https://peda.net/id/80d981205 2016-09-21T22:22:01+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/58b68dc8d6a 2018-10-23T12:38:07+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 13</strong></p> <p><strong>Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.</strong></p> <ul> <li>Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.</li> <li>Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).</li> <li>Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.</li> <li>Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.</li> </ul> <p><strong>Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan. </strong></p> <ul> <li>Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.</li> <li>Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.</li> <li>NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.</li> <li>Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.</li> </ul> <p><strong>Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä. </strong></p> <ul> <li>Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.</li> <li>Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.</li> <li>Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.</li> <li>Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.</li> </ul> <p><strong>Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.</strong></p> <ul> <li>USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.</li> <li>Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.</li> <li>Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-10-23T12:38:07+03:00 https://peda.net/id/4dde6128d6a 2018-10-23T12:37:48+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 12</strong></p> <p><strong>Kylmä sota oli kamppailua Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.</strong></p> <ul> <li>Kylmä sota oli käynnissä vuosina 1947‒91.</li> <li>Yhdysvallat oli kapitalistinen ja Neuvostoliitto kommunistinen suurvalta.</li> <li>Ne kilpailivat maailmalla vaikutusvallasta ja epäilivät toisiaan maailmanvalloitushankkeista.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliitto hankki liittolaisia Itä-Euroopasta ja Yhdysvallat Länsi-Euroopasta. </strong></p> <ul> <li>Kylmän sodan aikana Eurooppa jakautui kahtia.</li> <li>Neuvostoliitto painosti Itä-Euroopan maita muuttumaan kommunistisiksi kansandemokratioiksi.</li> <li>Yhdysvallat auttoi Länsi-Euroopan maita Marshall-avulla ja perusti niiden kanssa sotilasliitto Naton.</li> </ul> <p><strong>Asevarustelu ja ydinaseet olivat tärkeä osa kylmää sotaa. </strong></p> <ul> <li>Aluksi vain Yhdysvalloilla oli ydinase, mutta myös Neuvostoliitto kehitti sellaisen vuonna 1949.</li> <li>Asevarustelukilpailu keskittyi ydinpommien tuhovoiman ja määrän kasvattamiseen.</li> <li>Ydinaseiden kehittely johti ”kauhun tasapainoon”, koska molemmat maat olisivat tuhoutuneet ydinsodassa.</li> </ul> <p><strong>Kilpailua käytiin myös avaruuden valloittamisesta. </strong></p> <ul> <li>Ydinasekilpailu johti avaruusrakettien kehittämiseen.</li> <li>Avaruuden valloittaminen oli myös keino näyttää omaa osaamistaan.</li> <li>Neuvostoliitto lähetti avaruuteen ensimmäisenä satelliitin, koiran ja ihmisen.</li> <li>Yhdysvallat ehti ensimmäisenä Kuuhun.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-10-23T12:37:48+03:00 https://peda.net/id/30f925e8d6a 2018-10-23T12:37:00+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 11</strong></p> <p><strong>Sodan jälkeen Suomessa pelättiin Neuvostoliiton miehitystä ja kommunistien vallankaappausta.</strong></p> <ul> <li>Moskovan välirauhassa 1944 Suomelle määrättiin ankarat rauhanehdot.</li> <li>Valvontakomissio tuli Helsinkiin valvomaan välirauhan ehtojen noudattamista.</li> <li>Vuosia 1944–48 kutsutaan Suomen historiassa vaaran vuosiksi.</li> </ul> <p><strong>Suomi täytti rauhanehdot tarkasti.</strong></p> <ul> <li>Karjala luovutettiin Neuvostoliitolle, ja karjalaiset muuttivat lopullisesti muualle Suomeen.</li> <li>Saksalaisten häätäminen pois Suomesta johti Lapin sotaan.</li> <li>Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomessa järjestettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynti.</li> <li>Suuret sotakorvaukset rasittivat Suomen taloutta sodan jälkeisinä vuosina.</li> </ul> <p><strong>Suomen suhteet Neuvostoliittoon parantuivat.</strong></p> <ul> <li>Suomi muutti asenteensa Neuvostoliittoa kohtaan ystävälliseksi.</li> <li>Uutta suhtautumistapaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven-linjaksi.</li> <li>Pariisin rauhan (1947) jälkeen valvontakomissio poistui Suomesta.</li> <li>Vuonna 1948 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-10-23T12:37:00+03:00 https://peda.net/id/26555d14d6a 2018-10-23T12:36:42+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 10</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Vapaaehtoiset naiset, lotat, hoitivat sodan aikana monia työtehtäviä.