https://peda.net/id/800face8d 2016-05-02T11:27:34+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/5543985e103 2016-05-02T11:27:08+03:00 Muotoilu tai design tarkoittaa esineen tai muun kohteen <br/> muodon suunnittelua ja valmistamista. Tuotteen muotoilu ilmaisee sen <br/> ominaisuuksia ja käytettävyyttä.<br/> <br/> <span>Kaikki esineet ympärillämme on muotoiltu, eli muotoilulla ei tarkoiteta vain ns. designia eli erityisen ansiokkaana ja arvokkaina pidettyjä esineitä ja kulutushyödykkeitä.</span> <p class="centered"><b>Muotoilun eri aloja: </b></p> <p class="centered">Vaatetus- ja tekstiilimuotoilu</p> <p class="centered">Tilasuunnittelu</p> <p class="centered">Teollinen muotoilu</p> <p class="centered">Käsi- ja taideteollinen muotoilu</p> <p class="centered">Pakkausmuotoilu</p> <p class="centered">Palvelumuotoilu</p> <br/> <br/> <b>Muotoilun historiaa lyhyesti</b><br/> <br/> <em>Teollinen vallankumous</em><br/> -&gt; siirtyminen käsityöläisyydestä kohti massatuotantoa, kun tekniikka ja ihmisten elämäntapa muuttui<br/> <em>Arts &amp; Crafts</em> -liike Iso-Britanniassa 1800-luvun lopussa<br/> mielenkiinto laadukkaaseen käsityöhön, taidokkaasti<span class="right medium"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/8#top" title="800px-Adjustable-Back_Chair_No._2342,_Gustav_Stickley,_1900-1904_-_IMG_1632.JPG"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/8:file/photo/d99d15b7be879f89dac3d88a015da1f83e4e3a46/800px-Adjustable-Back_Chair_No._2342%2C_Gustav_Stickley%2C_1900-1904_-_IMG_1632.JPG" alt="" title="800px-Adjustable-Back_Chair_No._2342,_Gustav_Stickley,_1900-1904_-_IMG_1632.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span> tehtyihin esineisiin<br/> sisustus, taideteollisuus<br/> kulutus- ja sisustustavaroiden ulkomuodon tärkeys vrt.hyödyllinen käyttötavara, jolla ei ollut sisustuksellista arvoa<br/> vaikutteita romantiikasta, gotiikasta, ”maalaisdyllistä”<br/> vaikutti jugendiin ja bauhausiin.<br/> Lisätietoa ja kuvia Arts &amp; Craftsista englanniksi <a href="http://char.txa.cornell.edu/art/decart/artcraft/artcraft.htm" rel="nofollow ugc noopener">täällä</a>. <br/> <br/> <br/> <em>Bauhaus</em><br/> Saksassa 1900-luvun alussa toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu, perusti Walter Gropius<br/> Vaikuttanut paljon nykyiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin, funktionalistisen tyylin soveltaminen myös esinemuotoiluun<br/> Koulu lopetettiin 1933 kansallissosialistien noustua valtaan Saksassa<br/> Laadukas, käytännöllinen muotoilu, massatuotanto<br/> <br/> Kuvassa Marcel Breuerin 1920-luvullasuunnittelema tuoli <br/> <span class="left medium"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/b2#top" title="Breuer-FREISCHWINGER.JPG"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/b2:file/photo/4ce74b7afa5b0fd58f6512dbe05802ad66454c6a/Breuer-FREISCHWINGER.JPG" alt="" title="Breuer-FREISCHWINGER.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Toisen maailmansodan jälkeen pula materiaaleista, ei ostovoimaa → uusien tuotantotapojen ja materiaalien kehittäminen<br/> <br/> Suomalaisen muotoilun kultakausi 1950-luvulla<br/> tunnetut suomalaiset muotoilijat esillä ulkomailla alkusysäys Milanon triennaali v. 1951 <p><b>Kaj Franck</b><br/> <b>Saara Hopea</b><br/> <b>Timo Sarpaneva</b><br/> <b>Nanny Still </b><br/> <b>Tapio Wirkkala</b><br/> <b>erityisesti lasitaide: Arabia, Iittala, Nuutajärvi</b><br/> <br/> <br/> <b>Skandinaavisen muotoilun käsite syntyi 1950-luvulla<br/> </b>Erityisesti suomalaista, ruotsalaista ja tanskalaista selkeälinjaista, laadukasta muotoilua, puun käyttäminen yleistä, esim. Artekin taivutetut puuhuonekalut<span class="right small"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/v#top" title="Vase_ALVAR_AALTO.JPG"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/v:file/photo/bd749d5b365c8614f0227e54ffc7fc141d1371c1/Vase_ALVAR_AALTO.JPG" alt="" title="Vase_ALVAR_AALTO.