<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>PS1</title>
<id>https://peda.net/id/7f2d3d607</id>
<updated>2015-10-22T10:22:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7f2d3d607:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tieteellisen tutkimuksen teko (s.144-145)</title>
<id>https://peda.net/id/0c7ceba48</id>
<updated>2015-11-16T10:28:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/ttts#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tutkimuksen vaiheet:&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1.&lt;/b&gt; Tutkimus&lt;b&gt;ongelma&lt;/b&gt; (aihe)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2&lt;/b&gt;. &lt;b&gt;Hypoteesi&lt;/b&gt; (oletus)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Menetelmien&lt;/b&gt; valinta&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Operationalisointi&lt;/b&gt; (muutetaan mitattavaan muotoon) ja &lt;b&gt;muuttujien&lt;/b&gt; valinta (x-riippumaton muuttuja, tutkija säätelee; y-riippuva muuttuja, tutkittava asia; z-häiriötekijä)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Tutkimuksen suorittaminen ja tutkittavien valinta&lt;/b&gt; (otos perusjoukosta)&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Arviointi ja raportointi&lt;/b&gt; - tulokset</content>
<published>2015-11-16T10:28:43+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1: Biologinen psykologia</title>
<id>https://peda.net/id/4d1d3fb08</id>
<updated>2015-11-10T11:56:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/1bp#top" />
<content type="html">-hermosto&lt;br/&gt;&#10;-ruumiin toiminnot&lt;br/&gt;&#10;-geenit, evoluutio&lt;br/&gt;&#10;-neuronin sähköis-kemiallinen toiminta (synopsit ja välittäjä aineet)</content>
<published>2015-11-10T11:56:23+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2: Behaviorismi</title>
<id>https://peda.net/id/c471cc4e8</id>
<updated>2015-11-05T10:46:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/2-behaviorismi#top" />
<content type="html">-tutkii käyttäytymistä (ulkoiset havainnot)&lt;br/&gt;&#10;-ärsykkeestä reaktioon (s-r)&lt;br/&gt;&#10;-J.B Watson, Skinner, Thorndike&lt;br/&gt;&#10;-Ivan Pavlovin kokeet&lt;br/&gt;&#10;  *klassinen ehdollistuminen&lt;br/&gt;&#10;  *väline-ehdollistuminen&lt;br/&gt;&#10;  *mallioppiminen (erit. ihmisellä)</content>
<published>2015-11-05T10:46:55+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3: Psykodynaaminen psykologia</title>
<id>https://peda.net/id/3a35341a8</id>
<updated>2015-11-03T12:52:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/3pp#top" />
<content type="html">-korostaa ihmisen tiedostamatonta minää (esim. unet)&lt;br/&gt;&#10;-tutkii sisäisiä ristiriitoja (esim. traumat, kompleksit) syntyi ''protestina'' behaviorismille&lt;br/&gt;&#10;-&amp;gt;psykoterapian synty&lt;br/&gt;&#10;-uskoo ihmisen elämänhistorian vaikutukseen (erit. lapsuus)&lt;br/&gt;&#10;-Sigmund Freud, 1900-luvun alku</content>
<published>2015-11-03T11:49:51+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Psyyken rakenteen 3 tasoa (s.45-48)</title>
<id>https://peda.net/id/d49d693e8</id>
<updated>2015-11-03T12:51:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/pr3ts#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Viettipohja&lt;/span&gt; &lt;/b&gt;eli&lt;em&gt; id&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;-mielihyväperiaate&lt;br/&gt;&#10;-pyrkii luonteenomaisesti välittömään tarpeentyydytykseen seurauksista riippumatta&lt;br/&gt;&#10;-esim. pieni lapsi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Yliminä&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; eli &lt;em&gt;superego&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;-kohtuuttomia ja mustavalkoisia vaatimuksia&lt;br/&gt;&#10;-voi vaatia kaikilta täydellisyyttä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Minä&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; eli &lt;em&gt;ego &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;-pyrkii tasapainottamaan viettipohjan ja yliminän välisiä jännitteitä ja ohjaamaan ihmisen edun mukaiseen toimintaan</content>
<published>2015-11-03T12:51:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4: Humanistinen psykologia</title>
<id>https://peda.net/id/6050eb448</id>
<updated>2015-11-03T08:38:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/4hp#top" />
<content type="html">-Korostaa yksilöä ja ihmisyyttä&lt;br/&gt;&#10;-Pyrkii ymmärtämään ihmisen toimintaa&lt;br/&gt;&#10;-Positiivinen ihmiskäsitys: usko ihmisen muuttuvuuteen ja oppimiskykyyn -&amp;gt; positiivinen psykologia/&lt;br/&gt;&#10;  onnellisuus psykologia&lt;br/&gt;&#10;-Abraham Maslow, Carl Rogers</content>
<published>2015-11-02T10:47:40+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5: Kognitiivinen psykologia</title>
<id>https://peda.net/id/c6ce7d8c8</id>
<updated>2015-11-02T10:50:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/5kp#top" />
