<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kokeellinen tutkimus</title>
<id>https://peda.net/id/804f0f79faf</id>
<updated>2024-04-15T09:52:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/804f0f79faf:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps03/lukuvuosi-2023-24/ps3.2-kt5/jakso-1-tiedonkasittely/kokeellinen-tutkimus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Miten tutkimusongelma käytännössä luodaan?</title>
<id>https://peda.net/id/80534cd1faf</id>
<updated>2023-10-11T10:01:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps03/lukuvuosi-2023-24/ps3.2-kt5/jakso-1-tiedonkasittely/kokeellinen-tutkimus/miten-tutkimusongelma-kaytannossa-luodaan#top" />
<content type="html">Voit mennä&lt;b&gt; käytäntö ja havainto&lt;/b&gt; edellä: mieti jokin itseäsi kiinnostava kysymys, ilmiö tai yksityiskohta arkielämästä ja muotoile siitä aluksi tutkimusongelma. Etsi lähteistä lisätietoa ja rajaa aihettasi psykologisen tiedon avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit myös mennä&lt;b&gt; teoria tai käsite&lt;/b&gt; edellä: Mikä PS3 oppikirjasta löytyvä tiedonkäsittelyyn liittyvä asia vaikuttaa kiinnostavalta? Tai onko psykologian opintojesi aikana tullut vastaan jokin sellainen teoria, tutkittu asia tai käsite, joka herättää sinussa kysymyksiä, vastaväitteitä tai uusia ajatuksia? Valitse kiinnostava aihe ja lue siitä lisää. Vähitellen huomaat, että löydät sopivan yksityiskohdan tutkimuksesi aiheeksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit päättää itse oman aiheesi, mutta jos haluat tehdä PS3 opintojakson aiheista, niin niitä ovat: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- havaitseminen ja tarkkaavaisuus &amp;gt; ärsykkeiden havaitseminen, näköaisti, tiedonkäsittely&lt;br/&gt;&#10;- muisti &amp;gt; muistin lajit (aistimuisti, työmuisti, säilömuisti) &amp;gt; muistin tehokkuus, kesto ja kapasiteetti, unohtaminen&lt;br/&gt;&#10;- tiedonkäsittely &amp;gt; ajatteleminen (hidas ja nopea ajattelu), sisäiset mallit, kielen merkitys tiedonkäsittelyssä ja ajattelussa, päätöksenteko</content>
<published>2024-04-15T09:50:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kokeelliseen tutkimukseen liittyviä vahvuuksia ja rajoitteita</title>
<id>https://peda.net/id/804f7168faf</id>
<updated>2024-04-15T10:10:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps03/lukuvuosi-2023-24/ps3.2-kt5/jakso-1-tiedonkasittely/kokeellinen-tutkimus/kokeelliseen-tutkimukseen-liittyvia-vahvuuksia-ja-rajoitteit#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kokeellisesta tutkimuksesta puhutaan usein myös laboratoriokokeena. Tällöin kyseessä on tarkasti kontrolloitu tutkimus, jossa tutkija koostaa koe- ja vertailuryhmän satunnaisesti. Tutkija pystyy myös säätelemään koeolosuhteita tarkasti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aina ei ole mahdollista tai tarkoituksen mukaista tehdä tutkimusta täysin kontrolloiduissa olosuhteissa. Silloin tutkimusotteesta (tai tutkimusasetelmasta) käytetään nimitystä kvasikokeellinen asetelma, luonnollinen koe tai kenttäkoe. Usein näistä kokeellisen tutkimusotteen muunnelmista käytetään yhteisnimitystä kenttäkoe, vaikka ne eivät tarkalleen ottaen sitä olisikaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;LABORATORIOKOE:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Laboratoriokokeet taphtuvat tarkoin kontrolloiduissa olosuhteissa. Tutkija muuntelee riippumatonta muuttujaa ja pyrkii poistamaan kaikki tutkimustulokseen vaikuttavat häiriömuuttujat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Vahvuuksia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10; + Riippuvan muuttujan muuntelu antaa mahdollisuuden saada esiin syy-seuraussuhteita.&lt;br/&gt;&#10; + Tutkimusolosuhteet ovat kontrolloituja.&lt;br/&gt;&#10; + Tutkimus voidaan helposti toistaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Rajoitteita&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10; - Kaikkien muuttujien kontrollointi ei aina ole mahdollista.&lt;br/&gt;&#10; - Keinotekoinen laboratorioympäristö voi tuottaa epäluonnollista käyttäytymistä.&lt;br/&gt;&#10; - Tutkimustulosta ei välttämättä voi yleistää luonnollisiin tilanteisiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;KENTTÄKOE:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kenttäkokeesssa kokeenjohta muuttaa tahallisesti riippumatonta muuttujaa, mutta tutkimus tehdään koehenkilöiden luonnollisessa ympäristössä, esimerkiksi koulussa tai työpaikalla. Tutkittavia ei jaeta satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin,vaan heidät voidaan jakaa jonkin etukäteen tiedossa olevan ominaisuuden mukaan (kvasikokeellinen) tai tutkittavat altistuvat tai eivät altistu luonnollisessa ympäristössä muuttujan vaikutukselle (luonnollinen koe).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Vahvuuksia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10; + Tutkimustulos on helpommin yleistettävissä luonnollisiin tilanteisiin.&lt;br/&gt;&#10; + Koehenkilöiden toimintaan ei vaikuta keinotekoinen ympäristö.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Rajoitteita&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10; - Häiriömuuttujia on vaikea kontrolloida.&lt;br/&gt;&#10; - Tutkimusta ei voi toistaa täsmälleen samanlaisena.&lt;br/&gt;&#10; - Aineiston kerääminen ei ole yhtä tarkasti kontrolloitua kuin laboratoriossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2024-04-15T09:50:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kun annat palautetta...</title>
<id>https://peda.net/id/80549c7efaf</id>
<updated>2024-04-19T11:02:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/paivitettavia-sivuja/oppiaineet/psykologia/suominen/ps03/lukuvuosi-2023-24/ps3.2-kt5/jakso-1-tiedonkasittely/kokeellinen-tutkimus/kun-annat-palautetta#top" />
<content type="html">...kiinnitä huomiota ainakin näihin asioihin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- Onko kyseessä &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;varmasti&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; kokeellinen tutkimus? &lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Onko tutkimusongelma selvästi muotoiltu?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;- Onko hypoteesi järkevä, hyvin muotoiltu, perusteltu?&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Kerrotaanko, mitkä ovat tutkimuksen riippumaton ja riippuva muuttuja? Ovatko ne oikein?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Onko perusjoukko määritelty? Onko otos määritelty? Selitetäänkö tutkimuksen koe- ja kontrolliryhmät? Mainitaanko, onko kyseessä erillisten ryhmien asetelma vai toistomittausasetelma?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Vastaako tutkimus tutkimusongelmaan kysymykseen?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;- Mitä ansioita tekijöiden omassa arvioinnissa mielestäsi on?&lt;br/&gt;&#10;- Onko tekstin yleisilme selkeä? Mitä ansioita mielestäsi suunnitelmassa on? Entä mahdollisia puutteita?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;(- ONKO TESTI KÄSITETTÄ KÄYTETTU OIKEIN? Jos kyseessä on fysiologinen mittaus, tarkkailu, kysely, kokeellinen mittaus, haastattelu, niin silloin kyseessä ei ole testi.)</content>
<published>2024-04-15T09:50:52+03:00</published>
</entry>


</feed>