https://peda.net/id/7f297d6c60e 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c2b9d152839 2023-11-15T11:10:03+02:00 <p><strong>8.3. Mitokondrionaalinen, autosomaalinen dominoiva ja X-kromosomaalinen dominoiva </strong></p> <p>Itse aloittaisin helpoimmasta sukupuusta ja mitokondrionaalinen on näistä helpoin. Siinä sairaus periytyy vain äidin kautta ja kaikki äidin lapset ovat sairaita.  X-kromosomaalisessa dominoiva on ehkä seuraavaksi helpoin, sillä sairas isä 12 ei voi saada terveen äidin kanssa sairasta poikaa.</p> <ol> <li>a) Sukupuu A edustaa dominoivaa X‐kromosomaalista periytymistä, koska sairaus periytyy isältä 2 kaikille tyttärille, mutta ei pojalle (6). Sairaus ei myöskään periydy kolmannen sukupolven mieheltä 10 hänen pojilleen (18 ja 19) vaan ainoastaan tyttärelle (20). Äideiltä 4, 7 ja 16 sairaus periytyy sekä pojille että tytöille. Merkinnät X^A= sairaus alleeli X^a= terve alleeli</li> </ol> <p> Sukupuu B edustaa dominoivaa autosomaalista periytymistä, koska sairaus ilmenee kaikissa kantaisän 4 jälkeläissukupolvissa, keskimäärin vähintään puolella jälkeläisistä. (Periytyminen ei ole sukupuoliriippuvaista, vaan sairaus ilmenee niin tytöillä kuin pojilla). Sukupuu ei voi edustaa X‐kromosomaalista dominoivaa periytymistä, koska isän 12 poika (17) on sairas. Merkinnät A=sairaus alleeli ja terve alleeli.</p> <p>Sukupuu C edustaa mitokondrionaalista periytymistä, koska siinä ominaisuus periytyy äidiltä 7 kaikille hänen jälkeläisilleen, mutta ei hänen poikansa (12) jälkeläisille. Vastaavasti sairaus esiintyy kaikilla äidin 10 jälkeläisillä. Kussakin kohdassa oikea sukupuu riittävän selkeästi perusteltuna. Merkinnät: ei voi merkitä kirjaimin, koska geenivirhe ei ole kahdessa vastinkromosomissa vaan lukuisissa mitokondrioissa. </p> 2023-11-15T11:10:03+02:00 https://peda.net/id/7f2c829860e 2021-01-18T16:24:46+02:00 <ul> <li>Yleensä noin puolet eläinpopulaatioista on <strong><span class="editor underline">naaraita</span></strong> ja puolet <strong><span class="editor underline">koiraita</span></strong>, mutta tästä on poikkeuksiakin.</li> <li>Jotkin lajit ovat <strong><span class="editor underline">hermafrodiitteja</span></strong> eli yksilö pystyy tuottamaan sekä muna- että siittiösoluja, joten ne pystyvät periaatteessa hedelmöittämään itse itsensä: <strong><span class="editor underline">itsesiitos</span></strong>. Pääsääntöisesti kuitenkin haetaan<strong><span class="editor underline"> ristisiitosta</span></strong>, koska se lisää muuntelua.</li> <li><strong><span class="editor underline">Partenogeneettisesti</span></strong> lisääntyvät lajit tuottavat jälkeläisiä haploidisista munasoluista ilman hedelmöitystä. esim. kirvat ja vesikirput.</li> <li><strong><span class="editor underline">Mehiläisillä partenogeneettisesti</span></strong> kehittyvistä munasoluista tulee koiraita eli mehiläiskoiraat ovat aina haploidisia.</li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">PERINNÖLLISESTI MÄÄRÄYTYVÄ SUKUPUOLI </span></strong></p> <ul> <li>Nisäkkäiden (esim. ihmisen) sukupuolen määräävät <strong><span class="editor underline">sukupuolikromosomit </span></strong>siten, että naarailla on kaksi X - kromosomia ja uroksilla X-kromosomi ja pienempi Y-kromosomi. Tarkasti ottaen koiraspuolisen kehityksen laukaisee ihmisellä yksi geeni eli Y-kromosomin SRY-geeni. Naisillakin toinen X-kromosomi on inaktivoitunut.</li> <li>Lintujen, eräiden matelijoiden ja perhosten koirailla on taas kaksi samanlaista kromosomia ZZ ja naarailla kaksi erilaista (ZW).