&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;- Nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita&lt;br/&gt;&#10;- Saksat yhdistyivät 1990&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto hajosi 1991 ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta Venäjä&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvallat nousi johtavaksi supervallaksi</content>
<published>2025-12-10T08:28:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>14. Kylmä sota päättyy</title>
<id>https://peda.net/id/245c2f30d35</id>
<updated>2025-12-07T12:47:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/14.-kylma-sota-paattyy#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Aseta seuraavat Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet tekijät aikajärjestykseen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;glastnost ja perestroika &lt;br/&gt;&#10;Saksojen yhdistyminen&lt;br/&gt;&#10;Gorbatsovista Neuvostoliiton johtaja &lt;br/&gt;&#10;Berliinin muurin murtuminen&lt;br/&gt;&#10;Baltian maiden itsenäistyminen &lt;br/&gt;&#10;Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja irtautuvat Varsovan liitosta &lt;br/&gt;&#10;elokuun kriisi: Gorbatsovin kotiaresti ja vanhoillisten vallankaappausyritys &lt;br/&gt;&#10;Puolan solidaarisuusliike &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Miksi kommunismi romahti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Erittele Neuvostoliiton kaatumiseen johtaneet syyt sen perusteella&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) mitkä olivat Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) mitkä olivat Neuvostoliitosta itsestään johtuvia syitä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;</content>
<published>2025-12-07T12:47:35+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Bruce Springsteen, Born in The U.S.A.</title>
<id>https://peda.net/id/0e119caad35</id>
<updated>2025-12-07T12:58:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/teksti#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;lyricsh&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;Musavideon voit katsoa tästä, jos pääset tätä kautta YouTubeen &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=EPhWR4d3FJQ&amp;amp;list=RDEPhWR4d3FJQ&amp;amp;start_radio=1&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=EPhWR4d3FJQ&amp;amp;list=RDEPhWR4d3FJQ&amp;amp;start_radio=1&lt;/a&gt;&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;ringtone&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;b&gt;&amp;quot;Born In The U.S.A.&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div&gt;Born down in a dead man's town&lt;br/&gt;&#10;The first kick I took was when I hit the ground&lt;br/&gt;&#10;You end up like a dog that's been beat too much&lt;br/&gt;&#10;'Til you spend half your life just coverin' up&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Got in a little hometown jam&lt;br/&gt;&#10;So they put a rifle in my hand&lt;br/&gt;&#10;Sent me off to a foreign land&lt;br/&gt;&#10;To go and kill the yellow man&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Come back home to the refinery&lt;br/&gt;&#10;Hiring man says, &amp;quot;Son if it was up to me&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;Went down to see my V.A. man&lt;br/&gt;&#10;He said, &amp;quot;Son, don't you understand&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;I had a brother at Khe Sanh&lt;br/&gt;&#10;Fighting off the Viet Cong&lt;br/&gt;&#10;They're still there, he's all gone&lt;br/&gt;&#10;He had a woman he loved in Saigon&lt;br/&gt;&#10;I got a picture of him in her arms now&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Down in the shadow of the penitentiary&lt;br/&gt;&#10;Out by the gas fires of the refinery&lt;br/&gt;&#10;I'm ten years burning down the road&lt;br/&gt;&#10;Nowhere to run ain't got nowhere to go&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I was born in the U.S.A. now&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I'm a long gone Daddy in the U.S.A. now&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;Born in the U.S.A&lt;br/&gt;&#10;I'm a cool rockin' Daddy in the U.S.A. now&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt&quot;&gt;Thanks to Daniel Vannoy, Jackson Wolfire for correcting these lyrics.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;smt&quot;&gt;Writer(s): Bruce Springsteen&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;panel album-panel noprint&quot;&gt;The working title of this song was 'Vietnam'. Under the title 'Born In The U.S.A.', the song was first recorded for inclusion on the album 'Nebraska' in 1982 and that version was downbeat contrary to the upbeat one which later became part of the eponymous album in 1984.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;panel album-panel noprint&quot;&gt;According to Bruce Springsteen's words in the book 'Bruce Springsteen, Cultural Studies, and the Runaway American Dream', this song is &lt;em&gt;&amp;quot;about a working-class man in the midst of a spiritual crisis, in which man is left lost… It's like he has nothing left to tie him into society anymore. He's isolated from the goverment. Isolated from his family..... to the point that nothing makes sense.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;col-xs-12 col-lg-8 text-center&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;col-lg-2 text-center hidden-md hidden-sm hidden-xs noprint&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-12-07T12:54:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Elokuvia tai tv-sarjoja Vietnamin sodasta</title>
