https://peda.net/id/7f20e46760e 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7f222b1560e 2025-11-07T11:17:04+02:00 <p><strong class="editor red"><b>1. MONOHYBRIDIRISTEYTYKSISSÄ</b></strong></p> <ul> <li>Tarkastellaan yhden geenin eri alleelien periytymistä.</li> </ul> <ol> <li><strong class="editor red">Selitä alleelit kirjaimin </strong></li> </ol> <p>A= normaalin pigmentin alleeli (dom.)</p> <p>a= albinismi alleeli (res.)</p> <ol start="2"> <li><strong class="editor red">Laita risteytys ja vanhempien genotyypit näkyviin:</strong></li> </ol> <p>Esimerkkitehtävänanto: Homotsygoottinen musta kani ja albiino kani saavat poikasia. Kaikki poikaset ovat mustia. Esitä tehtävä risteytyskaavioin. </p> <p> AA x aa</p> <p>3. <strong class="editor red">Päättele sukusolut:</strong></p> <ul> <li>(A) (A)  ja  (a) (a)</li> </ul> <br/> 4. Tee risteytystaulukko, johon kannattaa kirjoittaa jälkeläisten geno- ja fenotyypit.<br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td> <p>sukusolut</p> </td> <td> <p>A</p> </td> <td> <p>A</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>a</p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>a</p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> <ol start="5"> <li><strong class="editor red"><b>Perustele taulukon tulokset sanallisesti. Jos tulokset eivät noudata vallitseva- syrjäytyvä - alleelin lukusuhteita, mieti voisiko kyseessä olla letaalisuus, välimuotoisuus, yhteisvallitsevuus tai voisiko vaihtoehtoisia alleeleita olla enemmän kuin kaksi. Myös geenin sijainti sukupuolikromosomissa aiheuttaa usein eroja miesten ja naisten fenotyyppien lukusuhteissa. </b></strong></li> </ol> <p>V: Kun homotsygoottiset musta ja albiino kani saavat poikasia, ovat poikaset fenotyypiltään kaikki mustia. Jälkeläisten genotyyppi heterotsygoottinen Aa. <br/> Jatketaan risteytystä F2- polveen asti. Jos nämä heterotsygoottiset mustat saavat vielä poikasia, mikä on niiden geno- ja fenotyyppi?<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/mendelin1saanto.png#top" title="mendelin1sääntö.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/mendelin1saanto.png:file/photo/879eb89b8e9e9a018df8a66b1574e19d3ab48d84/mendelin1s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6.png" alt="" title="mendelin1sääntö.png" class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p>Aa x Aa</p> <p>sukusolut  (A) (a) ja (A) (a)</p> <table> <tbody> <tr> <td> <p>sukusolut</p> </td> <td> <p>A</p> </td> <td> <p>a</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>A</p> </td> <td> <p>AA<br/> musta </p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>a</p> </td> <td> <p>Aa<br/> musta</p> </td> <td> <p>aa<br/> albiino</p> </td> </tr> </tbody> </table> <p>F2- polven jälkeläisten mahdolliset genotyypit ovat AA: Aa: aa lukusuhteissa 1: 2: 1. Fenotyypiltään jälkeläiset olivat mustia 75% todennäköisyydellä ja albiinoja 25 % todennäköisyydellä.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/mendelinsaanto2.png#top" title="mendelinsääntö2.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/mendelinsaanto2.png:file/photo/ddacfbcbe19ce862cd1bb3d74f1c93c7178fe4e1/mendelins%C3%A4%C3%A4nt%C3%B62.png" alt="" title="mendelinsääntö2.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b></b></p> <p><b><strong class="editor red"><br/> Testiristeytyksessä</strong> risteytetään dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö resessiivistä ominaisuutta ilmentävän yksilön kanssa ja jälkeläisten fenotyyppien lukusuhteesta voidaan päätellä, oliko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä vanhempi homo- vai heterotsygoottinen. <br/> </b></p> <strong>Miten voidaan selvittää, onko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä lyhytkarvainen marsu homo- vai heterotsygootti?</strong><br/> <p><strong>L= lyhytkarvaisuus</strong></p> <p><strong>l= pitkäkarvaisuus </strong></p> <p><strong>Jos ei ole olemassa geenitestiä (koetin), niin tämä voidaan selvittää testiristeytyksellä, jossa lyhytkarvainen marsu saa poikasia pitkäkarvaisen marsun kanssa. Jälkeläissuhteesta selviää on lyhytkarvainen marsu homo- vai heterotsygootti.