</strong></p> <ul> <li>Yli 200 000 lottaa auttoi sotaponnisteluissa.</li> <li>Kotirintaman lotat toimivat mm. ilmavalvonta-, viestintä- ja varustehuoltotehtävissä.</li> <li>Rintamalla työskennelleet lotat muonittivat sotilaita ja huolehtivat haavoittuneista ja kuolleista.</li> </ul> <p><strong>Kotirintaman arkeen kuuluivat huoli rintamalla olevista läheisistä ja pula ruoasta.</strong></p> <ul> <li>Kuolemanpelko oli osa arkea, ja yli 30 000 naista menetti aviomiehensä.</li> <li>Pula ruoasta ja käyttötavaroista johti erilaisten korvikeaineiden käyttämiseen.</li> <li>Peruselintarvikkeita säännösteltiin sota-aikana.</li> </ul> <p><strong>Sota-aika vaikutti lasten ja nuorten elämään monin tavoin. </strong></p> <ul> <li>Moni lapsi menetti toisen tai molemmat vanhempansa.</li> <li>Aikuisilla ei ollut lapsille yhtä paljon aikaa kuin rauhan aikana.</li> <li>Monet lapset joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon.</li> <li>Osa lapsista kuljetettiin Ruotsiin sijaisperheisiin.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-10-23T12:36:42+03:00 https://peda.net/id/f758ebded6a 2018-10-23T12:35:23+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 9</strong></p> <p><strong>Suomen asema oli epävarma talvisodan jälkeen.</strong></p> <ul> <li>Suomalaiset pelkäsivät, että rauhasta huolimatta Neuvostoliitto hyökkäisi uudelleen.</li> <li>Suomen ja Saksan suhteet alkoivat tiivistyä vuonna 1940.</li> <li>Suomi osti Saksasta ruokaa ja aseita ja myi sille nikkeliä.</li> <li>Saksan joukoille annettiin kauttakulkulupa Norjaan Suomen alueen läpi.</li> </ul> <p><strong>Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliittoon vuonna 1941.</strong></p> <ul> <li>Saksa aloitti hyökkäyksen itään ja käytti apuna myös Suomen aluetta.</li> <li>Suomi odotti Neuvostoliiton hyökkäystä, jotta sota näyttäisi puolustussodalta.</li> <li>Suomi valloitti nopeasti takaisin talvisodassa menetetyt alueet, mutta tappiot olivat suuret.</li> <li>Suomi ylitti vanhan rajan ja valloitti Itä-Karjalan.</li> </ul> <p><strong>Asemasotavaihe päättyi kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen.</strong></p> <ul> <li>Asemasotavaiheen aikana (1942–43) rintamalinjassa ei tapahtunut suuria muutoksia.</li> <li>Stalingradin tappion jälkeen Saksan sotilaallinen asema alkoi heikentyä.</li> <li>Kesällä 1944 Neuvostoliitto yritti miehittää Suomen voimakkaalla suurhyökkäyksellä.</li> </ul> <p><strong>Suomi hävisi sodan ja rauha solmittiin syksyllä 1944.</strong></p> <ul> <li>Suomi kykeni vain vaivoin pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen.</li> <li>Saksa auttoi Suomea antamalla aseita ja ilmatukea.</li> <li>Hyökkäyksen torjuminen antoi mahdollisuuden irtautua sodasta ja solmia rauha.</li> <li>Jatkosota päättyi Moskovan välirauhaan, jossa Suomelle määrättiin ankarat ehdot.</li> </ul> 2018-10-23T12:35:23+03:00 https://peda.net/id/e9f9ee02d6a 2018-10-23T12:35:01+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 8</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Talvisota alkoi vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.</strong></p> <ul> <li>Neuvostoliitto halusi miehittää Suomen vahvistaakseen länsirajansa puolustusta.</li> <li>Suomi oli Saksan ja Neuvostoliiton solmimassa salaisessa sopimuksessa liitetty jälkimmäisen etupiiriin.</li> <li>Suomi ei suostunut aluevaatimuksiin, joten Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen 30.11.1939.</li> </ul> <p><strong>Suomi torjui Neuvostoliiton valloitusyrityksen.</strong></p> <ul> <li>Neuvostoliitto uskoi valloittavansa Suomen nopeasti.</li> <li>Sen joukot etenivät teitä pitkin ja yrittivät viipaloida Suomen osiin.</li> <li>Nämä kolonnat pysäytettiin, jaettiin motteihin ja tuhottiin.</li> <li>Hyökkäykset torjuttiin, ja puna-armeija koki suuria tappioita.</li> </ul> <p><strong>Suomi hävisi sodan, ja rauhanehdot olivat ankarat.</strong></p> <ul> <li>Länsivallat tarjosivat apuaan Suomelle, joten Stalin pakotti suurhyökkäyksellä Suomen rauhaan.</li> <li>Moskovan rauhassa 13.3.1940 Suomi menetti Viipurin ja paljon muita alueita.</li> <li>Yli 25 000 suomalaista kuoli.</li> <li>Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-10-23T12:35:01+03:00 https://peda.net/id/fc9a6254baf 2018-09-18T07:47:46+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 7</strong></p> <p><strong>Sodan ratkaisevat taistelut olivat Stalingrad ja Normandian maihinnousu.</strong></p> <ul> <li>Neuvostoliitto käänsi Stalingradissa (1942–43) sodan Saksaa vastaan itselleen voitolliseksi.</li> <li>Normandian maihinnousu (1944) avasi länteen uuden rintaman Saksaa vastaan.</li> </ul> <p><strong>Sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen.</strong></p> <ul> <li>Saksa joutui vetäytymään sekä itä- että länsirintamalla.</li> <li>Jatkuvat pommitukset hävittivät Saksan kaupunkeja ja asetehtaita.</li> <li>Hitler tappoi itsensä ja se johti pian Saksan antautumiseen toukokuussa 1945.