<id>https://peda.net/id/7fee4dccd35</id>
<updated>2025-12-08T10:50:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/13.-elokuvia-tai-tv-sarjoja-vietnamin-sodasta#top" />
<content type="html">Mitä elokuvia tai tv-sarjoja muistat Vietnamin sodasta? Mistä materiaalin paljous kertoo? &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Platoon - nuoret sotilaat 1986&lt;br/&gt;&#10;Ilmestyskirja nyt 1979&lt;br/&gt;&#10;Syntynyt 4. heinäkuuta 1989&lt;br/&gt;&#10;Full metal jacket 1987&lt;br/&gt;&#10;Kauriinmetsästäjät 1978&lt;br/&gt;&#10;tv-sarja China Beach 1990-luvulla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Elokuvien paljous kertoo amerikkalaisten tilinteosta menneisyytensä kanssa ja menneisyyden hallintaa. 1. hävitty sota, surutyö tapahtuneesta.</content>
<published>2025-12-07T13:04:28+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Kylmää sotaa kolmannessa maailmassa</title>
<id>https://peda.net/id/44ae77acd1a</id>
<updated>2025-12-05T09:32:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/13.-kylmaa-sotaa-kolmannessa-maailmassa#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 13. ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;1. a) Miksi dekolonisaatio alkoi juuri toisen maailmansodan jälkeen?&lt;br/&gt;&#10;  b) Miten dekolonisaatio vaikutti kylmään sotaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Laadi lyhyt tiivistelmä Korean ja Vietnamin sodista. Mieti sen jälkeen, mitä yhteistä ja mitä eroja sodilla oli. Huomioi alla olevat kartat sodista.</content>
<published>2025-12-05T09:30:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Supervallat sodan kynnyksellä</title>
<id>https://peda.net/id/4ae2bdaecf9</id>
<updated>2025-12-02T18:54:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/12.-supervallat-sodan-kynnyksella#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Vietnamin sota&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/vietnam-png:file/photo/c1bb37fcb90abc5bf19ae65a17bc1a424fcd94d6/Vietnam.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vietnam.png&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Korean sota&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;K&lt;img class=&quot;sFlh5c FyHeAf iPVvYb&quot; src=&quot;https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/historia/ks/kylm%C3%A4n-sodan-aika/ksjvs/korea-png:file/download/2616496a4c7e31316a1e3c477bbb50f48dfc3b1b/Korea.png&quot; alt=&quot;Korea.png&quot; aria-hidden=&quot;false&quot;/&gt;</content>
<published>2025-12-02T18:52:31+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Esimerkki DDR:n systemaattisen dopingohjelman uhrista</title>
<id>https://peda.net/id/2f21ca1ed01</id>
<updated>2025-12-03T09:53:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/esimerkki-ddr-n-systemaattisen-dopingohjelman-uhrista#top" />
<content type="html">Linkki juttuun Andreas Kriegeristä &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Andreas_Krieger&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Andreas_Krieger&lt;/a&gt;</content>
<published>2025-12-03T09:53:41+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Kaksinapainen maailma</title>
<id>https://peda.net/id/83bdfc3acdd</id>
<updated>2025-11-30T12:58:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/11.-kaksinapainen-maailma#top" />
<content type="html">Lue kpl. 11. Tee kappaleen tehtävät 1,3,4 ja 7.</content>
<published>2025-11-30T12:58:34+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset kpl. 10. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/1f95be6ecdd</id>