<content type="html">-Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä&lt;br/&gt;&#10;-Sisäiset mallit ohjaavat ihmisen toimintaa (minäkäsitys tärkein skeema)&lt;br/&gt;&#10;-Skeemat muodostavat hierarkioita ja arvojärjestyksiä&lt;br/&gt;&#10;-Skriptit ovat toteutuneita skeemoja</content>
<published>2015-11-02T10:50:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6: Sosiokulttuurinen psykologia</title>
<id>https://peda.net/id/dc22b43a8</id>
<updated>2015-11-02T11:05:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/6sp#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;/strong&gt;-Korostaa kulttuurin ja yhteisön merkitystä ihmisen toiminnoille</content>
<published>2015-11-02T11:05:27+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ihmisen sisäinen itsesäätely s.50-51 (psyykkinen tasapaino)</title>
<id>https://peda.net/id/ab4855f28</id>
<updated>2015-11-03T11:51:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/isispt#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1)&lt;/b&gt; &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Defenssimekanismit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; eli puolustuskeinot&lt;br/&gt;&#10;-usein tiedostamattomia&lt;br/&gt;&#10;-keinoja ylläpitää ja suojella omaa minää, esim. huumori, tunteensiirto, asian vähättely, selittely, kosto, syyttely, torjunta, arvon kieltäminen, taantuma jne. (&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;b&gt;Projektio)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2)&lt;/b&gt; &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Coping-keinot&lt;/b&gt;&lt;/span&gt; eli selviytymiskeinot&lt;br/&gt;&#10;-usein osin tiedostettuja, esim. fyysinen rasitus, keskustelu, uudelleen suunnittelu jne.</content>
<published>2015-11-03T11:45:51+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tavoitteellinen oppiminen (s.86-97)</title>
<id>https://peda.net/id/6303b3488</id>
<updated>2015-11-09T10:59:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/tos#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Mikä motivoi oppimaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;-suuntautuminen/tavoiteorientaatio:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;a) Oppimisorientaatio&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;-&lt;/em&gt;oppiminen sinänsä palkitsee, sisäinen motivaatio (futis, musiikki, 語言)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;b) Saavutusorientaatio&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-menestymisen halu, ulkoinen motivaatio&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;c) Riippuvuusorientaatio&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;-oppiminen on väline tulla hyväksytyksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;d) Välttämisorientaatio&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-oppimisessa keskitytään välttämään negatiivisia asioita&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Orientaatiot vaihtelevat ja muuttuvat sosiaalisen tilanteen tai elämänvaiheen mukaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Miten motivaatiota voi ylläpitää?&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-tavoitteiden realistisuus tärkeää, välitavoitteet&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-suunnittelu, ennakointi, aikataulu &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-”palkkiot” &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-mieluisa tehtävä motivoi (tunteet!) &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-positiivinen asenne &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-valmis työ palkitsee &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-epäonnistumisen jälkeen voi taas onnistua&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Miten voi opiskella tehokkaasti&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-apuna eri menetelmät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;a) Pintasuuntautunut opiskelu:&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10; -atomistinen eli opiskellaan yksityiskohtia &lt;br/&gt;&#10;-lyhytkestoista, ei edellytä asioiden laajempaa ymmärtämistä (esim. sanaluettelot)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;b) Syväsuuntautunut opiskelu:&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-holistinen = kokonaisvaltainen opiskelu&lt;br/&gt;&#10;-asioiden laajempi ymmärtäminen ymmärtäminen ja soveltaminen&lt;br/&gt;&#10;-yksityiskohdat osana kokonaisuutta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;c) Strateginen opiskelu:&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-tavoite määrää toimintatavan&lt;br/&gt;&#10;-opiskelija etsii itselleen sopivimmat mentelmät (metakognitio)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Monipuoliset menetelmät johtavat parhaaseen tulokseen!&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;-tietoa voi toistaa (alleviivaus, muistiinpanot)&lt;br/&gt;&#10;-tietoa voi muokata (tiivistelmä, parikeskustelu, käsitekartta, esimerkit)</content>
<published>2015-11-05T11:05:40+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä (s.78-85)</title>