</strong></p> <p><strong>joko</strong></p> <p><strong>LL x ll</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>tai</strong></p> <p><strong>Ll x ll</strong></p> <p><b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b></p> <p><b><br/> ERIKOISTAPAUKSIA MONOHYBRIDIRISTEYTYKSISTÄ<br/> <br/> Testiristeytyksessä risteytetään dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö resessiivistä ominaisuutta ilmentävän yksilön kanssa ja jälkeläisten fenotyyppien lukusuhteesta voidaan päätellä, oliko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä vanhempi homo- vai heterotsygoottinen. </b></p> <p><strong class="editor red"><span class="editor underline">2) LETAALISUUS</span></strong></p> <p> Jotkin harvinaiset letaalialleelit voivat samaperintäisinä aiheuttaa yksilölle niin vakavia häiriöitä, että se tuhoutuu jo sikiönä. Letaalialleelit voivat periaatteessa olla dominoivia ja resessiivisiä, mutta tehtävissä on usein esimerkkejä dominoivista letaalialleeleista, jotka heterotsygoottisina aiheuttavat yksilöllä jonkin erikoisen ominaisuuden (hännätön kissa, keltainen hiiri, hopeanaali, ravunsaksioireyhtymästä kärsivä ihminen), mutta homotsygoottisena yksilönkehitys ei välttämättä edes ala tai jälkeläinen syntyy kuolleena.<br/> <br/> R= ravunsaksi- alleeli<br/> r= normaali alleeli<br/> <br/> Elävän ravunsaksioireyhtymästä kärsivän ihmisen genotyypin on oltava heterotsygoottinen, jotta henkilö on elossa: Rr<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/kaksivarpaisuus.jpg#top" title="kaksivarpaisuus.JPG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/kaksivarpaisuus.jpg:file/photo/649282abe62b0efa5170e51dc331c813b6842bcd/kaksivarpaisuus.JPG" alt="" title="kaksivarpaisuus.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Tehtäväesimerkki: Millaisia jälkeläisiä saavat kaksi ravunsaksioireyhtymästä kärsivää henkilöä keskenään?<br/> <br/> R= ravunsaksi- alleeli<br/> r= normaali alleeli<br/> <br/> Rr x Rr<br/> <br/> Molemmat tuottavat sukusoluja, joista 1/2: ssa on R-alleeli ja 1/2 :ssa on r- alleeli</p> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>sukusolut</td> <td>R<br/> <br/> <br/> </td> <td>r</td> </tr> <tr> <td>R</td> <td>RR<br/> raskaus ei jatku</td> <td>Rr<br/> Ravunsaksioireyhtymä</td> </tr> <tr> <td>r</td> <td>Rr<br/> Ravunsaksioireyhtymä</td> <td>rr<br/> normaali</td> </tr> </tbody> </table> <p><br/> Kahden ravunsaksioireyhtymää sairastavan ihmisen jälkeläisistä 2:3 sairaita ja 1:3 terveitä, sillä RR- genotyypin jälkeläisten kohdalla raskaus ei etene pitkälle.<br/> <br/> <strong class="editor red"><b>Muita tunnettuja letaalialleeleja ovat hiiren keltainen väri, naalien platinaväri, hännättömät Manx-kissat, hevosen kirjavuusgeeni.</b></strong></p> <h1><strong class="editor red">3) MULTIPPELIT ALLEELIT </strong></h1> <p>Vaikka yhdellä yksilöllä voi olla kerrallaan yhdestä geenistä aina kaksi alleelia, voi populaatiossa olla samasta geenistä useampia kuin kaksi erilaista muotoa. Kun jälkeläisissä on kolme tai enemmän fenotyyppejä, on syytä epäillä, että erilaisia alleeleja on enemmän kuin kaksi.<strong> </strong></p> <ul> <li><strong>Uudet alleelit ovat syntyneet mutaatioiden tuloksena</strong></li> <li><strong>Kanien ja gerbiilien karvan värin määrämästä geenistä tiedetään olevan kolme eri muotoa ja ulkonäoltään kani voivat olla harmaita, läikikkäitä tai valkoisia.</strong><strong> </strong></li> </ul> <p><strong>A= harmaa (dominoiva)</strong><strong> </strong></p> <p><strong>a^H= himalaja (valkoista ja harmaata (heikompi alleeli harmaa, mutta vahvempi kuin valkoinen)</strong><strong> </strong></p> <p><strong>a^h = valkoinen (resessiivinen)</strong><strong> </strong></p> <p><strong>harmaan kanin mahdolliset genotyypit: AA, Aa ^H, Aa^h</strong></p> <p><strong>himalajakanin: a^Ha^H^_tai a^Ha^h</strong></p> <p><strong>valkoisen:  a^ha^{h<br/>  <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/nayttokuva-2025-11-07-111344.png#top" title="Näyttökuva 2025-11-07 111344.