<updated>2025-11-30T12:55:45+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/vastaukset-kpl.-10.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Millainen vaikutus kansanmurhilla on ollut kansainväliseen politiikkaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- ovat vaikuttaneet kansinvälisiin sodan sääntöjä koskeviin sopimuksiin&lt;br/&gt;&#10;- käytetään edelleen oikeuttamaan eri valtioiden toimia&lt;br/&gt;&#10;- niiden aiheuttama kauna vaikuttaa edelleen valtioiden välisiin suhteisiin&lt;br/&gt;&#10;- vaikuttaa myös YK:n toimintaan, koska sillä on oikeus määrittää jokin asia kansanmurhaksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Ketkä pyrkivät korostamaan holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset pyrkivät korostamaan asemaansa kansanmurhan uhrina&lt;br/&gt;&#10;- holokaustin avulla perusteltiin juutalaisvaltion perustamista keskelle arabialuetta&lt;br/&gt;&#10;- valtion perustaminen nähtiin hyvitykseksi juutalaisten kärsimyksille&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ketkä vähättelevät holokaustia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- äärioikeisto, uusnatsit ja jotkin jyrkän linjan arabit&lt;br/&gt;&#10;- esim. Saksassa holokaustin kieltäminen on rikos&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Kansanmurhien käsittelyyn liittyy paljon historiapolitiikkaa.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- uhrin asemaa saatetaan korostaa ja siten oikeuttaa omaa toimintaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Miten Saksa on pyrkinyt hallitsemaan menneisyyttään?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- poliitikot ovat jo 1970-luvulta avoimesti pyytäneet anteeksi juutalaisvainoja&lt;br/&gt;&#10;- kylmän sodan jälkeen ja Saksojen yhdistyttyä asiasta on keskusteltu avoimesti ja sitä on tukittu paljon&lt;br/&gt;&#10;- on myös myös mietitty tavallisten saksalaisten osuutta juutalaisvainoihin mahdollistajana&lt;br/&gt;&#10;- aiheesta on tehty paljon kirjoja, elokuvia ja dokumentteja&lt;br/&gt;&#10;- uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja aihe on laajasti esillä museoissa&lt;br/&gt;&#10;- natsisymbolit on kielletty Saksassa</content>
<published>2025-11-30T12:55:45+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Natsi-Saksan keskitysleirit</title>
<id>https://peda.net/id/bbbe398ecdd</id>
<updated>2025-11-30T12:52:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/9.-natsi-saksan-keskitysleirit#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;svg mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg/1920px-WW2_Holocaust_Europe_N-E_map-fr.svg.png&quot;/&gt;</content>
<published>2025-11-30T12:52:58+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastaukset kpl. 9. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/83a39bcacdd</id>
<updated>2025-11-30T12:51:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/vastaukset-kpl.-9.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;1. a) Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansanmurha?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- rikos, jossa pyritään järjestelmällisesti tuhoamaan rodullinen, kansallinen, uskonnollinen tai etninen ryhmä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;  b) Mitä piirteitä kansanmurhiin liittyy?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kohdistuu yleensä vähemmistöön&lt;br/&gt;&#10;- ryhdytään lietsomaan vihaa jotain ihmisryhmää vastaan propagandan avulla&lt;br/&gt;&#10;- valtaväestö alkaa pitää kyseistä vähemmistöä itseään alempiarvoisena ja uhkana itselleen&lt;br/&gt;&#10;- poliittiset ja uskonnolliset oikeudet ja oikeus uskonnon harjoittamiseen saatetaan kieltää&lt;br/&gt;&#10;- vähemmistöön kohdistetaan väkivaltaa&lt;br/&gt;&#10;- lopulta tilanne kehittyy niin pahaksi, että se johtaa kansanmurhaan, jossa väestö pyritään tuhoamaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Miksi kansallissosialistit alkoivat vainoamaan juutalaisia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kansallissosialistit hyödynsivät jo olemassaolevaa antisemitismiä&lt;br/&gt;&#10;- juutalaiset joutuivat olemaan syntipukkina Saksan vaikeuksiin&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisia syytettiin esim. ensimmäisen maailmansodan tappiosta, taloudellisten voittojen käärimisestä sotateollisuudessa ja asevelvollisuuden pakoilusta&lt;br/&gt;&#10;- juutalaisille oltiin myös kateellisia, koska he olivat usein menestyneet liike-elämässä, kulttuurissa ja tieteissä&lt;br/&gt;&#10;- Hitler pelotteli juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Tee aikajana juutalaisvainojen etenemisestä Saksassa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;1933 kansallissosialistit pääsivät valtaan Saksassa ja juutalaisvainot alkoivat&lt;br/&gt;&#10;1935 Nurnbergin rotulait&lt;br/&gt;&#10;1938 kristalliyön myötä vaino muuttui väkivaltaiseksi&lt;br/&gt;&#10;1939 alkaen Saksan valloitusten edetessä valloitettujen alueiden väestö kartoitettiin ja juutalaisväestöä alettin kuljettaa keskitysleireille, joita perustetiin joka puolella Saksaa ja valloitettuja alueita&lt;br/&gt;&#10;1941 lopullinen ratkaisu, jonka tavoitteena oli koko Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-11-30T12:51:24+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Nurnbergin oikeudenkäynti 1945-46</title>
<id>https://peda.net/id/289fc8fccc2</id>
<updated>2025-11-28T09:30:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/nurnbergin-oikeudenkaynti-1945-46#top" />