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> Alvar Aallon selkeälinjaiset tuotteet, kuvassa Savoy-maljakko eli ns. Aalto-vaasi.<br/> <br/> <br/> 1960- ja 1970-luvulla synteettiset materiaalit ja teollisuuden kehittyminen<br/> Muovi, lasikuitu<br/> <br/> Muodit ja trendit, amerikkalaisten tv-sarjojen ja elokuvien vaikutus<br/> <br/> Kulutuskulttuurin murros, elintason nousu: varaa ostaa enemmän, ei enää ajateltu että kaikkien <br/> tavaroiden tulee kestää vuosikymmeniä<br/> <br/> Kuvissa <b>Eero Aarnio</b>n ikoniset Poni-tuoli ja Pallo-tuoli<br/> <a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/poni_iso_14-350-jpg#top" title="Poni_iso_14-350.jpg"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/poni_iso_14-350-jpg:file/photo/394ffa1220d7298806000cffd6fa3a79ffd6908d/Poni_iso_14-350.jpg" alt="" title="Poni_iso_14-350.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><span class="right medium"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/8f#top" title="800px-Ngv_design,_eero_aarnio,_globe_chair_1963-65_01.JPG"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/8f:file/photo/e8f0075271feb4c7c7588929cd07c1dc1a5e27ff/800px-Ngv_design%2C_eero_aarnio%2C_globe_chair_1963-65_01.JPG" alt="" title="800px-Ngv_design,_eero_aarnio,_globe_chair_1963-65_01.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> <b>Muotoilun käsitteitä ja muotoiluprosessi:</b><br/> <br/> <b>KOHDERYHMÄ</b><br/> -Kuluttajatyyppi, jolle tuote suunnataan, esim. lapsiperhe, perheetön, nuoret, eläkeläiset...<br/> -Tuotteiden markkinoinnin suuntaaminen tietylle kohderyhmälle<br/> <br/> <b>BRÄNDI</b><br/> Tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Brändin arvo muodostuu tunnistettavuudesta (esim. logo), asiakkaiden merkkiuskollisuudesta ja merkkiin liitetystä laadusta ja positiivisista mielikuvista.<br/> Muotoilu tukee tuotteen brändiä ja tekee siitä tunnistettavan.<br/> Esim. BMW-autot vuosien saatossa. Muoti ja muotoilu on muuttunut virtaviivaisemmaksi, mutta auto on yhä tunnistettavissa mm. logosta ja etusäleiköstä.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/bmw_5sarja_h-jpg#top" title="bmw_5sarja_h.jpg"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/bmw_5sarja_h-jpg:file/photo/687153b4938642514777004c8487fc21805393a7/bmw_5sarja_h.jpg" alt="" title="bmw_5sarja_h.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><span class="small"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/1#top" title="1024px-BMW_5-Series_E34_sedan_--_12-21-2011.jpg"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/1:file/photo/c2a365ec424db904fadc560d27d0eebd48719d5e/1024px-BMW_5-Series_E34_sedan_--_12-21-2011.jpg" alt="" title="1024px-BMW_5-Series_E34_sedan_--_12-21-2011.