</li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN MÄÄRÄMÄ SUKUPUOLI</span></strong></p> <ul> <li>Eräillä matelijoilla, esim. krokotiileilla ja liskoilla, lämpimämmässä kehittyneissä munista kehittyy koiraita ja kylmemmässä naaraita.</li> <li>Jollain vesiselkärangattomilla (eräät katkarapu- ja etanalajit) sukupuoli muuttuu iän myötä.</li> <li>Joillain kaloilla parven sukupuolikoostumus voi johtaa sukupuolen vaihtumiseen.</li> </ul> <p> </p> 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/id/7f2dd74560e 2023-08-31T14:19:26+03:00 <p>Jonkin ominaisuuden, voidaan selvittää sukupuututkimuksen avulla. Usein tutkitaan jonkin sairauden periytymistä. Tehtävissä on yleensä sukupuu, josta pitää päätellä, <strong><span class="editor underline">miten sairaus periytyy? Päättely tehdään poissulkemalla eri mahdollisuuksia.</span></strong> Myös mahdollinen kantajuus on hyvä tietää, mikäli alleeli on resessiivinen.<br/> <br/> <span>Onko alleeli autosomissa (ihmisellä 1-22) ja dominoiva?</span></p> <ol> <li> <ul> <li>merkintä  A= sairaus alleeli a= normaali alleeli</li> <li>perustelu: Sairaita on yleensä paljon (noin 50 %) ja ei hyppäyksiä sukupolven yli.</li> </ul> </li> <li>Onko alleeli autosomissa ja resessiivinen? <ul> <li>merkintä A = normaali alleeli a=sairaus alleeli</li> <li>perustelu: Sairaus voi hypätä sukupolven yli ja isossa aineistossa sairastuneita vähemmän kuin terveitä ja ei eroa sukupuolten välillä.</li> </ul> </li> <li>Onko alleeli X- kromosomissa ja dominoiva <ul> <li>merkintä: X_{A= sairaus alleeli}X_{a= normaali alleeli}</li> <li>perustelu: Ei eroa sukupuolten sairastuvuudella eikä sukupolven yli hyppäyksiä. Sairaan isän kaikki tytöt sairaita. Toisaalta, jos äiti terve ja isä sairas, niin kaikki pojat ovat terveitä.</li> </ul> </li> <li>Onko alleeli X- kromosomissa ja resessiivinen(mm.hemofilia ja punavihersokeus) <ul> <li>merkintä X_{A= terve allleeli}</li> <li>X_{a =sairaus alleeli}</li> <li>perustelu: Isossa aineistossa miehissä enemmän sairaustuneita, hyppii sukupolvien yli.</li> </ul> </li> <li>Onko alleeli Y-kromosomissa <ul> <li>merkintä Y_{A= sairaus alleeli Y= normaali alleeli}</li> <li>perustelu: Kaikki sairaan isän pojat sairastuvat ja sairastuneet kaikki miehiä.</li> </ul> </li> <li>Voisiko kyseessä olla mitokondrionaalinen periytyminen? <ul> <li>merkintä on vaikeaa, koska geenivirhe ei sijaitse tuman kromosomeissa.</li> <li>perustelu: Periytyy vain äidiltä lapsille ja sairauden oirekuva voi vaihdella vakavasta lievempään eri lapsilla.</li> </ul> </li> </ol> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1svvp/sukupuuteht%C3%A4v%C3%A4t/s#top" title="sukupuuperitytmistavattaulukko.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1svvp/sukupuuteht%C3%A4v%C3%A4t/s:file/photo/658d3425bf46e1217ac7c149b60b61c47fac5172/sukupuuperitytmistavattaulukko.JPG" alt="" title="sukupuuperitytmistavattaulukko.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <p> </p> <p> </p> 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/id/7f30168f60e 2019-09-16T14:54:51+03:00 <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1svvp/mp/m#top" title="mitokondrionaalinen.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1svvp/mp/m:file/photo/e5b15e36b60df2baf24da6fafb901e8fa3861199/mitokondrionaalinen.PNG" alt="" title="mitokondrionaalinen.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> punaiset ovat mutatoituneita mitokondrioita <br/> siniset normaaleja (kuvassa mielestänit virhe) 2023-10-02T09:25:35+03:00