<content type="html">Nyrnbergin oikeudenkäynti ja tuomitut &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit#Ensimm%C3%A4isen_N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnin_syytetyt&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2025-11-28T09:30:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. ja 10. Kansanmurhat</title>
<id>https://peda.net/id/74c4a962cbb</id>
<updated>2025-11-27T20:04:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/9.-ja-10.-kansanmurhat#top" />
<content type="html">Lue kappaleet 9. ja 10. ja tee seuraavat tehtävät.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 9. teht. 1,2 ja 3.&lt;br/&gt;&#10;Kpl. 10. teht. 1,2,3 ja 5.</content>
<published>2025-11-27T20:04:02+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Miksi akselivallat hävisivät sodan?</title>
<id>https://peda.net/id/4b73abb2cbb</id>
<updated>2025-11-27T20:02:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/8.-miksi-akselivallat-havisivat-sodan#top" />
<content type="html">Lue oppik.s. 83 ja etsi vastauksia kysymykseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi akselivallat hävisivät sodan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- taloudelliset resurssit olivat liian pienet ympärysvaltojen voittamiseen&lt;br/&gt;&#10;- Saksa joutui taistelemaan useilla eri rintamilla ja siten voimavarat eivät riittäneet siitäkään syystä&lt;br/&gt;&#10;- Saksa jäi jälkeen teknologian kehityksestä ja liittoutuneiden aseistus parani ja kasvoi sodan pitkittyessä&lt;br/&gt;&#10;- akselivallat teki useita taktisia virheitä, esim. kieltämällä joukkojen perääntymiset, Saksa aliarvioi Neuvostoliiton voimavarat ja laajuuden, huono varautuminen talvisodankäyntiin. Hitler usein päätti asioista asioita paremmin tuntevan sotilasjohdon ohitse.&lt;br/&gt;&#10;- valloitusten laajuuden takia Saksa ei saanut valloittamiaan alueita kunnolla hallintaan, joten niiden taloudellisten voimavarojen hyödyntäminen ei onnistunut kunnolla</content>
<published>2025-11-27T20:02:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Toisen maailmansodan alueelliset ja poliittiset seuraukset</title>
<id>https://peda.net/id/0cb52860cbb</id>
<updated>2025-11-27T20:01:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/8.-toisen-maailmansodan-alueelliset-ja-poliittiset-seuraukse#top" />
<content type="html">Kts. oppik. s. 84-85&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, esimerkiksi:&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliitto sai lisäalueita lännestä, esimerkiksi baltian maat liitettiin siihen. Käytännössä Saksan kanssa solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen salainen etupiirijako jäi Suomea lukuunottamatat voimaan.&lt;br/&gt;&#10;- Puola menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta sai vastaavia alueita Saksalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäistymispyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös&lt;br/&gt;&#10;Lähi-itään ja Afrikkaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin iso-Britannian, Ranskan, Yhdysvaltojen ja&lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliiton kesken&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdysvallat miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi vanhan agressiivisen ulkopolitiikkansa ja&lt;br/&gt;&#10;keskittyi taloutensa kehittämiseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Monissa maissa järjestettiin oikeudenkäynteja sotasyyllisiä ja -rikollisia sekä akselivaltojen kanssa&lt;br/&gt;&#10;yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Länsi-Eurooppa menetti merkitystään maailmanpolitiikassa ja Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat johtaviksi&lt;br/&gt;&#10;valtioiksi. Niiden väliset epäluulot voimistuivat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin uudeksi maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi vuonna 1945&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;* Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin perustamiseen 1948</content>
<published>2025-11-27T20:01:08+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Videoita toiseen maailmansotaan liittyvistä aiheista.</title>
<id>https://peda.net/id/7bb225caca2</id>
<updated>2025-11-25T20:49:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/8.-videoita-toiseen-maailmansotaan-liittyvista-aiheista#top" />
<content type="html">Pätkä elokuvasta Pelastakaa sotamies Ryan. Maihinnousu Omaha beachilla. &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=g_cCSWBo4cA&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Berliini keväällä 1945 &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=R5i9k7s9X_A&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;YLE:n juttu Normandian maihinnousun 80-vuotismuistojuhlasta 6.6.2024 &lt;a href=&quot;https://yle.fi/a/74-20092519&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/a/74-20092519&lt;/a&gt;</content>
<published>2025-11-25T20:49:33+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Tie toiseen maailmansotaan</title>