</li> </ul> <p><strong>Ydinpommien käyttö pakotti Japanin antautumaan.</strong></p> <ul> <li>Yhdysvallat kehitti ydinaseen toisen maailmansodan aikana.</li> <li>Elokuussa 1945 ydinpommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin.</li> <li>Japanin antautuminen päätti toisen maailmansodan.</li> </ul> <p><strong>Toisessa maailmansodassa kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.</strong></p> <ul> <li>Sodan voittajia olivat mm. USA, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.</li> <li>Sodan häviäjiä olivat etenkin Saksa, Japani ja Italia.</li> <li>Sota aiheutti monissa maissa laajoja väestönsiirtoja ja rajamuutoksia.</li> </ul> <p><strong>Sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen.</strong></p> <ul> <li>Saksa joutui vetäytymään sekä itä- että länsirintamalla.</li> <li>Jatkuvat pommitukset hävittivät Saksan kaupunkeja ja asetehtaita.</li> <li>Hitler tappoi itsensä ja se johti pian Saksan antautumiseen toukokuussa 1945.</li> </ul> <p><strong>Ydinpommien käyttö pakotti Japanin antautumaan.</strong></p> <ul> <li>Yhdysvallat kehitti ydinaseen toisen maailmansodan aikana.</li> <li>Elokuussa 1945 ydinpommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin.</li> <li>Japanin antautuminen päätti toisen maailmansodan.</li> </ul> <p><strong>Toisessa maailmansodassa kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.</strong></p> <ul> <li>Sodan voittajia olivat mm. USA, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.</li> <li>Sodan häviäjiä olivat etenkin Saksa, Japani ja Italia.</li> <li>Sota aiheutti monissa maissa laajoja väestönsiirtoja ja rajamuutoksia.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-09-18T07:47:46+03:00 https://peda.net/id/f16a694cbaf 2018-09-18T07:47:27+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 6</strong></p> <h1><strong>Japanin hyökkäys liitti Yhdysvallat mukaan sotaan.</strong></h1> <ul> <li>Japani teki vuonna 1941 yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Hawaijilla.</li> <li>Japani yritti tuhota USA:n laivaston, jotta se voisi valloittaa rauhassa Tyynen valtameren alueita.</li> <li>Sota Japania vastaan johti USA:n samalla sotaan myös Saksaa vastaan.</li> </ul> <h1><strong>Sodassa olivat vastakkain liittoutuneet ja akselivallat.</strong></h1> <ul> <li>Liittoutuneisiin kuuluivat mm. Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska.</li> <li>Akselivaltoja olivat mm. Saksa, Italia ja Japani.</li> </ul> <h1><strong>Sota vaikeutti siviilien elämää kotirintamalla.</strong></h1> <ul> <li>Koska miehet olivat rintamalla, naisten työtaakka kasvoi.</li> <li>Ruoan ja monien tavaroiden myyntiä ja ostoa säännösteltiin.</li> <li>Kansalaiset olivat jatkuvan propagandan kohteena.</li> <li>Ilmahyökkäykset olivat kaupungeissa asuville arkipäivää.</li> </ul> 2018-09-18T07:47:27+03:00 https://peda.net/id/e47db8a6baf 2018-09-18T07:47:05+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 5</strong></p> <h1><strong>Saksa ei onnistunut valloittamaan Isoa-Britanniaa.</strong></h1> <ul> <li>Saksa yritti tuhota brittien puolustuksen ja taistelutahdon voimakkailla pommituksilla.</li> <li>Ison-Britannian ilmavoimat säilyttivät ilmaherruuden, eikä Saksa voinut yrittää maihinnousua saarelle.</li> </ul> <h1><strong>Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja eteni syvälle sen alueelle.</strong></h1> <ul> <li>Ison-Britannian valtauksen epäonnistuttua Saksa päätti hyökätä Neuvostoliittoon.</li> <li>Saksa halusi haltuunsa sen suuret luonnonvarat.</li> <li>Natsit halusivat kukistaa kommunismin ja saada elintilaa ”herrakansalleen”.</li> <li>Hyökkäys tunnetaan nimellä Operaatio Barbarossa.</li> </ul> <h1><strong>Neuvostoliitto kesti Saksan hyökkäyksen.</strong></h1> <ul> <li>Saksa valloitti salamasodalla nopeasti suuria alueita Neuvostoliitosta.</li> <li>Hyökkäys kuitenkin pysähtyi syksyn liejuun ja talven pakkasiin.</li> <li>Puna-armeija ja partisaanit taistelivat sitkeästi saksalaisia vastaan.</li> <li>Sotaa nimitettiin Neuvostoliitossa ”suureksi isänmaalliseksi sodaksi”.</li> </ul> 2018-09-18T07:47:05+03:00 https://peda.net/id/53559022b4b 2018-09-10T08:28:18+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 4</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Hitlerin noustua valtaan Saksa aloitti aluelaajennukset.</strong></p> <ul> <li>Hitler rikkoi röyhkeästi Versaillesin sopimuksen ehtoja.</li> <li>Saksa alkoi aseistautua voimakkaasti.</li> <li>Vuonna 1938 Saksa liitti itseensä Itävallan sekä Tšekkoslovakian sudeettialueet.</li> <li>Seuraavana vuonna Saksa valloitti loputkin Tšekkoslovakiasta.</li> </ul> <p><strong>Aluksi länsivallat antoivat periksi Saksan aluevaatimuksille.</strong></p> <ul> <li>Ne halusivat välttää sodan ja myötäilivät Hitleriä.</li> <li>Münchenin konferenssissa (1938) Tšekkoslovakian sudeettialueet luovutettiin Saksalle.