<id>https://peda.net/id/d54ad6e48</id>
<updated>2015-11-05T10:54:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/ovts#top" />
<content type="html">-Oppiminen voi olla &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;tarkoituksellista&lt;/span&gt; (esim. kouluoppiminen) tai &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;tahatonta&lt;/span&gt; (esim. mallioppiminen)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Oppimiseen vaikuttaa:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;1. Taustatekijät:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;a) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Opiskelija itse&lt;/span&gt; - tiedot, taidot, menetelmät, motivaatio, emootiot, fysiologia&lt;br/&gt;&#10;b) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Ympäristö &lt;/span&gt;- oppimateriaali, opetusmenetelmät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;HUOM:&lt;br/&gt;&#10;-oma tulkinta itsestään oppijana vaikuttaa enemmän kuin lahjakkuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Oppimisprosessi:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-tiedonkäsittely, oppimismenetelmät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Oppimisen tulokset:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-käsitysten ja ajatusten muuttuminen (assimilaatio, akkommodaatio)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Kulttuuri ja sosiaalinen ympäristö&lt;/b&gt;</content>
<published>2015-11-03T13:05:46+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Psykologia tieteenä (s.140-157)</title>
<id>https://peda.net/id/14e12dea8</id>
<updated>2015-11-12T10:33:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/pts#top" />
<content type="html">&lt;em&gt;&lt;b&gt;*Käsitteet&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-esim. skeema&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;*Mallit ja teoriat&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;-esim. skeemat ovat hierarkisoituneita&lt;br/&gt;&#10;-skriptit ovat niiden toteutumia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;*Tutkimustulokset&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Psykologian tutkimuksen tavoitteena on tuottaa:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Puolueetonta,&lt;em&gt; (=objektiivista)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;luotettavaa,&lt;em&gt; (=validiteetti, reliabiliteetti)&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;perusteltua tietoa todellisuudesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tutkimus pohjautuu teoreettisiin malleihin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tutkimuksessa käytetään tieteellisiä käsitteitä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-11-12T10:33:42+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Psykologian tutkimusmenetelmät/tutkimusotteet (s.145)</title>
<id>https://peda.net/id/6c1c62848</id>
<updated>2015-11-16T13:35:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/pts3#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Kokeellinen tutkimus&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;- syy-seuraussuhteet &lt;br/&gt;&#10;- muuttujat, operationalisointi keskeistä &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;Ongelma:&lt;/b&gt;&lt;/em&gt; sopii parhaiten laboratorio-olosuhteisiin &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;B. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Korrelatiivinen tutkimus&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;- korrelaatio: kahden muuttujan välinen tilastollinen yhteys &lt;br/&gt;&#10;- negatiivinen ja positiivinen korrelaatio &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;Ongelma:&lt;/b&gt;&lt;/em&gt; luotettavuus (validiteetti) &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Kuvaileva tutkimus&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; - ymmärtävä ote &lt;br/&gt;&#10;– selvittää ilmiöiden olemusta &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Ongelma:&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; ei selitä syitä tai taustoja &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;D. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Tapaustutkimus&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;- tutkitaan yksilöä, ryhmää tai tapahtumaa &lt;br/&gt;&#10;- pitkittäis-tai poikittaistutkimusta &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Ongelma:&lt;/em&gt; &lt;/b&gt;yleistettävyys</content>
<published>2015-11-16T11:00:02+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Psykologinen tutkimus voi olla: (s.153)</title>
<id>https://peda.net/id/2c9724b08</id>