<id>https://peda.net/id/ebf13564c86</id>
<updated>2025-11-23T15:18:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/7.-tie-toiseen-maailmansotaan#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;Kirjaa ylös Saksan Versaillesin rauhansopimuksen rikkomiset ja aluelaajennukset ennen toisen maailmansodan syttymistä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lyhyt video Mynchenin sopimuksesta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=t0v1NtYBKAE&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Neville Chamberlain lähdössä Mynchenistä &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=OzPwL5GiXIM&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Ranska ja Britannia eivät kyenneet estämään Saksan laajentumista?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8. 1939. Salaisessa lisäpöytäkirjassa maat jakoivat Itä-Euroopan valtiot etupiireiksi. Länsi-Puola joutui Saksan etupiiriin ja Suomi, Baltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi sopimus oli täydellinen yllätys muulle Euroopalle?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten osapuolet hyötyivät sopimuksesta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Saksalle&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyödyt Neuvostoliitolle:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten toinen maailmansota alkoi?&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-11-23T15:18:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Dikatatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/b3eaa31ec4a</id>
<updated>2025-11-18T19:19:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/6.-dikatatuurien-aika#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sisällissodan kausi 1919-20&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sisällissota bolsevikkien ja valkoisten kesken&lt;br/&gt;&#10;- ulkovaltojen sekaantuminen Venäjän sisällissotaan, mm. Britannia&lt;br/&gt;&#10;- sekavat olot&lt;br/&gt;&#10;- Lenin joukkoineen voitti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lenin kausi 1920-24&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- olojen rauhoittuminen&lt;br/&gt;&#10;- Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- 1922 perustettiin neuvostoliito&lt;br/&gt;&#10;- NEP-kausi: totaalista sosialisointia ei vielä aloitettu, vaan sallittiin jonkin verran ykstyisyritteliäisyyttä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Stalinin hallinto 1940-&amp;gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Leninin kuoltua valtataistelu Stalinin ja puna-armeijan johtajan Trotskin välillä&lt;br/&gt;&#10;- päättyi Stalinin voittoon&lt;br/&gt;&#10;- diktatuuri&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän teollistaminen&lt;br/&gt;&#10;- viisivuotissuunnitelmat&lt;br/&gt;&#10;- maan pakkokollektivisointi, kulakkien murhat, nälänhädät&lt;br/&gt;&#10;- laajat puhdistukset, pakkotyöleirit&lt;br/&gt;&#10;- luovuttiin maailmanvallankumouksesta ja rakennettiin sosialismia Neuvostoliitossa</content>
<published>2025-11-18T19:19:13+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/7754360ec4a</id>
<updated>2025-11-18T19:17:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/6.-diktatuurien-aika#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Diktatuurien aika&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;  &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Monet Euroopan valtiot muuttuivat diktatuureiksi maailmansotien välisenä aikana.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Syitä:&lt;br/&gt;&#10;- monilla Euroopan valtioilla ei ollut demokratian perinteitä&lt;br/&gt;&#10;- valtioiden puoluekentät olivat usein kirjavia joka vaikeutti yhteistyötä&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeiden suuri merkitys&lt;br/&gt;&#10;- ääriliikkeet turvautuivat usein väkivaltaan ja painostukseen&lt;br/&gt;&#10;- monet ihmiset olivat pettyneet sodan jälkeiseen tilanteeseen maassaan&lt;br/&gt;&#10;- Saksassa ensimmäisen maailmansodan rauha koettiin nöyryyttäväksi&lt;br/&gt;&#10;- huono taloudellinen tilanne, työttömyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Mikä ihmisiä veti puoleensa yksinvaltaan pyrkivissä johtajissa? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- varakkaat ja keskiluokka näki fasismissa ja natsiaatteessa pelastuksen uhkaavalta kommunismilta&lt;br/&gt;&#10;- voimakas populismi ja propaganda, tarjottiin vaikeisiin ongelmiin helppoja ratkaisuja&lt;br/&gt;&#10;- lupasivat turvallisuutta ja ryhmän, johon samaistua&lt;br/&gt;&#10;- käyttivät nationalismia hyväkseen&lt;br/&gt;&#10;- vetosivat ihmisten suuren johtajan kaipuuseen&lt;br/&gt;&#10;- taitavat esiintymiset ja mahtavat joukkokoukukset&lt;br/&gt;&#10;- joukkotiedotusvälineiden tehokas käyttö</content>
<published>2025-11-18T19:17:31+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Suurvaltojen asema ja tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/060dcebac51</id>