</li> <li>Iso-Britannia ja Ranska uskoivat Hitlerin lupauksiin vaatimusten loppumisesta.</li> <li>Kun Saksa keväällä 1939 miehitti koko Tšekkoslovakian, myöntyväisyys päättyi.</li> </ul> <p><strong>Saksan hyökkäys Puolaan aloitti toisen maailmansodan.</strong></p> <ul> <li>Länsivallat antoivat Puolalle turvatakuut.</li> <li>Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyys-sopimuksen ja jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin.</li> <li>Saksa hyökkäsi 1.9.1939 Puolaan, jolloin länsivallat julistivat sille sodan.</li> <li>Neuvostoliitto miehitti Puolan itäosat.</li> </ul> <p><strong>Saksan menestys sodan alussa perustui salamasotataktiikkaan.</strong></p> <ul> <li>Saksa tuhosi eri aselajien nopealla yhteistyöllä vihollisen viesti- ja huoltoyhteydet.</li> <li>Sen jälkeen panssarivaunut vyöryivät vihollisen selustaan ja jalkaväki seurasi perässä.</li> <li>Puola kukistui salamasodalla alle kuukaudessa.</li> <li>Vuonna 1940 Saksa valloitti salamasodallaan Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Ranskan.</li> </ul> 2018-09-10T08:28:18+03:00 https://peda.net/id/1c4683c8b02 2018-09-04T11:54:19+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 3</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Suomessa syntyi äärioikeistolainen lapuanliike 1920-luvun lopulla.</strong></p> <ul> <li>Euroopassa yleinen kommunisminvastaisuus levisi myös Suomeen.</li> <li>Äärioikeiston kannattajia ärsytti kommunistien näkyvä toiminta Suomessa.</li> <li>Vuonna 1929 syntynyt lapuanliike halusi kieltää kommunismin lailla.</li> <li>Osa lapuanliikkeen kannattajista olisi halunnut muuttaa Suomen diktatuuriksi.</li> </ul> <p><strong>Lapuanliike syyllistyi moniin laittomuuksiin ja väkivaltaan.</strong></p> <ul> <li>Kommunisteiksi epäiltyjä henkilöitä muilutettiin eli kyyditettiin väkisin itärajalle.</li> <li>Kommunisteja pahoinpideltiin ja kommunistilehtien kirjapainoja tuhottiin.</li> <li>Mäntsälän kapinassa 1932 lapuanliikkeen kannattajat kieltäytyivät tottelemasta viranomaisten määräyksiä.</li> </ul> <p><strong>Suomi säilyi kuitenkin demokratiana.</strong></p> <ul> <li>Lapuanliikkeeltä puuttui selkeä johto eikä kansa hyväksynyt jatkuvia laittomuuksia.</li> <li>Erityisesti Ståhlbergin kyyditys käänsi kansan mielipiteen liikettä vastaan.</li> <li>Suomalaiset olivat tyytyväisiä demokratiaan eivätkä halunneet maan muuttuvan diktatuuriksi.</li> <li>Mäntsälän kapinan jälkeen liikkeen toiminta kiellettiin.</li> </ul> 2018-09-04T11:54:19+03:00 https://peda.net/id/8f710baca75 2018-08-24T07:31:25+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 2</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Hitlerin johtamat natsit nousivat Saksassa valtaan 1930-luvun alussa.</strong></p> <ul> <li>Natsien (kansallissosialistisen puolueen) tavoitteena oli palauttaa Saksan mahtiasema Euroopassa.</li> <li>Puolueen kannatus alkoi nousta 1930-luvun vaihteessa, koska Saksassa oli lama.</li> <li>Vuoteen 1934 mennessä natsit saivat kaiken vallan ja Hitleristä tuli Saksan diktaattori.</li> <li>Kansallissosialistinen puolue oli ainoa sallittu puolue.</li> </ul> <p><strong>Natsien valtaa vahvistettiin propagandalla.</strong></p> <ul> <li>Hitler oli taitava puhuja: hän levitti natsiaatetta joukkokokouksissa ja radiossa.</li> <li>Univormut, liput ja sotilaskulkueet loivat mielikuvaa vahvasta ja yhtenäisestä Saksasta.</li> <li>Taiteessa suosittiin natseille myötämielisiä taiteilijoita.</li> </ul> <p><strong>Puolueen valta ulottui kaikkialle Saksassa.</strong></p> <ul> <li>Hitler piti Führerinä hallussaan valtakunnankanslerin, armeijan ylipäällikön ja presidentin virkoja.</li> <li>Natsiaate näkyi niin kouluissa, kaduilla, työmailla kuin tehtaiden tuotantolinjoilla.</li> <li>Natsien arvostelijat löysivät itsensä haudasta, vankilasta tai keskitysleiriltä.</li> <li>Nuorisojärjestöissä muokattiin nuorista uskollisia Hitlerin kannattajia.</li> <li> </li> </ul> <p><strong>Hitlerin Saksassa juutalaisia vainottiin järjestelmällisesti.</strong></p> <ul> <li>Juutalaisia syytettiin Saksan ongelmista.</li> <li>Rotulait kavensivat juutalaisten oikeuksia, ja lopulta heidät lähetettiin keskitysleireille.</li> <li>Toisen maailmansodan aikana alkoi juutalaisten järjestelmällinen tuhoaminen kaasukammioissa.</li> <li>Juutalaisten kansanmurhasta käytetään nimitystä holokausti eli polttouhri.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-08-24T07:31:25+03:00 https://peda.net/id/f5fa72969ec 2018-08-13T09:41:51+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 1</strong></p> <p><strong>Suuri osa Euroopan maista oli diktatuureja 1920- ja 1930-luvuilla.</strong></p> <ul> <li>Diktatuureissa valta oli keskittynyt yhdelle puolueelle tai henkilölle.</li> <li>Talousvaikeudet ja puolueiden valtakilpailu nostivat diktatuurien suosiota.</li> <li>Neuvostoliitto oli kommunistinen diktatuuri ja esimerkiksi Saksa ja Italia olivat oikeistodiktatuureja.