https://peda.net/id/7ef7f50869d 2020-03-19T13:05:08+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6e473ce269d 2020-05-05T14:53:21+03:00 <p><b>Realismi</b><span><br/> - </span><span>1800-luvulta alkaen<br/> - kuvataiteen suuntaus, jossa aiheet kuvataan sellaisena, kuin ne ovat ja miltä ne näyttävät<br/> - aiheet tavallisesta arkielämästä ja yhteiskunnasta: ihmisiä tekemässä askareita, työläisten elämää, kuvissa tavallisia arkiesineitä ja työkaluja, maaseudun ihmisiä ja eläimiä...<br/> - Suomen taiteessa merkittävä aikakausi: katseet kääntyivät suomalaiseen arkeen ja sen kuvaamiseen &gt; Suomen Kultakauden ajan taiteilijoista useat edustivat realismia<br/> - esimerkkiteoksia: <em>Honore Daumier: Kolmannen luokan vaunussa (1862), </em><em>Jean-Francois Millet: Iltakellot (1857-59) ja Tähkänpoimijat (1857), Ilja repin: Volgan lautturit (1870-73), Gustave Courbet: Kivenhakkaajat (1848), Pekka Halonen: Niittomiehet (1891)</em></span></p> <p><span><b>Suomen taiteen Kultakausi</b><br/> - 1880-1900-luvun alkupuoli<br/> - suomalaisen kulttuurin ilme alkaa syntyä ja suomalainen taide alkaa levitä maailmalle<br/> - suomalainen (kuva)taide erottuu maailmalla muista mm. Suomen talvea kuvaavien teosten kautta<br/> - suomalaisten kansalliseepos Kalevala ja sen synnyttämä Karjala-kiinnostus eli karelianismi näkyy myös kuvataiteessa<br/> - kansallisromantiikka = laajemmin kansankulttuurista poimittujen aiheiden, muotojen ja materiaalien käyttöä 1900-luvun alun taiteessa<br/> - esimerkkiteoksia: <em>Albert edelfelt: Luxembourgin puistossa (1887) ja Leikkiviä poikia rannalla (1884), Akseli Gallen-kallela: Kullervon kirous (1899), Poika ja varis (1884) ja Lemminkäisen äiti (1897), Pekka Halonen: Niittomiehet (1891), Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888), Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli (1903), Ellen Thesleff: Kaiku (1890-91), Verner Holmberg: Maantie Hämeessä (myös nimellä &quot;Helteinen kesäpäivä&quot;) (1860), Hjalmar Münsterhjelm: Kuutamo metsälammella (1888), Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (1886)</em></span></p> <p><b>Impressionismi<span><br/> </span></b><span>- </span>1800-luvun lopulta<span> </span><span>1900-luvulle<br/> - &quot;hetken vaikutelma&quot; &gt; kuvataiteessa alettiin käyttää aiheita, jotka kuvaavat lyhyttä hetkeä, esimerkiksi sitä, kun aurinko tulee esiin pilven takaa ja valaisee ympäristön<br/> - siirryttiin sisältä ateljeista ulos: ulkoilmamaalaus ja maisemamaalaus yleistyi<br/> - taiteilijat tutkivat teoksissaan valon ja varjon vaikutuksia ympäristöön<br/> - ns. &quot;puhtaan paletin aikakausi&quot; &gt; käytetyt värisävyt kirkkaita, selkeitä, vaaleita ja helakoita<br/> - pointillismi = yksi impressionistinen suuntaus, jossa kuva muodostuu vierekkäisistä maalitäplistä<br/> - esimerkkiteoksia: <em>Claude Monet: Impressio (1872) ja &quot;London, The Houses of Parliament: Sun<br/> Breaking through The Fog&quot; (1904) sekä Heinäsuovat (useita teoksia, 1890-91) ja Lumpeita (1907), pointillismi: Georges Seurat: Sunnuntai-iltapäivä La Grande Jatten saarella (1884-86) ja La Parade (1887), <em>Albert edelfelt: Luxembourgin puistossa (1887)</em></em></span></p> <p><b>Modernismi</b><span> </span>1860 &gt;<br/> -<b>1800-luvun-modernismi: </b>realismi, impressionismi, naturalismi, neoimpressionismi, symbolismi ja syntetismi, naivismi<br/> - <b>1900-luvun modernismi:</b><span> fauvismi, </span>ekspressionismi, kubismi, dadaismi, futurismi, suprematismi, konstruktivismi, neoplastisismi ja elementarismi, uusasiallisuus, surrealismi<br/> - lisäksi uusia suuntauksia mm. valokuvaus, moderni arkkitehtuuri