https://peda.net/id/7f1d2a8a60e 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7f1e461b60e 2025-11-03T10:07:13+02:00 <ul> <li><b>Tumallisissa soluissa kaikissa muissa soluissa paitsi sukusoluissa (munasolu ja siittiö) kutakin kromosomia on kaksi kappaletta. Tällöin puhutaan diploidisesta kromosomistosta (2n) ja niissä toisiaan vastaavia kromosomeja kutsutaan vastinkromosomeiksi</b> <ul> <li>Kullakin lajilla on sille ominainen määrä kromosomeja <ul> <li>Ihmisellä kromosomeja on 46</li> <li>Ihmisen kromosomeista puolet on peräisin isän sukusolusta (23) ja puolet äidin sukusolusta (23)</li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b>Suvullisesti lisääntyvät eliöt tuottavat sukusoluja.</b> <ul> <li>Sukusolujen syntyyn johtavaa tumanjakautumista kutsutaan <span class="editor underline"><b>meioosiksi.</b></span></li> <li><span class="editor underline"><b>Sukusolujen kromosomisto on yksinkertainen eli haploidinen (n) eli niissä on kutakin kromosomia yksi kappale.</b></span></li> <li>Sukusolujen hedelmöittyessä eli niiden tumien yhdistyessä kromosomiluku palaa diploidiseksi.<a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l9gssvj/l9t/meioosi1-png#top" title="meioosi1.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l9gssvj/l9t/meioosi1-png:file/photo/a698da39e2295e0d9ffe5db59b0e4687c698adb4/meioosi1.PNG" alt="" title="meioosi1.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></li> </ul> </li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l9gssvj/l9t/meioosi2-png#top" title="meioosi2.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l9gssvj/l9t/meioosi2-png:file/photo/676d7bdd65bd6649cd729baa2a03448d4cc060b1/meioosi2.PNG" alt="" title="meioosi2.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <ul> <li><b>Sukusolujen meioosi lisää</b> <span class="editor underline"><b>ge</b></span><strong><span class="editor underline">neettistä rekombinaatiota, </span></strong>joka tarkoittaa sitä, että vanhempien olemassa olevat geenialleelit yhdistyvät niiden jälkeläisissä uudella tavalla.<br/> <ul> <li> <ul> <li><b>Vastinkromosomien asettuminen jakotason eri puolille sattumanvaraisesti (nk. mendelistinen rekombinaatio)</b></li> <li><strong>Tekijänvaihdunta</strong> eli kromosomipalasien vaihto vastinkromosomien välillä</li> </ul> </li> </ul> </li> <li>Suvullisessa lisääntymisessä muuntelua lisää myös sukusolujen sattumanvarainen hedelmöittyminen, sukusolujen suuri määrä ja mutaatiot.</li> </ul> <br/> <br/> <h3><strong class="editor red"><span class="editor underline">MUTAATIO on g</span>eenissä, kromosomissa tai kromosomistossa tapahtuva pysyvä muutos.</strong> </h3> <br/> <ul> <li> <h3><span class="editor underline">MUTAGEENIT ovat</span> mutaatioita aiheuttavia ympäristötekijöitä mm. ionisoiva säteily, UV-säteily, tietyt kemikaalit ja eräät virukset. </h3> <ul> <li> <h3>Karsinogeenit ovat syövälle altistavia tekijöitä, joista suurin osa on myös mutageenejä.</h3> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li> <h3><strong class="editor red">Vain sukusolujen kantasoluissa (iturata) tapahtuvat mutaatiot voivat periytyä</strong>. Ne tuottavat näin uutta ainesta luonnonvalinnalle (neutraali, haitallinen tai hyödyllinen ominaisuus) </h3> </li> </ul> <ul> <li> <h3>Somaattiset mutaatiot vaikuttavat vain siinä yksilössä ja kudoksessa, jossa ne syntyvät aiheuttamalla esim. kasvaimen. </h3> </li> </ul> <h3><strong><span class="editor underline">MUTAATIOIDEN LUOKITTELU MUUTOKSEN LAAJUUDEN MUKAAN<br/> </span></strong></h3> <h3><strong class="editor red"><span class="editor underline">1. GEENIMUTAATIOISSA</span> mutaatio rajoittuu yhden geenin alueelle</strong>.</h3> <ul> <li> <h3><span>Näistä pienimpiä kutsutaan pistemutaatioiksi, joissa muuttuu yksi (nukleotidi =emäs) toiseksi. Muutos tapahtuu molemmissa juosteissa. Geenimutaatiossa on mahdollista myös, että nukleotidi tai nukleotidejä häviää </span>(muuttavat usein lukukehystä, jolloin geenituotteen loppuosa muuttuu)</h3> <h3><span>tai geeniin tulee yksii tai useampi nukleotidi lisää.</span></h3> </li> </ul> <h3><strong class="editor red"><span class="editor underline">2. KROMOSOMIMUTAATIOSSA</span></strong><span class="editor underline"><span> </span>kromosomin rakenne muuttuu laajemmalta kuin yhden geenin alueelta.<br/> <br/> <strong>Häiriöt meioosin tekijänvaihdossa ovat usein syynä kromosomimutaatioihin.<br/> <br/> </strong></span></h3> <h3><strong><span class="editor underline">häviämä<span> </span></span></strong>osa kromosomista häviää.<strong><br/> <br/> </strong></h3> <h3><strong><span class="editor underline">liittymä</span></strong><span> </span>pala liittyy eri kohtaan samaa tai kokonaan toiseen kromosomiin.<br/> <br/> </h3> <h3><strong><span class="editor underline">siirtymä</span></strong><span> </span>Samanaikaisesti irronneet palat kahdesta eri kromosomista, jotka eivät ole<br/> vastinkromosomeja, vaihtavat keskenään paikkoja.<br/> <span class="editor underline"><br/> </span><strong><span class="editor underline">kahdentuma<span> </span></span></strong> osa kromosomia kaksinkertaistuu (esim. Fragile-X tai toistojaksot) <br/> <br/> <strong><span class="editor underline">kääntymä </span></strong>Samassa kromosomissa pala dna:ta kääntyy toisinpäin.</h3> 2023-10-02T09:25:35+03:00