</li> <li>Diktatuureissa muut puolueet kiellettiin.</li> </ul> <p><strong>Yhdysvalloissa talous kasvoi voimakkaasti ”iloisella 1920-luvulla”.</strong></p> <ul> <li>Amerikkalaisten elintaso nousi, heillä oli varaa ostaa erilaisia tavaroita ja palveluita.</li> <li>Ihmiset kuluttivat rahaa muun muassa uusiin kodinkoneisiin ja autoihin.</li> <li>Naisten asema parani.</li> <li>Iloinen vuosikymmen päättyi vuonna 1929 New Yorkin pörssiromahdukseen ja lamaan.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Kommunistisen Neuvostoliiton diktaattori oli Josif Stalin.</strong></p> <ul> <li>1920-luvulla puolueen ylin valta siirtyi Josif Stalinin haltuun.</li> <li>1920-luvulla Neuvostoliiton talous kasvoi ja maa teollistui voimakkaasti.</li> <li>Neuvostotaide korosti Stalinin valtaa, ja hänet kuvattiin hyvänä hallitsijana.</li> <li>Stalinin vainoissa kuoli miljoonia neuvostoliittolaisia.</li> </ul> <p> </p> 2018-08-13T09:41:51+03:00 https://peda.net/id/41a1dcfe4de 2018-05-07T08:31:42+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 23</strong></p> <p><strong>Israel ja palestiinalaiset ovat riidelleet vuosikymmeniä Palestiinan alueen hallinnasta.</strong></p> <ul> <li>YK:n vuoden 1947 suunnitelma Palestiinan jakamisesta epäonnistui.</li> <li>Juutalaiset perustivat vuonna 1948 oman valtion, Israelin, ja sen seurauksena</li> <li>sadattuhannet palestiinalaiset joutuivat pakolaisiksi</li> <li>ympäröivät arabimaat ovat käyneet monta sotaa Israelia vastaan.</li> </ul> <p><strong>Kiista on aiheuttanut terrorismia ja useita sotia.</strong></p> <ul> <li>Gazassa ja Länsirannalla asuvilla palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota (138 maata on tunnustanut Palestiinan valtion).</li> <li>Kumpikin osapuoli on syyllistynyt väkivaltaan, jota muut valtiot ovat kritisoineet.</li> <li>Palestiinalaiset ovat ajaneet asiaansa mm. terrorismilla ja raketti-iskuilla.</li> <li>Israelilla on tukenaan ylivoimainen armeija. Israelia on kritisoitu liiallisesta voimankäytöstä ja siviilien surmaamisesta.</li> </ul> <p><strong>Terrorismi on yleistynyt maailmalla 2000-luvulla. </strong></p> <ul> <li>Terrori-iskuja on tehty Lähi-idän lisäksi Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Euroopassa.</li> <li>Terroristien tavoitteena on lietsoa pelkoa.</li> <li>Yhdysvallat kävi 2000-luvulla terrorisminvastaista sotaa Afganistanissa ja Irakissa.</li> <li>Terrorisminvastaisen sodan varjolla kansalaisoikeuksia rajoitettiin Yhdysvalloissa.</li> </ul> <p><strong>Vuoden 2011 ”arabikeväässä” diktaattori syöstiin vallasta monessa arabimaassa. </strong></p> <ul> <li>Arabimaiden kansalaiset protestoivat mm. itsevaltaisia hallitsijoita, työttömyyttä, sananvapauden puutetta ja korruptiota vastaan.</li> <li>Vallanpitäjä vaihtui esimerkiksi Tunisiassa, Libyassa ja Egyptissä.</li> <li>Sosiaalinen media edesauttoi kansannousujen leviämistä.</li> </ul> 2018-05-02T12:29:04+03:00 https://peda.net/id/f5e733f03d6 2018-04-11T12:51:52+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 22</strong></p> <p><strong>Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen.</strong></p> <ul> <li>Maailmansodat olivat heikentäneet siirtomaiden emämaita.</li> <li>Siirtomaiden alistamista alettiin pitää epäoikeudenmukaisena.</li> <li>Suuri osa siirtomaista itsenäistyi rauhanomaisesti.</li> <li>Joissain maissa, kuten Algeriassa, käytiin verinen itsenäisyyssota.</li> </ul> <p><strong>Siirtomaa-aika jätti jälkeensä monia ongelmia.</strong></p> <ul> <li>Itsenäistymisen jälkeen tilanne oli monessa entisessä siirtomaassa sekasortoinen.</li> <li>Moni niistä ajautui sisällissotaan.</li> <li>Valtaan nousi useassa maassa diktaattori.</li> <li>Valkoisten ylivalta näkyi mm. Etelä-Afrikan tasavallan rotuerottelupolitiikassa.</li> </ul> <p><strong>Suuri osa köyhistä maista on entisiä siirtomaita.</strong></p> <ul> <li>Siirtomaat oli valjastettu tuottamaan vain yhtä tai kahta emämaan tarvitsemaa tuotetta.</li> <li>Entisten siirtomaiden taloudet kärsivät siksi yksipuolisesta tuotannosta. </li> <li>Myös luonnolle on haittaa yksipuolisesta viljelystä.</li> <li>”Kehitysmaiden” tunnuspiirteitä ovat vähäinen teollisuus, suuri lapsikuolleisuus, alhainen lukutaito ja matala elinikä.</li> </ul> <p><strong>Kehitysavulla on yritetty parantaa köyhien maiden asemaa, mutta apua on myös kritisoitu.</strong></p> <ul> <li>Kehitysavulla rakennetaan esimerkiksi kouluja, kehitetään maanviljelyä ja parannetaan ihmisten terveyttä.</li> <li>Kehitysapua on arvosteltu siitä, että se ei kannusta kehitysmaita parantamaan itse omia elinolosuhteitaan. </li> <li>On myös riski, että apu valuu vallanpitäjien taskuun tavallisen kansan sijaan. </li> </ul> 2018-04-11T12:51:52+03:00 https://peda.net/id/e985eec230d 2018-03-26T11:58:54+03:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 21</strong></p> <p><strong>Maon kuoleman jälkeen 1970-luvulla Kiinassa alkoivat talousuudistukset.