<updated>2025-11-19T08:21:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/5.-suurvaltojen-asema-ja-tavoitteet#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 5. ja tee teht. 1,2 ja 3.</content>
<published>2025-11-19T08:21:46+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Narratiivit osana natsien politiikkaa</title>
<id>https://peda.net/id/da83e5f6c2f</id>
<updated>2025-11-16T16:16:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-narratiivit-osana-natsien-politiikkaa#top" />
<content type="html">Lue tietoisku ja vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä eroa on historiallisella narratiivillä ja historian eri tulkinnoilla?&lt;br/&gt;&#10;2. Millaisia narratiiveja natsit loivat ensimmäisestä maailmansodasta ja sen rauhanteosta?&lt;br/&gt;&#10;3. Miten narratiiveja hyödynnettiin natsien politiikassa?</content>
<published>2025-11-16T16:16:33+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?</title>
<id>https://peda.net/id/7c3397acc0b</id>
<updated>2025-11-13T19:09:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-mitka-tekijat-johtivat-venajan-vallankumouksiin-vuonna-19#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Mitkä tekijät johtivat Venäjän vallankumouksiin vuonna 1917?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Helmikuun vallankumous&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaaille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret&lt;br/&gt;&#10;- tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli siten menettänyt kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- suuret tappiot ensimmäisessä maailmansodassa lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita&lt;br/&gt;&#10;- Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lokakuun vallankumous&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- tsaarin kukistumisen jälkeen valtaan tuli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut&lt;br/&gt;&#10;- sota Saksaa vastaan jatkui huonolla menestyksellä&lt;br/&gt;&#10;- hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot&lt;br/&gt;&#10;- Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle &amp;quot;rauhaa, maata ja leipää&amp;quot; ja lisäsivät kannatustaan&lt;br/&gt;&#10;- kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous&lt;br/&gt;&#10;- kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä vallankaappauksessa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat&lt;br/&gt;&#10;- tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle&lt;br/&gt;&#10;- Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä&lt;br/&gt;&#10;- sota päättyi punaisten eli kommunistien voittoon vuonna 1920</content>
<published>2025-11-13T19:09:16+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Pilakuvatehtävä ensimmäisen maailmansodan rauhanteosta</title>
<id>https://peda.net/id/1e3fef24c0b</id>
<updated>2025-11-13T19:07:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-pilakuvatehtava-ensimmaisen-maailmansodan-rauhanteosta#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://pbs.twimg.com/media/C-018JNXoAA03mB?format=jpg&amp;amp;name=900x900&quot; alt=&quot;Kuva&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oheinen pilakuva on aikalaisarvio Versaillesin rauhasta. Julkaistu huhtikuussa 1919. Ketkä ovat kuvan henkilöt? Miksi kuullaan vuoden 1940 ikäluokan itkevän?</content>
<published>2025-11-13T19:06:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Versaillesin rauhanneuvottelijat</title>
<id>https://peda.net/id/8eda41a4c0b</id>
<updated>2025-11-13T19:05:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-versaillesin-rauhanneuvottelijat#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;image_image__dQbQu image_canZoom__jIJfF&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Big_four.jpg/1667px-Big_four.jpg&quot; alt=&quot;Pariisin rauhankonferenssin ”neljä suurta”: Lloyd George, Orlando, Clemenceau ja Wilson.&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Versaillesin rauhansopimuksen &amp;quot;neljä suurta&amp;quot; Iso-Britannian pääministeri Lloid George, Italian pääministeri Vittorio Orlando, Ranskan pääministeri Georges Clemenceau ja Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson.</content>
<published>2025-11-13T19:02:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Versaillesin rauha</title>
<id>https://peda.net/id/7cfe3044c0b</id>
<updated>2025-11-13T19:02:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-versaillesin-rauha#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 40 ja 41 ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Selvitä Saksan rauhanehdot.&lt;br/&gt;&#10;2. a) Pohdi, miksi Saksa julistettiin yksin syylliseksi&lt;br/&gt;&#10;sotaan?&lt;br/&gt;&#10;b) Millä perusteella Saksa ei ollut ainoa&lt;br/&gt;&#10;syyllinen?&lt;br/&gt;&#10;3. Perustele väite: ”Ensimmäisen maailmansodan&lt;br/&gt;&#10;rauhassa kylvettiin jo toisen maailmansodan&lt;br/&gt;&#10;siemenet.”&lt;br/&gt;&#10;4. Millaisia seurauksia ensimmäisellä maailmansodalla oli&lt;br/&gt;&#10;Euroopassa?&lt;br/&gt;&#10;5. Miksi Kansainliitto jäi heikoksi?</content>
