Luku 12: Alleelipareista muodostuu ominaisuusyhdistelmiä (dihybridiristeytykset ja määrällinen periytyminen)https://peda.net/id/7f34478260e2023-11-17T13:11:21+02:00https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Dihybridiristeytys, samassa kromosomissa sijaitsevat alleeliparit ja määrälliset ominaisuudethttps://peda.net/id/7f35bef260e2022-11-16T08:54:01+02:00<strong class="editor red"><b>Dihybridiristeytyksissä seurataan samanaikaisesti KAHDEN ERI ALLEELIPARIN aiheuttamien ominaisuuksien periytymistä. Yleensä Tarkastellaan ensin tilannetta, jossa alleeliparit sijaitsevat eri kromosomeissa. </b></strong><br/>
<br/>
A= musta<br/>
a= albiino<br/>
P= lyhytkarvainen<br/>
p= pitkäkarvainen<br/>
<br/>
<br/>
Marsunkasvattaja oli jalostanut puhtaat linjat (homotsygoottinen perimä) mustista ja lyhytkarvaisista sekä pitkäkarvaisista ja albiinoista marsuista. Hän risteytti näitä marsuja keskenään.<br/>
<br/>
P-polvi AAPP x aapp<br/>
<br/>
<br/>
sukusolut AP ja ap<br/>
<br/>
<p> </p>
<table>
<tbody>
<tr>
<td>
<p>sukusolut</p>
</td>
<td>
<p>AP</p>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<p>ap</p>
</td>
<td>
<p>AaPp</p>
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<p> </p>
<p>Kaikki F1- polven marsut ovat genotyypiltään heterotsygoottisia (AaPp) ja ilmiasultaan mustia ja lyhytkarvaisia. Jatketaan risteytystä F2-polveen.</p>
<p> </p>
<p>AaPp x AaPp : SELVITÄ SUKUSOLUT KAARITEKNIIKALLA. Kyse on meioosin vähennysjaon tapahtumista ja asian ymmärtää parhaiten, kun miettii kahta vastinkromosomiparia. </p>
<p> </p>
<p>mahdolliset sukusolut molemmilla : AP, Ap, aP ja ap</p>
<p> </p>
<table>
<tbody>
<tr>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
<td>
<p> </p>
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<p><br/>
<br/>
</p>
<p><strong class="editor red"><em><b>On myös mahdollista, että KAKSI ERI ALLEELIPARIA SIJAITSEVAT SAMASSA KROMOSOMISSA. Tällöin ei synny meioosin takia vapaasti kaikkia sukusolutyyppejä vaan enemmän kytkentätyyppisiä sukusoluja.</b> </em></strong><br/>
<br/>
Sitä ovatko geenit kytkeytyneet voidaan selvittää risteyttämällä heterotsygoottinen yksilö AaPp ja molempia resessiivisiä ominaisuutta ilmentävää yksilöitä aapp keskenään. Tämä on ns. testiristeytys. Jälkeläisistä katsotaan toteutuvatko normaalit mendelistiset lukusuhteet. Jos eivät toteudu, geenit ovat sijaitsevat samassa kromosomissa. Oppikirjan kuva s.140<br/>
<br/>
esim. AaPp x aapp<br/>
<br/>
Jos geenit eivät ole kytkeytyneet, niin AaPp yksilö tuottaa neljä eri sukusolutyyppiä ja syntyy neljänlaisia jälkeläisiä kaikkia yhtä paljon.<br/>
<br/>
Jos geenit ovat vahvasti kytkeytyneet AaPp yksilö tuottaa vain kahdenlaisia sukusoluja. Vahvassa kytkennässä geenit sijaitsevat niin lähellä toisiaan, ettei edes tekijänvaihto pura kytentää. Jälkeläisiä syntyy kahdenlaisia molempia yhtä paljon<br/>
<br/>
Jos geenit ovat löyhästi kytkeytyneet, ne sijaitsevat samassa kromosomissa, mutta sen verran kaukana toisistaan, että silloin tällöin tekijänvaihdunta purkaa kytkennän. Tällöin AaPp yksilö tuottaa selvästi yli 50 % kytkentätyyppisiä sukusoluja ja selvästi alle 50 % rekombinaatiotyyppisiä sukusoluja. Syntyy neljänlaisia jälkeläisia, mutta selvästi yli 50 % niistä on vanhempien kaltaisia.<br/>
<br/>
</p>
<p><strong class="editor red"><span class="editor underline">MÄÄRÄLLISET (polygeeniset) OMINAISUUDET</span></strong></p>
<p><strong class="editor red"><span>On olemassa paljon perinnöllisiä ominaisuuksia, joista tavataan liukuvia sarjoja erilaisia välimuotoja. Näitä ovat ihmisellä esim. pituus ja ihonväri.</span></strong></p>
<p><span>Tällaisia ominaisuuksia kutsutaan määrällisiksi ja niitä ohjaavat lukuisat eri kromosomeissa ja lokuksissa sijaitsevat alleeliparit. Niistä on hankala vaatia kirjaimin ja taulukoin vastattavia tehtäviä, koska muuttujia voi olla jo todella paljon ja taulukoista tulee valtavia. Esimerkiksi ihmisen pituus on polygeeninen ominaisuus ja eri pituisia ihmisten määrä noudattaa normaalijakaumaa.</span><span><br/>
<br/>
</span></p>
2023-10-02T09:25:35+03:00