</strong></p> <ul> <li>Uusi johtaja, Deng Xiaoping, ei enää paheksunut rikastumista.</li> <li>Yksityisyrittäjyys sallittiin osittain.</li> <li>Maataloutta uudistettiin.</li> <li>Väestönkasvua hillittiin yhden lapsen politiikalla.</li> </ul> <p><strong>Kiinassa talous kasvoi 1900-luvun lopussa nopeammin kuin muualla.</strong></p> <ul> <li>Kiinassa riittää työvoimaa, joten siellä on halpaa tuottaa tavaroita.</li> <li>Valtava väkiluku tarkoittaa myös paljon ostajia tuotteille.</li> <li>Länsimaat ovatkin siirtäneet tuotantoaan Kiinaan.</li> <li>”Kiina-ilmiö” tarkoittaa tehtaiden siirtämistä lännestä halpatuotantomaihin.</li> </ul> <p><strong>Rikastumisesta huolimatta Kiinassa ei ole demokratiaa, ja ihmisoikeuksia poljetaan.</strong></p> <ul> <li>Uudistuksia vaatinut Tiananmenin mielenosoitus (1989) murskattiin verisesti.</li> <li>Vauraus on keskittynyt itärannikolle, sisämaassa on laajoja köyhiä alueita.</li> <li>Vähemmistöjen, esimerkiksi tiibetiläisten, asema on tukala.</li> <li>Lehtiä sensuroidaan ja sosiaalisen median käyttöä rajoitetaan.</li> </ul> <p><strong>Nyky-Kiina on merkittävä talousmahti, josta monet maat ovat riippuvaisia.</strong></p> <ul> <li>Kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet paljon rahaa esimerkiksi Afrikkaan.</li> <li>Kiina käy kauppaa myös lännen paheksumien maiden, kuten Iranin, kanssa.</li> <li>Kiina on lainannut rahaa Yhdysvalloille ja EU-maille.</li> <li>Elintason nousu on pitänyt kiinalaiset tyytyväisinä maan kommunistiseen johtoon.</li> </ul> 2018-03-26T11:58:54+03:00 https://peda.net/id/aa7ee3322b4 2018-03-19T09:32:23+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 20</strong></p> <p><strong>Maon johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa toisen maailmansodan jälkeen. </strong></p> <ul> <li>Kiinassa käytiin pitkä sisällissota kommunistien ja Kuomintang-puolueen välillä.</li> <li>Maon johtamat kommunistit kasvattivat suosiotaan kansan keskuudessa.</li> <li>Sisällissodan keskeytti vuonna 1937 alkanut sota Japania vastaan.</li> <li>Sisällissota päättyi kommunistien voittoon 1949.</li> </ul> <p><strong>Olot Kiinassa vakautuivat, ja kansan elintaso parani.</strong></p> <ul> <li>Kiinassa tehtiin tasa-arvoa parantavia uudistuksia.</li> <li>Inflaatio ja korruptio saatiin kuriin.</li> <li>Valtio määräsi viljelysmaan, karjan ja koneet yhteiskäyttöön kansankommuuneihin.</li> <li>Kansankommuuneissa järjestettiin myös terveydenhoitoa ja koulutusta.</li> </ul> <p><strong>Jotkin uudistukset epäonnistuivat ja aiheuttivat tuhoa Kiinalle.</strong></p> <ul> <li>Suuren harppauksen tavoitteena oli Kiinan nopea teollistuminen.</li> <li>Kampanja epäonnistui ja miljoonat ihmiset kuolivat nälkään.</li> <li>Kulttuurivallankumouksessa vainottiin ja kidutettiin toisinajattelijoiksi epäiltyjä.</li> <li>Kulttuurivallankumous ajoi Kiinan kaaokseen.</li> </ul> <p><strong>Kiina oli Maon aikana eristäytynyt diktatuuri.</strong></p> <ul> <li>Mao oli julma diktaattori, jolla oli Kiinassa täydellinen valta.</li> <li>Kiina kilpaili niin länsivaltojen kuin Neuvostoliitonkin kanssa.</li> <li>Kiina suhtautui kilpailijoihinsa uhmakkaasti.</li> <li>Maa kehitti oman ydinaseen vuonna 1964.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-03-19T09:32:23+02:00 https://peda.net/id/a1cc9eca25b 2018-03-12T08:28:52+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 19</strong></p> <p><strong>Kiina oli tuhansien vuosien ajan loistelias keisarikunta.</strong></p> <ul> <li>Kiinasta on peräisin moni keksintö, kuten kirjapainotaito, posliini ja ruuti.</li> <li>Maa oli pitkään Eurooppaa edellä tieteissä ja taiteissa.</li> <li>Maata hallitsi itsevaltainen keisari, jota kutsuttiin ”Taivaan pojaksi”.</li> <li>Kiinassa arvostettiin perinteitä ja ihmisten välistä arvojärjestystä.</li> </ul> <p><strong>1800-luvulla Kiinassa oli monia ongelmia, kuten nälänhätää ja kapinoita.</strong></p> <ul> <li>Väestönkasvun vuoksi ruokaa ja töitä ei riittänyt kaikille.</li> <li>Koska työvoimaa oli aina tarjolla, tekniikkaa ei kehitetty ja Kiinan kehitys hidastui.</li> <li>Ongelmana olivat myös rikollisuus, korruptio ja luonnonkatastrofit.</li> <li>Näiden syiden vuoksi kiinalaiset alkoivat kapinoida hallitsijoitaan vastaan.</li> </ul> <p><strong>Länsimaat käyttivät 1800-luvulla Kiinaa taloudellisesti hyväkseen.</strong></p> <ul> <li>Länsimaat halusivat hyödyntää Kiinan raaka-aineita ja myydä sille tuotteitaan.</li> <li>Britit veivät oopiumia Kiinaan sen vastustuksesta huolimatta.</li> <li>Länsivallat voittivat oopiumsodat Kiinaa vastaan.</li> <li>Vaikka Kiinasta ei tullut siirtomaata, sitä hyödynnettiin taloudellisesti. </li> </ul> <p><strong>Kiinan keisari syrjäytettiin vuonna 1912, ja Kiinasta tuli tasavalta.</strong></p> <ul> <li>Kapinointi keisaria vastaan yltyi 1900-luvun alussa.</li> <li>Lopulta viimeinen keisari, 6-vuotias poika, syrjäytettiin.