<published>2025-11-13T19:02:08+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia aseita</title>
<id>https://peda.net/id/d6ab9df8c0b</id>
<updated>2025-11-13T19:00:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-ensimmaisen-maailmansodan-aikaisia-aseita#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Fokker_Dr1_on_the_ground.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Saksalainen Fokker ensimmäisen maailmansodan ajoilta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/Dicke_Bertha.Big_Bertha.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&amp;quot;Paksu-Bertta&amp;quot;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_kieli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Saksan kieli&quot;&gt;saks.&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span lang=&quot;de&quot;&gt;&lt;em&gt;Dicke Bertha&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;) oli ensimmäisen maailmansodan aikainen saksalainen 42 cm L/14-mallin&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Haupitsi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Haupitsi&quot;&gt;haupitsi&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kruppin asetehtaan pääsuunnittelija Fritz Rausenberger suunnitteli tykin 1900-luvun alussa.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustav_Krupp_von_Bohlen_und_Halbach&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&quot;&gt;Gustav Krupp von Bohlen und Halbach&lt;/a&gt;,&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Krupp&quot;&gt;Kruppin teollisuussuvun&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pää nimesi tykin vaimonsa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Bertha_Krupp&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Bertha Krupp&quot;&gt;Berthan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mukaan. Ensimmäinen Paksu-Bertta valmistui joulukuussa 1913. Maaliskuussa 1914 se esiteltiin keisari&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilhelm_II_(Saksa)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Vilhelm II (Saksa)&quot;&gt;Vilhelm II:lle&lt;/a&gt;, joka oli kovasti vaikuttunut uudesta aseesta. Haupitsin kranaatit painoivat 820 kg, ja sen suurin kantama oli 15 km ja koro 80 astetta. Vain 30 rakennettiin ja niitä käytettiin mm.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Verdunin_taistelu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; title=&quot;Verdunin taistelu&quot;&gt;Verdunin taistelussa&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;1916.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-11-13T18:57:29+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Ensimmäisen maailmansodan keskeiset tapahtumat</title>
<id>https://peda.net/id/1072d942bf9</id>
<updated>2025-11-14T08:13:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/4.-ensimmaisen-maailmansodan-keskeiset-tapahtumat#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 4. Kokoa muistiinpanoihisi ranskalaisin viivoin ensimmäisen maailmansodan keskeiset vaiheet.&lt;br/&gt;&#10;1. Saksa hyökkäsi Ranskan kimppuun Belgian kautta syksyllä 1914.&lt;br/&gt;&#10;2. Saksan hyökkäys pysähtyi Marne-joelle n. 70 km:n päähän Pariisista.&lt;br/&gt;&#10;3. Länsirintaman taistelut juuttuivat neljä vuotta kestäneeksi asemasodaksi.&lt;br/&gt;&#10;4. Venäjä aiheutti Itävalta-Unkarille raskaita tappioita itärintamalla ja Sksan oli pakko lähettää liittolaiselleen apua, mikä osaltaan heikensi hyökkäystä länsirintamalla.&lt;br/&gt;&#10;5. Saksan avulla Venäjä pakotettiin vetäytymään itärintamalla elok. 1914.&lt;br/&gt;&#10;6. Itävalta-Unkari hyökkäsi Serbiaan, mutta hyökkäys eponnistui ja Saksa joutui apuun sielläkin.&lt;br/&gt;&#10;7. Italia ei mennyt liittolaistensa avuksi, vaan 1915 siirtyi Ympärysvaltojen puolelle.&lt;br/&gt;&#10;8. Saksa julistaa rajoittamattoman sukellusvenesodan saartaakseen Britannian helmik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;9. Saksa meni upottamaan matkustajalaiva Lusitanian, missä oli amerikkalaisia matkustajia ja huhut Saksan vehkeilystä Meksikon kanssa Yhdysvaltoja vastaan. USA julisit sodan keskusvaltoja vastaan huhtik. 1917.&lt;br/&gt;&#10;10. Amerikkalaisia joukkoja alettiin laivata Britannian pohjoisosaan, josta he siirtyivät länsirintamalle.&lt;br/&gt;&#10;11. Vanäjän sotiminen sujui huonosti ja siellä tapahtui kaksi vallankumousta maaliskuussa ja marraskuussa 1917.&lt;br/&gt;&#10;12. Venäjä teki keskusvaltojen kanssa Brest-Litovskin rauhan, jossa Saksa sai merkittäviä aluelaajennuksia maaliskuussa 1918.&lt;br/&gt;&#10;13. Saksan suurhyökkäys länsirintamalla vuoden 1918 alussa, jossa Saksa ei saavuttanut läpimurtoa.&lt;br/&gt;&#10;14. Saksassa tapahtui vallankumous ja Wilhelm toinen luopui vallasta ja Saksasta tuli tasavalta marrask. 1918. Aselepo.&lt;br/&gt;&#10;15. Kommunistien spartakistikapina Saksassa tammikuussa 1919, joka kukistettiin verisesti.</content>