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/m#top" title="muotoiluprosessi.png"><img src="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/muotoilu/m:file/photo/db1a7bbd9395c7cc61b5bd0518079bfd4e1462f2/muotoiluprosessi.png" alt="" title="muotoiluprosessi.png" class="inline" loading="lazy"/></a> kuva: etälukio<br/> <br/> <br/> <br/> <p class="centered"><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </p> 2016-05-02T11:03:19+03:00 https://peda.net/id/9a56f728d 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-53c076be-f7d7-11e5-b2e2-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-53c076be-f7d7-11e5-b2e2-bc5ff4fb02d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="53c076be-f7d7-11e5-b2e2-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://disco.teak.fi/tila/" title="http://disco.teak.fi/tila/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tila, kuva, aatteet -oppimateriaali</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Teatterikorkeakoulun tuottama oppimateriaali arkkitehtuurin historiasta</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-53c0#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-6ff6b44a-d934-11e5-ab2b-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-6ff6b44a-d934-11e5-ab2b-bc5ff4f9ecea enclose"--><!--filtered attribute: data-id="6ff6b44a-d934-11e5-ab2b-bc5ff4f9ecea"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://banksy.co.uk/" title="http://banksy.co.uk/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://banksy.co.uk/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-6ff6#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-66b57e48-d934-11e5-b05a-bc5ff4fb038b"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-66b57e48-d934-11e5-b05a-bc5ff4fb038b enclose"--><!--filtered attribute: data-id="66b57e48-d934-11e5-b05a-bc5ff4fb038b"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.designmuseum.fi/fi/" title="http://www.designmuseum.fi/fi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://www.designmuseum.fi/fi/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-66b5#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-4a679b22-d934-11e5-b24b-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-4a679b22-d934-11e5-b24b-bc5ff4fb02d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="4a679b22-d934-11e5-b24b-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.alvaraalto.fi/" title="http://www.alvaraalto.fi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://www.alvaraalto.fi/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-4a67#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-12f125c8-d934-11e5-b4a6-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-12f125c8-d934-11e5-b4a6-bc5ff4fb02d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="12f125c8-d934-11e5-b4a6-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.katutaide.com/" title="http://www.katutaide.com/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Katutaide.com</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Katutaide.com on Katutataideyhdistys Päävärit Ry:n sivu ja keskeinen nettisivuportaali Suomen katutaiteeseen.