</li> <li>Levottomuudet ja valtakilpailu jatkuivat tasavallan ensimmäisinä vuosikymmeninä.<br/> </li> </ul> 2018-03-12T08:28:52+02:00 https://peda.net/id/b3a2c2701ac 2018-02-26T10:11:52+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 13</strong></p> <p><strong>Kylmän sodan aikana oli kaksi Saksan valtiota.</strong></p> <ul> <li>Toisen maailmansodan voittajat jakoivat Saksan ja Berliinin.</li> <li>Yhdysvallat (USA), Iso-Britannia ja Ranska miehittivät länsiosia, idässä valvoi Neuvostoliitto (NL).</li> <li>Berliinin saarto (1948‒49) johti Länsi- ja Itä-Saksan valtioiden syntyyn.</li> <li>Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin 1961 pysäyttääkseen muuttoliikkeen länteen.</li> </ul> <p><strong>Kuuban kriisissä maailma oli lähellä joutua ydinsotaan. </strong></p> <ul> <li>Kuubassa tapahtui vallankumous 1959.</li> <li>Kuuban ja USA:n välit huononivat, ja Kuuba liittoutui NL:n kanssa.</li> <li>NL ryhtyi rakentamaan Kuubaan ohjustukikohtia, jolloin USA uhkasi NL:a sodalla.</li> <li>Kriisi ratkesi suurvaltojen neuvotteluissa, ja sen jälkeen niiden välit paranivat.</li> </ul> <p><strong>Korean ja Vietnamin sodissa Yhdysvallat yritti torjua kommunismin leviämistä. </strong></p> <ul> <li>Kiinan muuttuminen kommunistiseksi huolestutti USA:ta.</li> <li>Kommunistit yrittivät ottaa vallan myös Koreassa ja Vietnamissa, jolloin USA puuttui tilanteeseen.</li> <li>Korean sota päättyi 1953 maan jakautumiseen.</li> <li>Pohjois-Korea on edelleen kommunistinen diktatuuri.</li> </ul> <p><strong>Vietnamin sota oli ensimmäinen sota, jonka Yhdysvallat hävisi.</strong></p> <ul> <li>USA:n moderni armeija ei pärjännyt sissisotaa käyville Pohjois-Vietnamin kommunisteille.</li> <li>Vietnamin sotaa (1964‒73) arvosteltiin rajusti USA:ssa, ja erityisesti hippiliike vaati sen lopettamista.</li> <li>Lopulta USA vetäytyi Vietnamista, ja Vietnam muuttui kommunistiseksi.</li> </ul> 2018-02-26T10:11:52+02:00 https://peda.net/id/7690136c0ff 2018-02-14T10:38:49+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 18</strong></p> <p><strong>Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin. </strong></p> <ul> <li>Yöpakkasten aikaan 1958‒59 Neuvostoliitto epäili Suomen ystävällismielisyyttä, mutta Kekkonen luovi suhteet kuntoon (kirja s. 137).</li> <li>Noottikriisin aikaan 1961 Neuvostoliitto vaati Suomea sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta Kekkosen onnistui välttää kriisin syveneminen (kirja s. 138).</li> <li>Kriisien seurauksena Suomi otti hyvin varovaisen asenteen Neuvostoliittoa kohtaan.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliiton mielistelyä kutsuttiin suomettumiseksi. </strong></p> <ul> <li>Suomettuminen tarkoitti, että itsenäinen Suomi otti Neuvostoliiton toiveet huomioon kaikin mahdollisin tavoin.</li> <li>Suomettuminen vaikeutti Suomen kansainvälistä puolueettomuutta.</li> <li>Toisaalta suomettuminen oli järkevää idänpolitiikkaa epävakaina aikoina.</li> </ul> <p><strong>Kekkonen oli presidenttinä poikkeuksellisen pitkään. </strong></p> <ul> <li>Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti: hän johti maata vuosina 1956‒81.</li> <li>Hän oli voimakas vallankäyttäjä.</li> <li>Kekkonen loi hyvät suhteet Neuvostoliittoon, mikä voimisti hänen omaa asemaansa suomettuneessa Suomessa.</li> <li>Suomen elintaso ja varallisuus kasvoivat Kekkosen kaudella.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliiton hajoaminen mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin.</strong></p> <ul> <li>Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja Suomesta tuli jo vuonna 1995 Euroopan unionin jäsenvaltio.</li> <li>Neuvostoliiton hajoaminen keskeytti kaupan itään ja oli osasyynä 1990-luvun lamaan.</li> <li>Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa tavallisen suomalaisen arkipäivään monin tavoin.</li> </ul> 2018-02-12T14:51:37+02:00 https://peda.net/id/63cff0400bc 2018-02-07T07:40:22+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 17</strong></p> <p><strong>Suuri muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi 1960-luvulla. </strong></p> <ul> <li>Koneellistuminen vähensi työvoiman tarvetta maaseudulla.</li> <li>Valtio taisteli maaseudun liikatuotantoa vastaan maksamalla siitä, että peltoja ei viljeltäisi.</li> <li>Maaseudulla aikuisikään varttuneet suuret ikäluokat joutuivat etsimään töitä kaupungeista.</li> </ul> <p><strong>Suomi muuttui nopeasti maaseutuyhteiskunnasta kaupunkiyhteiskunnaksi. </strong></p> <ul> <li>Kaupunkeihin rakennettiin nopeassa tahdissa kerrostalolähiöitä.</li> <li>Kesti aikansa, ennen kuin lähiöihin saatiin kaikki tarvittavat palvelut.</li> <li>Ihmisten elämäntapa muuttui kaupunkiin muuton myötä.</li> </ul> <p><strong>Suomalaisten elintaso nousi. </strong></p> <ul> <li>Jo 1930-luvulla alkanut elintason nousu jatkui sotien jälkeen.</li> <li>Ihmisillä oli varaa kuluttaa rahaa aikaisempaa enemmän esimerkiksi vaatteisiin ja vapaa-aikaan.