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/nayttokuva-2025-11-07-111344.png:file/photo/4b2577d4785b77278045d8292befcf7edaabfdfa/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-11-07%20111344.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-11-07 111344.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/>}</strong><strong class="editor red"><span class="editor underline">4) VÄLIMUOTOINEN PERIYTYMINEN</span></strong></p> <p><b><span>Kaikki alleelit eivät ole toistensa suhteen dominoivia tai resessiivisiä. Joskus jälkeläiset näyttävät vanhempiensa keskiarvolta ja mahdollisia fenotyyppejä onkin kolme. Tällöin voi </span></b><b><span>olla </span></b><b><span> kyse</span></b><b><span> välimuotoisuudesta esim. petunian ja leijonankidan kukan vaaleanpunainen terälehtien väri tai hevosten karvan väri.</span></b><span> <strong></strong></span><span> </span></p> <p><b><span>A^P</span></b><b><span> </span></b><b><span>= punaisuuden alleeli</span></b><span> </span></p> <p><b><span>A^V</span></b><b><span> </span></b><b><span>= valkoisuuden alleeli</span></b><span> </span><span> </span></p> <p><b><span>Puutarhuri päättää risteyttää punaisia ja valkoia petunioita joulumyyntiin ja toivoi saavansa sekä punakukkaisia että valkokukkaisia yksilöitä jälkeläisiin. Minkä värisiä </span></b><b><span>kukkia kasvaa</span></b><b><span> jälkeläisille?</span></b><span> </span><span> </span></p> <p><b><span>P-polvi  </span></b><b><span> </span></b><b><span>A^P</span></b><b><span> A^{P x}A^VA^V</span></b></p> <p><span><b>(</b><b>A^P</b><b>) (</b><b>A^V)</b></span></p> <p><b><span>molemmilla syntyy vain yhtä sukusolutyyppiä<br/>  </span></b></p> <div class="tablewrap"> <table> <tbody> <tr> <td> <p><b><span>sukusolut</span></b><span> </span></p> </td> <td> <p><b><span>A^P</span></b></p> </td> <td> <p><b><span>A^P</span></b><span> </span></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><b><span>A^V</span></b></p> </td> <td> <p><b><span>A^PA^V</span></b></p> <p><b><span>vaaleanpunainen</span></b><span> </span></p> </td> <td> <p><b><span>A^PA^V</span></b></p> <p><b><span>vaaleanpunainen</span></b><span> </span></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><b><span>A^V</span></b></p> </td> <td> <p><b><span>A^PA^V</span></b></p> <p><b><span>vaaleanpunainen</span></b><span> </span></p> </td> <td> <p><b><span>A^PA^V</span></b></p> <p><b><span>vaaleanpunainen</span></b><span> </span></p> </td> </tr> </tbody> </table> <span> </span></div> <p><b><span>Kaikki</span></b><b><span> </span></b><b><span>F1- polven jälkeläiset ovat genotyypiltään A^PA^V</span></b><b><span> </span></b><b><span>ja fenotyypiltään vaaleanpunaisia. Puutarhuri pettyi</span></b><b><span> </span></b><b><span>pahasti joulumyyntiinsä, sillä vaaleanpunakukkaiset kasvit eivät käyneet kaupaksi joulun alla.</span></b><span> </span><strong>^{<br/> <br/>}</strong></p> <p><strong class="editor red"><span class="editor underline">5) VERIRYHMÄT (yhteisvallitsevuus AB- veriryhmän kohdalla)</span></strong></p> <p>perustuvat punasolun pinnassa oleviin proteiineihin, jotka käynnistävät vasta-ainetuotannon. Ovat perinnöllisiä. Jos verensiirrossa annettavissa punasoluissa on sellaista tunnisteproteiinia, jota ei ole ihmisen omissa punasoluissa, käynnistyy vasta-ainereaktio.</p> <p><strong><span class="editor underline">ABO-VERIRYHMÄ </span></strong></p> <p><strong>alleelit (sovittu merkintä!)<br/> <br/> I^{A= a-alleeli}<br/> I^{B= b-alleeli<br/>}i= o- alleeli (res)<br/> <br/> </strong></p> <p><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/nayttokuva-2025-11-07-111035.png2#top" title="Näyttökuva 2025-11-07 111035.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/m2/nayttokuva-2025-11-07-111035.png2:file/photo/bcfa1ca125f8c151189d559a6b478068b5122741/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-11-07%20111035.