https://peda.net/id/7fca30f6d 2016-03-01T12:43:56+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/d7e9717ad 2016-03-01T13:37:07+02:00 <ul> <li>Yksi kolmesta pääravintoaineesta</li> <li>Ryhmä orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hapesta, hiilestä ja vedystä - Esim. sokeri, tärkkelys, selluloosa</li> <li>Hiilihydraatit luokitellaan sokeriyksiköiden lukumäärän mukaan mono-, di- ja polysakkarideihin</li> </ul> <p><b><strong>Monosakkaridi eli </strong>yksinkertainen sokeri</b>, joka koostuu yhdestä sokerimolekyylistä esim. fruktoosi eli hedelmäsokeri ja glukooosi eli rypälesokeri</p> <p><img src="http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/sokeri4.gif"/><img src="http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/elintarvikkeet/sokeri5.gif"/></p> <ul> <li><b>Disakkaridin</b> <b><em></em></b>molekyylit ovat muodostuneet kahdesta monosakkaridimolekyylistä<b> </b> esim. sakkaroosi eli ruokosokeri (1 fruktoosi- ja 1 glukoosiosa, jotka liittyneet yhteen kondnsaatioraktiolla) laktoosi eli maitosokeri ja maltoosi eli mallasokeri <b><br/> </b></li> <li>Disakkaridit hydrolysoituvat helposti happokäsittelyllä yksinkert. sokereiksi</li> </ul> <p><b><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia1/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iii/1hrp/tsskygjyf:file/download/ec78dc50ff1c97b1541b17938248ca25a3c43738/sakkaroosi.png"/><br/> </b></p> <ul> <li><b>Polysakkaridi </b>eli pitkäketjuinen hiilihydraatti on suuri yhdiste, joka koostuu kymmenistä tai jopa kymmenistä tuhansista yhteenliittyneistä yksinkertaisista sokereista. Yksinkert. sidokset liittyvät toisiinsa kovalenttisillä sidoksilla muodostaen pitkiä ketjuja. Esim. tärkkelys ja selluloosa.</li> </ul> <p><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia1/oppikirja/kuvat/kuvagalleria-iii/1hrp/sopjkplgssjtkskepv:file/photo/1e4a42e8a54acf22332e4cf3a3272499c9521b51/polysakkaridi.png"/></p> <ul> <li><b>Tärkkelys</b>, joka<b> </b>koostuu glukoosimolekyyleistä, jotka ovat kiertyneet spiraalimaiseen muotoon (yllä oleva kuva)</li> <li>Tärkkelystä esiintyy luonnossa erityisesti viljan jyvissä ja perunoissa</li> <li>Ruuansulatuselimistössä tärkkelys pilkkoutuu hydrolyysissä glukoosiksi</li> </ul> 2016-03-01T12:46:24+02:00 https://peda.net/id/d4bd740ed 2016-03-01T13:59:14+02:00 <strong>Työ: Mitä suussa tapahtuu?<br/> <br/> </strong>Syljen vaikutus tärkkelykseen<br/> <br/> <b>Havainnot: </b><br/> <ul> <li>Koeputki, jossa vettä ja perunajauhoja muuttui tummaksi/mustaksi kokonaan, kun jodi värjäsi sen</li> <li>Koeputki, jossa veden ja perunajauhojen lisäksi sylkeä, jossa syljessä oleva tärkkelys muuttui tummaksi/mustaksi jodia lisättäessä, vaikka syljen amylaasientsyymi ehti pilkkoa jopa osan tärkkelyksestä</li> </ul> <br/> <strong><strong>Työ: Mitä mahassa tapahtuu?<br/> </strong></strong><br/> Olin kyseiseltä tunnilta pois, mutta onneksi sisko tarjoutui antamaan apuaan!<br/> <br/> <b>Havainnot:<br/> </b><br/> Siis liuos vaihtaa värinsä sinisestä ensin vihrtäväksi, seuraavaksi kellertäväksi ja sen jälkeen punaiseksi. Tuloksena saamme, että liuos on yksinkert. sokeri. Suolahappo hajottaa sakkaroosia eli disakkaridia yksinert. sokeriksi eli monosakkaridiksi eli glukoosiksi ja fruktoosiksi.<br/> <ul> <li>Mahaneste pilkkoo ravintoaineita, joista osa imeytyy takaisin verenkiertoon. Mahanesteeseen erittyy mahan seinämistä suolahappoa ja pepsinogeenia, joka muuttuu suolahapon vaikutuksesta <b>proteiineja</b> pilkkovaksi pepsiiniksi.</li> <li>Happamassa mahanesteessä lähes kaikki ruuan mukana tulevat pieneliöt tuhoutuvat. Hapan mahaneste mahdollistaa myös pepsiinin erittymisen.</li> <li>Esimerkiksi voimakas stressitilanne voi aikaan saada eritystoimintaa myös ruokailujen väliaikana. Tällöin mahaneste on haitallista myös mahan limakalvolle, koska hajotettava ruoka ei neutraloi sitä. Tämä voi johtaa mahahaavan tai pohjukaissuolihaavan syntyyn tai aiheuttaa närästystä</li> </ul> <p> </p> 2016-03-01T13:36:25+02:00 https://peda.net/id/57a23662d 2016-03-01T13:40:36+02:00 <br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Näyte</b></td> <td><b>Havainnot</b></td> </tr> <tr> <td>Juusto</td> <td>Ei vaikutusta</td> </tr> <tr> <td>Kurkku</td> <td>Ei vaikutusta</td> </tr> <tr> <td>Salaatti</td> <td>Ei vaikutusta</td> </tr> <tr> <td>Liha</td> <td>Ei vaikutusta, aavistus mustia pisteitä --&gt; kunnon lihaa, ei jauholihaa</td> </tr> <tr> <td>Perunajauho</td> <td>Jodi reagoi</td> </tr> <tr> <td>Ruisleipä</td> <td>Jodi reagoi</td> </tr> <tr> <td>Hiivaleipä</td> <td>Jodi reagoi</td> </tr> <tr> <td> </td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> <br/> Havainnot: <br/> Peunajauhot, ruisleipä, hiivaleipä sisältävät tärkkelystä, sillä jodipisara reagoi muuttuen mustaksi/tummaksi. Kun taas jodipisara ei reagoinut mitenkään juuston, kurkun, salaatin ja lihan kanssa.<br/> Eli kyseinen ruoka sisälsi tärkkelystä, jos jodi muuttui ruuan pinnalla mustaksi. 2016-03-01T13:32:55+02:00 https://peda.net/id/ab550dded 2016-03-01T13:42:31+02:00 Havainnot:<br/> <br/> Jokaisessa koeputkessa on liuoksien lisäksi n. 10 pisaraa kuparisulfaattiliuosta ja natriumhydroksidiliuosta, jonka jälkeen aloimme kuumentaan koeputkia vesihauteessa<br/> <ul> <li>Koeputki 1 (glukoosi+vesi): muuttui punertavan sävyiseksi, kyseessä yksinkert. sokeri</li> <li>Koeputki 2 (sakkaroosi+vesi): ei tapahtunut mitään</li> <li>Koeputki 3 (vesi): sininen muttui hyytelömäiseksi pilkuiksi koeputkessa</li> </ul> 2016-03-01T13:35:16+02:00