</li> <li>Matkustaminen ulkomaille alkoi vähitellen yleistyä.</li> </ul> <p><strong>Elämäntapa kansainvälistyi vähitellen.</strong></p> <ul> <li>Matkustamisen lisääntyminen ja televisio levittivät Suomeen kansainvälisiä vaikutteita.</li> <li>Kansainvälisyys näkyi muun muassa muodissa ja musiikissa.</li> <li>Myös ruokakulttuuri kansainvälistyi, kun pikaruokaketjut levisivät Suomeen.</li> </ul> 2018-02-07T07:40:22+02:00 https://peda.net/id/3e375c0e04b 2018-01-29T08:32:56+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 16</strong></p> <p><strong>Sodan jälkeen Suomessa syntyi paljon lapsia.</strong></p> <ul> <li>Sodan päätyttyä solmittiin paljon uusia avioliittoja.</li> <li>Vuosina 1945‒50 Suomessa syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.</li> <li>Valtio auttoi lapsiperheitä esimerkiksi maksamalla lapsilisiä, jakamalla äitiyspakkauksia ja myöntämällä verohelpotuksia.</li> </ul> <p><strong>Vuonna 1952 Suomessa tapahtui monia myönteisiä asioita. </strong></p> <ul> <li>Helsingin olympialaiset toivat maahan kansainvälisen tuulahduksen.</li> <li>Armi Kuusela valittiin maailman kauneimmaksi naiseksi.</li> <li>Suomi sai sotakorvaukset maksettua.</li> </ul> <p><strong>Nuorisokulttuuri alkoi vähitellen saapua Suomeen 1950-luvulla.</strong></p> <ul> <li>Amerikkalaiset äänilevyt, lehdet ja muoti levisivät Suomeen.</li> <li>Nuorisokulttuurin ensimmäisiä edustajia olivat lättähatut ja myssymissit, jotka tunnisti pukeutumistyylistä.</li> </ul> 2018-01-29T08:32:56+02:00 https://peda.net/id/eb9ec026fb8 2018-01-17T14:28:28+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 15</strong></p> <p><strong>Neuvostoliiton talousongelmat pahenivat 1980-luvun lopulla. </strong></p> <ul> <li>Yhdysvallat lisäsi asevarustelua, mutta Neuvostoliitolla ei ollut varaa samaan.</li> <li>Neuvostoliitto oli romahtamispisteessä, kun maan johtoon valittiin Mihail Gorbatšov vuonna 1985.</li> </ul> <p><strong>Gorbatšov yritti uudistaa Neuvostoliittoa. </strong></p> <ul> <li>Gorbatšov aloitti talousuudistukset, esimerkiksi yksityisyritykset sallittiin.</li> <li>Samaan aikaan lisättiin ihmisten sananvapautta.</li> <li>Gorbatšovilla oli hyvät suhteet länsivaltojen johtajiin, ja kylmän sodan jännite alkoi vähentyä.</li> </ul> <p><strong>Itä-Euroopan maat luopuivat kommunismista.</strong></p> <ul> <li>Gorbatšovin uudistusmielisyys sai itäeurooppalaiset haaveilemaan uudistuksista.</li> <li>Itä-Euroopan kommunistiset maat muuttuivat demokratioiksi 1980-luvun lopussa.</li> <li>Jakautunut Saksa yhdistyi vuonna 1990.</li> <li>Lopulta Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja Eurooppaan syntyi 15 uutta valtiota.</li> </ul> <p><strong>Euroopan unioni on laajentunut 28 valtion liitoksi. (Brexit = 27)</strong></p> <ul> <li>Eurooppa alkoi yhdentyä toisen maailmansodan jälkeen.</li> <li>Yhdentymisen tarkoituksena on ollut pitää rauha yllä Euroopassa ja auttaa jäsenmaita kasvattamaan talouttaan.</li> <li>Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-01-17T14:28:28+02:00 https://peda.net/id/ae8dd366fb8 2018-01-17T14:26:45+02:00 <p><strong>Muistiinpanot, kappale 14</strong></p> <p><strong>Neuvostoliitto oli diktatuuri ja siellä noudatettiin sosialismia. </strong></p> <ul> <li>Valta oli kommunistisella puolueella, muut puolueet olivat kiellettyjä.</li> <li>Valtio päätti, mitä tavaroita tuotetaan ja kuinka paljon. Valtio omisti kaikki tehtaat ja yritykset.</li> <li>Neuvostoliitossa pyrittiin tasa-arvoisuuteen, mutta ihmisten vapauksia rajoitettiin.</li> </ul> <p><strong>Yhdysvallat oli demokratia, mutta vähemmistöjen asema oli pitkään huono. </strong></p> <ul> <li>Talous kasvoi Yhdysvalloissa voimakkaasti ja elintaso nousi.</li> <li>Elintason nousu synnytti mm. nuorisokulttuurin.</li> <li>Yhdysvalloissa sallittiin erilaisia puolueita ja ihmisillä oli enemmän vapauksia.</li> <li>Kommunisteja kuitenkin vainottiin, eikä mustilla ollut samanlaisia kansalaisoikeuksia kuin valkoisilla.</li> </ul> <p><strong>Neuvostoliitossa ei ylletty samanlaiseen elintasoon kuin Yhdysvalloissa. </strong></p> <ul> <li>Suunnitelmatalous oli tehottomampi kuin länsimaissa yleinen markkinatalous.</li> <li>Neuvostoliiton asevarustelu vei rahaa, minkä seurauksena muista tuotteista oli pulaa.</li> <li>Tavara- ja elintarvikepula oli Neuvostoliitossa arkipäivää.</li> </ul> <p><strong>Propaganda oli osa kylmää sotaa.</strong></p> <ul> <li>Urheiluvoittojen ajateltiin todistavan oman järjestelmän paremmuutta.</li> <li>Tämän vuoksi doping yleistyi urheilussa.</li> <li>Urheilukilpa näkyi erityisesti olympialaisissa.</li> <li>Myös viihdekulttuuri oli osa propagandaa, esimerkiksi monet Hollywood-filmit korostivat Yhdysvaltojen paremmuutta kylmässä sodassa.</li> </ul> <p><strong> </strong></p> 2018-01-17T14:26:45+02:00 https://peda.net/id/c1cb90da803 2016-09-21T22:22:37+03:00 Tämä on 8E:n historian opiskelun oma sivu. 2016-09-21T22:22:37+03:00