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-11-07 111035.png" class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p><strong><span class="editor underline">AB- veriryhmän periytyminen on YHTEISVALLITSEVAA, jolloin kaksi eri alleelia tuottavat eri proteiinia ja ilmenevät erillisinä yksilössä. <br/> <br/> <br/> </span></strong><strong class="editor red"><span class="editor underline">RHESUSVERIRYHMÄ </span> (n<b>ormaali vallitseva ja syrjäytyvä periytyminen)</b></strong></p> <p>Valtaosa ihmisistä on Rh-positiivisia ilmiasultaan (85 % suomalaisista)<br/> <br/> alleelit<br/> R= +- alleeli<br/> r= - -alleeli</p> <p>genotyyppi  fenotyyppi</p> <p>plus- veri RR tai Rr</p> <p>miinus- veri  rr<strong></strong></p> 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/id/7f24268f60e 2023-10-02T09:25:35+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i202211080904452#top" title="86A5700B-FB7C-47EF-919D-8EBA9607B469.jpeg"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i202211080904452:file/thumbnail/2c97c4256d36f0b9d4e057598437a1a6a6dd7332/86A5700B-FB7C-47EF-919D-8EBA9607B469.jpeg" alt="" title="86A5700B-FB7C-47EF-919D-8EBA9607B469.jpeg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>86A5700B-FB7C-47EF-919D-8EBA9607B469.jpeg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i20221108090445#top" title="76507382-84F6-4967-8B1E-5D4C2164F048.jpeg"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i20221108090445:file/thumbnail/84d8c0d849f591577d7dc981516657f62f0dd5c5/76507382-84F6-4967-8B1E-5D4C2164F048.jpeg" alt="" title="76507382-84F6-4967-8B1E-5D4C2164F048.jpeg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>76507382-84F6-4967-8B1E-5D4C2164F048.jpeg</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i20221108090444#top" title="1CC91AF7-A092-493C-BD2A-DEFCA48B024A.jpeg"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1avvoet/kuvia-periytymiseen-liittyminen/i20221108090444:file/thumbnail/dea62c4ef6ae36cb81c8efa8cbcae70e1876f4ae/1CC91AF7-A092-493C-BD2A-DEFCA48B024A.jpeg" alt="" title="1CC91AF7-A092-493C-BD2A-DEFCA48B024A.jpeg" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>1CC91AF7-A092-493C-BD2A-DEFCA48B024A.jpeg</dd> </dl> 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/id/7f26382660e 2023-08-31T15:02:20+03:00 <p><strong>Perinnöllisyyden idea: Eliöt saavat alkunsa saman lajin yksilöistä (tai yksilöstä) ja muistuttavat vanhempiaan enemmän kuin muita lajinsa edustajia. Tämä johtuu siitä, että yksilö perii vanhemmiltaan perintötekijänsä.</strong></p> <p><strong>DNA</strong> (deoksiribonukleiinihappo) on solujen perinnöllistä tietoa sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, deoksiriboosisokeri ja emäsosa (adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) ja tymiini (T) ). DNA-molekyylissä on kaksi juostetta, jotka pariutuvat toistensa kanssa emäspariperiaatteen mukaisesti.</p> <p><strong><span class="editor underline">RNA </span></strong>on solujen perinnöllistä tietoa siirtävä molekyyli, joka rakentuu nukleotideista, joissa on riboosisokeri, fosfaattiosa ja emäsosa ( <strong><span class="editor underline">urasiili (U)</span></strong>, adeniini (A) , guaniini (G) ja sytosiini (C)). RNA on yksijuosteinen molekyyli ja sitä on solussa kolmea eri tyyppiä.</p> <p><strong>KROMATIINI(RIHMA</strong>): Tumassa dna-molekyyli on yleensä kiertynyt histoniproteiinien ympärille kromatiiniksi kutsutuksi nauhaksi.</p> <p><strong><span class="editor underline">KROMOSOMI</span></strong> (jolla yleensä tarkoitetaan kaksoiskromosomia, jotka kiertyvät näkyviin ennen solunjakautumisia dna:n kahdennuttua): Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä ja muoto on lajityypillinen. Kromosomin osia ovat mm. telomeerit ja sentromeeri.</p> <p><strong><span class="editor underline">GEENI </span>eli perintötekijä </strong>on dna-molekyylin jakso, joka sisältää ohjeen proteiinin tai RNA:n valmistamiseksi.</p> <p><strong><span class="editor underline">SISARKROMATIDI</span></strong>: Kaksoiskromosomin sentromeeristä toisiinsa liittyvät kromosomit, joissa on samat geenialleelit.