</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-12f1#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-df4001b8-d933-11e5-ac2d-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-df4001b8-d933-11e5-ac2d-bc5ff4fb02d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="df4001b8-d933-11e5-ac2d-bc5ff4fb02d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://archinfo.fi/" title="http://archinfo.fi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Arkkitehtuurin tiedotuskeskus</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-df40#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c833a33a-d933-11e5-9871-bc5ff4fb02f9"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c833a33a-d933-11e5-9871-bc5ff4fb02f9 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c833a33a-d933-11e5-9871-bc5ff4fb02f9"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.mfa.fi/" title="http://www.mfa.fi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Arkkitehtuurimuseo</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Helsingissä sijaitsevan Arkkitehtuurimuseon kotisivut, tietoa ja muuta materiaalia suomalaisesta arkkitehtuurista</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/elinateitti/kypjt/ksll/linkki-c833#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2016-02-22T09:12:16+02:00 https://peda.net/id/260e1f26e 2016-04-12T13:05:08+03:00 <p><b>Perspektiivi: keskeisperspektiivin ja yhden pakopisteen perspektiivin käsitteet</b></p> <p>-Keskeisperspektiivi käyttöön Italiassa 1400-luvulla, renessanssi!<br/> -Muut perspektiivit eri kulttuurien taiteessa, esim. Muinaisen Egyptin arvoperspektiivi<br/> <b>Lue monisteet!<br/> <br/> </b></p> <p><b>Arkkitehtuurin historia ja tyylikaudet</b></p> <p><em><span><span>Lue Teatterikorkeakoulun julkaisusta Tila, kuva, aatteet alla mainitut luvut. </span></span></em><em><span><span>Julkaisu löytyy osoitteesta </span></span></em><em><span><b>disco.teak.fi/tila. </b></span></em><em><span><span>Lisäksi muista aiemmin jaettu moniste arkkitehtuurin perusasioista, tyylisuunnista ja suomalaisesta arkkitehtuurista.</span></span></em></p> <p><em><span><span>TILA, KUVA, AATTEET</span></span></em></p> <p><em><span><span>1.4. Megaliittinen arkkitehtuuri</span></span></em></p> <p><em><span><span>3. Antiikin maailma: Kreikka ja Rooma</span></span></em></p> <p><em><span><span>4. Varhaiskristillinen taide ja bysantti</span></span></em></p> <p><em><span><span>6.2. Romaaninen taide</span></span></em></p> <p><em><span><span>6.3. Gotiikka: Valon vallankumous</span></span></em></p> <p><em><span><span>7.2. Renessanssin ympäristöt</span></span></em></p> <p><em><span><span>8.3. Ludvig XIV ja Ranskan barokki</span></span></em></p> <p><em><span><span>10.2. Arkkitehtuuri: Tyylejä eri tarpeisiin</span></span></em></p> <p><em><span><span>10.8. Uusia tekniikoita<br/> <br/> Arkkitehtuurin suunnista perusasiat: tärkeimmät ominaispiirteet, milloin vaikutti, esimerkkirakennuksia, joita materiaalissa esitellään (myös tunnilla esityksissä läpikäytyjä)</span></span></em></p> <p> </p> <em><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </em><br/> <br/> <br/> <br/> 2016-03-15T12:46:18+02:00 https://peda.net/id/c67f4a22e 2016-03-15T13:48:03+02:00 <p>LISÄTEHTÄVÄ: TULEVAISUUDEN ALAVUS<br/> <br/> </p> <p>Tutustu ensin oheiseen materiaaliin.</p> <p><a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaupungin-muodonmuutos-on-alkanut/sYSTFpiv" rel="nofollow ugc noopener">http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaupungin-muodonmuutos-on-alkanut/sYSTFpiv</a></p> <p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=NmRoc7_jVdo" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=NmRoc7_jVdo</a></p> <p><a href="http://www.bbc.com/news/technology-20770518" rel="nofollow ugc noopener">http://www.bbc.com/news/technology-20770518</a></p> <p>Kuvittele sitten Alavus vuonna 2050. Millaisia rakennuksia kaupungissa on? Keitä siellä asuu? Mitä ihmiset tekevät elannokseen ja kuinka se näkyy kaupungissa? Minkä näköisiä rakennukset ovat, entä millaisella teknologialla ne on rakennettu? Onko kaikki aivan toisin kuin vuonna 2016?