<updated>2015-11-17T11:54:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/ptvos#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Määrällistä&lt;/b&gt; (erityisesti kokeellinen ja korrelatiivinen tutkimus) = &lt;em&gt;&lt;b&gt;kvantitatiivinen&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2&lt;/b&gt;. &lt;b&gt;Laadullista&lt;/b&gt; (erityisesti kuvaileva- ja tapaustutkimus) = &lt;em&gt;&lt;b&gt;kvalitatiivinen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Tärkeää:&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;&lt;b&gt;validiteetti&lt;/b&gt;&lt;/em&gt; (pätevyys)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;reliabiliteetti&lt;/em&gt;&lt;/b&gt; (toistettavuus)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;&lt;b&gt;standardointi&lt;/b&gt;&lt;/em&gt; (vakiointi)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2015-11-17T11:54:20+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Psykologian tiedonkeruutavat (s.154-155)</title>
<id>https://peda.net/id/aaeb16288</id>
<updated>2015-11-19T11:05:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/ptsa#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;A. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Havainnointi eli observointi&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-tapahtumien tieteellinen tarkkailu&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;B. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Kysely ja haastattelu&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-mahdollistaa laajan otoksen&lt;br/&gt;&#10;-strukturoituja/strukturoimattomia lomakkeita (valmiit vaihtoehdot/tai ei)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;C. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Testit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-persoonallisuuden, soveltuvuuden tai lahjakkuuden arviointi (itsearviointi/introspektio)&lt;br/&gt;&#10;-usein yksilötestejä&lt;br/&gt;&#10;-projektiiviset testit&lt;br/&gt;&#10;  -esim. musteläiskätesti: tutkittava tuottaa tiedon vapaasti kuvailemalla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;D. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Fysiologiset mittaukset&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-EEG &lt;em&gt;(elektornienkefalografi(a)&lt;/em&gt; &lt;br/&gt;&#10;-PET &lt;em&gt;(positroniemissiotomografi(a)&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-SCR &lt;em&gt;(valheenpaljastuskone)&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-fMRI &lt;em&gt;(toiminnallinen magneettikuvaus)&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;-MRI &lt;em&gt;(magneettikuvaus)&lt;br/&gt;&#10;-MEG &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;</content>
<published>2015-11-19T11:05:23+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ihminen ryhmän jäsenenä (s.114-122)</title>
<id>https://peda.net/id/09b4c4da9</id>
<updated>2015-11-23T10:22:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/irjs#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;-Sosiaalipsykologia&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;tutkii ihmisen vuorovaikutussuhteita, käyttäytymistä ryhmässä, ryhmien muodostumista ja rooleja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;-Vuorovaikutus&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;on prosessi: sisältää puhumista, tulkintaa, tunteita, ajatuksia ja tekoja</content>
<published>2015-11-23T10:20:21+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sosiaalisen ympristön hahmottamiseen vaikuttavat tekijät</title>
<id>https://peda.net/id/707e62869</id>
<updated>2015-11-23T10:50:04+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Sampo%20Hakala/ps1/syhvt#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1)&lt;/b&gt; &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Sisäiset mallit:&lt;/b&gt;&lt;/span&gt; &lt;em&gt;(=skeemat)&lt;/em&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;skriptit ohjaavat sosiaalista vuorovaikutusta (esim. ravintolakäyttäytyminen)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tavanomaisesta poikkeavat skriptit muistetaan parhaiten (esim. poikkeava joulunvietto)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osa skripteistä tiedostamattomia (esim. bussilla matkustaminen)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vuorovaikutussuhteet muuttavat skeemoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;2) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Stereotypiat&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;yleistyksiä, jotka ohjaavat myös sosiaalista elämää&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;usein melko yksipuolisia ja kärjistettyjä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ns. ensivaikutelma usein stereotyyppinen ja melko pysyvä malli&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;3) &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Attribuutiot&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;käyttäytymisen selittämistä erityisesti hankalissa tilanteissa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;etsitään syitä toiminnalle ja tapahtumille&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;syyt voivat olla sisäisiä selityksiä (henkilöön liittyviä) tai ulkoisia selityksiä (tilanteeseen liittyviä)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2015-11-23T10:44:42+02:00</published>
</entry>


</feed>