<published>2025-11-12T09:06:09+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Pilakuvatehtäviä imperialismista</title>
<id>https://peda.net/id/71487252bd6</id>
<updated>2025-11-09T14:02:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/3.-pilakuvatehtavia-imperialismista#top" />
<content type="html">1. Tutki alla olevaa &lt;em&gt;Judge&lt;/em&gt;-lehdessä julkaistua pilapiirrosta (1899) ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Piirroksen nimi on &amp;quot;The White Man's Burden&amp;quot;. Kuinka suomentaisit sen?&lt;br/&gt;&#10;b) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa?&lt;br/&gt;&#10;c) Mikä on kuvan viesti/sanoma?&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t:file/photo/9b81f096f554b18fbd1dae562e0ac0e7af500867/_The_White_Man%27s_Burden__Judge_1899.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;_The_White_Man's_Burden__Judge_1899.png&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;2. Tutki alla olevaa pilapiirrosta ja vastaa kysymyksiin!&lt;br/&gt;&#10;a) Mihin asioihin kiinnität huomiota kuvassa &amp;quot;The White (?) Man's Burden&amp;quot;. Miten kuvan viesti eroaa edellisestä kuvasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot; alt=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/korpilahdenyhtenaiskoulu/oppiaineet/historia/7-historia/3iu1/imperialismi/imperialismi/t2:file/download/04cf98df757381bf961c3e6b4e8cce7f3dccedbe/The_white_mans_burden.gif&quot;/&gt;</content>
<published>2025-11-09T13:58:44+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa</title>
<id>https://peda.net/id/302526c6bd6</id>
<updated>2025-11-09T13:56:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/3.-siirtomaahallinnon-vaikutukset-kohdemaissa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Siirtomaahallinnon vaikutukset kohdemaissa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Negatiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- talous laitettiin palvelemaan emämaan tarpeita. Syntyi monokulttuureja, joissa koko talous alistettiin palvelemaan emämaan tarpeita ja maan koko tuotanto perutstui yhden tai kahden vientituotteen tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- parhaimmat viljelysmaat siirtomaaisäntien hallintaan&lt;br/&gt;&#10;- pakkotyö&lt;br/&gt;&#10;- ruoantuotanto saattoi taantua, jos kekityttiin vain emämaan kannalta hyödyllisten tuotteiden tuottamiseen&lt;br/&gt;&#10;- valloitettujen alueiden rikkaudet emämaan valvointaan&lt;br/&gt;&#10;- valloitukset rikkoivat perinteiset heimorajat ja uusien valtioiden rajat vedettiin Euroopassa kartalla&lt;br/&gt;&#10;- emämaa saattoi myös lietsoa eripuraa eri heimojen välillä suosimalla jotain heimoa&lt;br/&gt;&#10;- vastustus kukistettiin julmasti&lt;br/&gt;&#10;- alkuperäiskulttuuri joutui sopeutumaan valloittajan kulttuuriin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Positiiviset vaikutukset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- oikeusjärjestelmä Euroopasta&lt;br/&gt;&#10;- järjestäytynyt hallinto&lt;br/&gt;&#10;- uuden teknologian tulo&lt;br/&gt;&#10;- koulutus ja terveydenhuolto paranivat&lt;br/&gt;&#10;- kulkuyhteydet paranivat&lt;br/&gt;&#10;- osa paikallisista hyötyi myös taloudellisesti</content>
<published>2025-11-09T13:56:55+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Eri imperialististen maiden omistukset</title>
<id>https://peda.net/id/5a3b70fabb3</id>
<updated>2025-11-06T20:21:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/eri-imperialististen-maiden-omistukset#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;mw-mmv-final-image png mw-mmv-dialog-is-open&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/World_1914_empires_colonies_territory.PNG&quot; alt=&quot;undefined&quot;/&gt;</content>
<published>2025-11-06T20:21:02+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismin aikakausi</title>
<id>https://peda.net/id/8bd509bcbb2</id>
<updated>2025-11-06T17:37:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/3.-imperialismin-aikakausi2#top" />
<content type="html">Selvitä suurimmat siirtomaavallat ja niiden omistukset. Miksi juuri nämä valtiot olivat siirtomaakilpailun voittajia?</content>
<published>2025-11-06T17:37:47+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Imperialismi Afrikassa</title>
<id>https://peda.net/id/17b32200bb3</id>
<updated>2025-11-06T20:19:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi02-2a-syksy-2025/imperialismi-afrikassa#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;shrinkToFit transparent&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Scramble-for-Africa-1880-1913.png/1920px-Scramble-for-Africa-1880-1913.png&quot;/&gt;</content>
<published>2025-11-06T20:19:11+02:00</published>
</entry>


</feed>