</p> <p> </p> <p>Tee tehtävä joko yksin tai parin kanssa (jos teet tehtävän poissaoloja korvaavana lisätehtävänä, se suoritetaan yksin). <b>Pohtikaa</b> lukemanne ja katsomanne videomateriaalin perusteella, millainen Alavus olisi vuonna 2050. Voitte tehdä vaikka ajatuskartan. <b>Havainnollistakaa</b> tulevaisuuden Alavus sitten tekemällä siitä kuva esim. kaava- tai karttakuvana, kuvanmuokkauksella (valokuva nykyisestä paikasta → muokkaaminen tulevaisuudenkuvaksi) tai kollaasin keinoin (leikattuja kuvia, tekstejä, piirustuksia, maalausta). Kuvaan voi liittää mukaan tekstiä tai erillisen ajatuskartan tai tekstipohdinnan aiheesta. Lopullinen työ voi siis olla valokuvamuokkaus, piirustus, maalaus tai kollaasi. </p> <p><b>Arviointikriteerit: </b>tehtävänannon toteutuminen (eli annetun teksti-ja videomateriaalin hyödytäminen työssä), huolella toteutettu kuvallinen kokonaisuus, teknisesti onnistunut työ, idearikkaus ja oivaltavuus.</p> 2016-03-15T13:48:03+02:00 https://peda.net/id/4254fb30d 2016-02-22T08:55:29+02:00 <p>Lue ensin taustamateriaaliksi Ympäristö ja arkkitehtuuri -moniste, joka on katkelma Kuvantekijä -kirjasta (jaettu tunnilla). <br/> <br/> Tehtävä: Valitse jokin rakennus tai arkkitehti, johon tutustut ja josta kirjoitat 2 sivun kirjoituksen sekä teet muulle ryhmälle pienen, noin 5 minuutin esitelmän.</p> <p>Rakennus voi olla missä tahansa maailmaa tahansa – samoin arkkitehti voi edustaa mitä tahansa aikaa ja tyyliä tahansa. Kannattaa kuitenkin valita tunnettuja kohteita, niin tietoakin löytyy helpommin!</p> <p>Apuna voi käyttää kuvataideluokan taidekirjoja esim. <b>Honour &amp; Fleming: Maailman taiteen historia, Könemann: Arkkitehtuurin historia antiikista nykypäivään</b> tai etsiä kirjallisuutta kirjastosta.</p> <p>Googlettamalla ”Jyväskylän yliopisto taidehistorian aikajana” löytyy Koppa-sivusto ja tadehistorian aikajana, josta löytyy tietoa myös arkkitehtuurista.</p> <p>Kirjoita valitsemastasi aiheesta noin 2 sivun mittainen kirjoitelma, jossa kerrot aiheestasi keskeiset tiedot. Käytä apuna oheisia apukysymyksiä. Kirjoita kuitenkin yhtenäinen, ehyt kirjoitelma kirjakielellä ja kokonaisilla lauseilla.<b> Älä kopioi suoraan netistä, vaan kerro asiat omin sanoin</b>.</p> <p><em>1.Mikä valitsemasi rakennus on ja missä se sijaitsee?</em></p> <p><em>2.Kuka sen on suunnitellut tai vaihtoehtoisesti jos tietoa ei löydy, minä aikana se on rakennettu?</em></p> <p><em>3.Mihin tarkoitukseen rakennus on suunniteltu ja mihin sitä on käytetty?</em></p> <p><em>4.Mitä arkkitehtuurin tyyliä rakennus edustaa?</em></p> <p><em>5.Onko sillä piirteitä, jotka tekevät siitä erikoisen tai ainutlaatuisen? Mitä erityistä siinä on – jos on?</em></p> <p> </p> <p>Tai</p> <p> </p> <p><em>1.Milloin valitsemasi arkkitehti syntyi, eli ja vaikutti?</em></p> <p><em>2.Mitä tietoa löydät hänen taustastaan, esim. perhe, koulutus?</em></p> <p><em>3.Mitä tyyliä hänen työnsä ilmentävät?</em></p> <p><em>4.Mitä tunnettuja rakennuksia /rakennelmia hän on suunnitellut?</em></p> <p> </p> <p><b>Muotoilut:</b></p> <p>Otsikoksi Tutkimustehtävä ja oman aiheen nimi</p> <p>Oma nimi paperin yläkulmaan!</p> <p> </p> <p>Tietokoneella kirjoitettaessa kirjasintyyppi Times new roman tai Arial, koko 12, riviväli 1,5.