</p> <p><strong><span class="editor underline">TYTÄRKROMOSOMI</span></strong>: Kun mitoosissa kaksoiskromosomi ”halkea” sentromeerin kohdalta niin toisistaan irronneita kromatideja voidaan kutsua tytärkromosomeiksi</p> <p><strong><span class="editor underline">HAPLOIDI</span></strong>: solu, jolla on yksinkertainen kromosomisto (n). Tumallisilla eliöillä näitä ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut.</p> <p><strong><span class="editor underline"> MEIOOSI</span></strong>: Sukusolujen kantasolujen (ituradan solut) jakautumistapa, jossa kromosomiluku vähenee puoleen eli sukusolut ovat haploideja (n). </p> <p><strong><span class="editor underline">GENEETTINEN REKOMBINAATIO: </span></strong>tarkoittaa sitä, että kahden eri yksilön geenialleelit sekoittuvat sukusoluissa ja niistä kehittyneissä jälkeläisessä uudella tavalla. Sitä aiheuttavat meioosin vähennysjaossa vastinkromosomien sattumanvarainen asettuminen jakotasolle (mendelistinen rekombinaatioa) ja tekijänvaihto. </p> <p><strong><span class="editor underline">DIPLOIDI</span></strong>: solu, jonka tumassa on kutakin kromosomia 2 kappaletta (2n). Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä.</p> <p><strong><span class="editor underline">MITOOSI</span></strong>: Kaikkien muiden solujen paitsi sukusolujen kantasolujen jakautumistyyppi, jossa solun kromosomilukumäärä pysyy samana eli diploidina (2n).</p> <p><strong><span class="editor underline">VASTINKROMOSOMIPARI</span></strong>: eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat parin. Ihmisellä on 23 vatinkromosomiparia.</p> <p><strong><span class="editor underline">SUKUSOLU</span></strong>: eli gameetti. Sukusolut ovat syntyneet meioosijakautumisella ja niiden kromosomiluku on puolittunut (haploidi) eliön alkuperäisestä diploidista lukumäärästä. Sukusolujen on tarkoitus hedelmöittyä, jotta yksilönkehitys voi alkaa.</p> <p><strong><span class="editor underline">SUKUPUOLIKROMOSOMIT:</span></strong> Ihmisellä 23. kromosomit X ja Y, jotka määräävät mm. sukupuolen.</p> <p><strong><span class="editor underline">AUTOSOMI</span></strong>: Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi</p> <p><strong><span class="editor underline">LOKUS</span></strong>: (geenipaikka) Geenin tarkka paikka kromosomissa</p> <p><strong><span class="editor underline">ALLEELI</span></strong>: Geenin vaihtoehtoinen muoto: vastinkromosomien saman lokuksen geenit voivat olla erilaiset, jolloin yksilö on perinyt isältään erilaisen alleelin kuin äidiltään</p> <p><strong><span class="editor underline">DOMINOIVA ALLEELI</span></strong>: vallitseva alleeli, joka peittää toisen alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen. Merkitään isolla kirjaimella.</p> <p><strong><span class="editor underline">RESESSIIVINEN ALLEELI</span></strong>: peittyvä alleeli, jonka ilmentämä ominaisuus tulee esille vain alleelin esiintyessä kahtena kappaleena. merkitään pienellä kirjaimella.</p> <p><strong><span class="editor underline">HOMOTSYGOOTTI</span></strong>: Yksilö, jolla on samanlaiset alleelit vastinkromosomiensa geenipaikoissa.</p> <p><strong><span class="editor underline">HETEROTSYGOOTTI</span></strong>: Yksilö, jolla on eri alleelit vastinkromosomiensa geenipaikoissad</p> <p><strong><span class="editor underline">GENOTYYPPI</span></strong>: eli perimä</p> <ul> <li>kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus</li> <li>yhden geenilokuksen alleeliyhdistelmä</li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">FENOTYYPPI</span></strong>: eli ilmiasu</p> <ul> <li>perimän ja ympäristötekijöiden määräämä havaittavien ominaisuuksien kokonaisuus</li> <li>tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä</li> </ul> <p><strong><span class="editor underline">EPIGENEETTINEN PERIYTYMINEN:</span></strong> Geenien toiminnan säätely voi muuttua ympäristön vaikutuksesta ja nämä muutokset ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä eivät siis ole mutaatioita.</p> 2023-10-02T09:25:35+03:00