</p> <p>Konseptipaperille kirjoitettaessa teksti joka riville, marginaalit vasemmalla ja oikealla 2 ruutua.</p> <p><br/> <b>Lähdemerkinnät:</b></p> <p>Loppuun lähdeluettelo, jonka otsikoksi ”Lähteet”.</p> <p>Kirjat merkitään esim. Honour &amp; Fleming: Maailman taiteen historia 2003.</p> <p>Nettisivuista koko nettisivun osoite sekä merkintä Luettu xx.xx.xxxx, esim.</p> <p><a href="https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana" rel="nofollow ugc noopener">https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana</a>. Luettu 26.01.2015.</p> <p> </p> <p><b>Esitys muulle ryhmälle:</b></p> <p><span class="editor underline">Powerpoint-esitys, tuo tikulla tunnille tai palauta Peda.netiin! Tiedostomuoto PDF</span>.</p> <p>Noin 5 diaa, joissa kerrotaan keskeiset asiat lyhyesti, esim. ranskalaisilla lauseilla.</p> <p>Muutama kuva aiheesta.</p> <p>Viimeiselle dialle lähteet ja kuvien nettiosoitteet.</p> <p>Esityksen kesto max 5 minuuttia. Muista, että kerrot muille uudesta asiasta oletuksena, että he eivät tiedä aiheestasi mitään – eli esitä selkeästi ja mielenkiintoisesti, jopa yksinkertaistaen. :)</p> <p> </p> 2016-02-22T08:55:29+02:00 https://peda.net/id/83bffa40d 2016-02-16T13:08:01+02:00 <p>Kurssin nimeen sisältyy itsessään paljon asioita koko kurssin olemuksesta. Ympäristöön käsitteenä kuuluu niin luonto kuin rakennettu ympäristökin, sekä arkkitehtuuri että esineympäristö. Paikka terminä viittaa sekä paikallisuuteen että paikan psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin. Suomen kielessä sana tila tarkoittaa paitsi arkkitehtonista, kolmiulotteista tilaa myös ihmisen itsensä tilaa, mielentilaa, jopa maailman tai ympäristön tilaa.</p> <p>Ympäristö keskeisenä kuvataiteen kurssin sisältöalueena kutsuu pois luokasta ulos havainnoimaan, näkemään, kokemaan, muistelemaan ja tekemään. Laajasta opetusalueesta on mahdollista koota tehtäväkokonaisuudeksi vain pieniä syvyyssukelluksia. Tehtävien suunnittelussa pyritään holistiseen kokonaisuuteen, jossa painopiste voi paikallisten olosuhteiden ja erilaisten tarpeiden, teemojen ja projektien mukaan vaihdella suurestikin. Maaseudulla näkökulma on luonnollisesti aivan erilainen kuin suuressa kaupungissa.</p> <p>Ympäristön rakentamisessa, rakennuksissa ja esineissä tutkitaan tyyli- ja kulttuurihistoriallisia piirteitä siten, että nähdään esteettisten, ulkomuotoon ja tyyliin liittyvien ominaisuuksien yhteys yhteiskuntaan, talouselämään ja ekologiaan. Taiteellisen suunnittelun, designin ja teknologian yhteistyö on myös tärkeä tuoda esille. Arkkitehtuuri ja esineet sisältävät paljon erilaista kulttuuritekstiä, jota pitäisi harjoitella lukemaan ja ymmärtämään. Kulttuuritekstien lukeminen vaatii kykyä nähdä merkityksiä, joiden ymmärtämisen edellytyksenä on tieto, kokemus ja harjaantuminen.</p> <p>Teksti: <a href="http://www.edu.fi" rel="nofollow ugc noopener">www.edu.fi</a> / Cleo Mustonen<br/> <br/> <br/> <b>KU2-kurssin sisältöjä Alavuden lukiossa 2015-2016</b><br/> <br/> <b>Tilan ulottuvuudet ja kokeminen</b><br/> <b>Yhden tai kahden pakopisteen perspektiivi lyijykynällä piirtäen</b><br/> <b>Esimerkkejä tilan kuvaamisesta taiteen historiassa</b><br/> <b>Arkkitehtuuri - tutkimustehtävä vapaavalintaisesta rakennuksesta tai arkkitehdistä</b><br/> <b>Paikkasidonnainen taide ja sen eri muodot, tilataide - oma tilataideteos</b><br/> <b>Muotoilu, design, arjen esinemaailma ja ympäristö</b><br/> <br/> <br/> <br/> </p> 2016-02-16T13:07:48+02:00