ja taideteollisuus<br/> <br/> <b>Fauvismi</b><br/> - ekspressionismin edeltäjä &gt; taiteilijat käyttivät teoksissaan räikeitä ja ristiriitaisia värejä sekä vääristynyttä ja ei-luonnonmukaista piirustustapaa kertomaan omista näkemyksistään ja tunteistaan<br/> - taiteilija maalasi teoksensa valiten värit ja muodot aistihavaintojensa ja tunteidensa pohjalta &gt; ei siis sen mukaan, miltä kuvattavat kohteet oikeasti näyttivät<br/> - ei selkeää taiteilijoiden muodostamaa ryhmää ja suuntausta, ei myöskään &quot;taideteoriaa&quot;<br/> - teoksissa voimakkaita värejä, selkeitä ja tarkkoja värialueita, viivojen rajaamia värikenttiä, koristeellisuutta, lapsekasta ja yksinkertaista visuaalista jälkeä, epärealistisiakin mittasuhteita, maiseman luonnollinen perspektiivi sekä varjot ja kolmiulotteisuus saattoivat puuttua<br/> - esimerkkiteoksia: <em>Henri Matisse: Jälkiruokapöytä, punaisen harmonia (1908) ja Tanssi (1909), Gabriele Münter: Veneilemässä (&quot;Boating&quot; 1910), Georges Rouault: Ecce Homo (1952)</em><br/> <br/> <b>Ekspressionismi</b><br/> - 1900-luvun alkupuoli<br/> - kuvataiteessa siirryttiin kohteen tarkasta kuvaamisesta taiteilijan omaan sisäiseen ilmaisuun &gt; taiteilija välitti visuaalisin keinoin tunteitaan ja ajatuksiaan sen sijaan, että olisi kuvannut sitä mitä näkee edessään<br/> - &quot;hyvän taiteen&quot; alettiin ajatella perustuvan tiedon sijasta tunteeseen &gt; teosten ajateltiin syntyvät taiteilijan siäsisestä pakosta ilmaista asioita ja luoda uutta<br/> - tyylisuunnan keskuksena Saksa, johon muodostui useita taiteilijaryhmittymiä, mm. Die Brücke ja Der Blaue Reiter, joista ensimmäisessä vieraili myös Akseli Gallen-Kallela &gt; saksalainen ekspressionismi kehittyi juuri ennen 1. maailmansotaa<br/> - teosten aiheet vaihtelivat luontoaiheista abstrakteihin teoksiin &gt; tyylisuunta vaikutti myöhemmän abstraktin ekspressionismin sekä yleisemminkin abstraktin taiteen syntyyn<br/> - teoksissa voitiin ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin<br/> - kuvailmaisu oli usein voimakasta, aggressiivista ja tunnelatautunutta<br/> esimerkkiteoksia: <em>Max Pechstein: Tanssivat (1906), Ernst Ludvig Kirchner: Katunäkymä Berliinistä (1913), Edvard Munch: Huuto (1893), Wassily Kandinsky: Improvisaatio n:o 30 (1913), Sommitelma VII (&quot;Composition VII n:o2&quot;, 1913), <em>Gabriele Münter: Veneilemässä (&quot;Boating&quot; 1910), </em><em>Georges Rouault: Ecce Homo (1952)<br/> <br/> </em></em></p> <p><span><b>Kubismi</b><br/> - </span>syntyi 1900-luvulla: alettiin kutsua &quot;kubismiksi&quot; v. 1911<br/> - suuntauksen uranuurtajat Pablo Picasso ja Georges Braque eivät koskaan suostuneet paljastamaan, mitä ajoivat takaa taidesuuntauksella ja &quot;pysyttelivät itse siitä loitolla&quot;<br/> - alkoi haastaa taiteen tapaa esittää asiat sellaisina, kuin ne havaitaan<br/> - tyylisuunnassa muodot hajotetaan osiksi ja sommitellaan kuvapinnalle uudelleen<br/> - teoksissa tilavaikutelma kaksiulotteinen (ei kolmiulotteisuutta)<br/> - myöhemmin teoksissa käytössä eri materiaalit (paperi, pahvi, esineet..), jotka sommiteltiin kuvaksi (kollaasit)<br/> - kuvanveistossa keskeistä geometriset muodot ja asioiden pelkistäminen<br/> - Pablo Picasson vaikutus kuvanveistoon oli mullistava: uudet veistomateriaalit (pelti, rautalanka, pahvi, paperi, naru...) tulivat aiemmin käytössä olleiden kipsin, saven, kiven ja jalometallien, kuten pronssi, rinnalle<br/> - esimerkkitaiteilijoita ja -teoksia: <em>Pablo Picasso: Ambroise Vollardin muotokuva (1909-10), <em>Georges Braque: Taloja ja puita (1908), Pablo Picasso: Avignonin naiset (1907), Georges Brague: Viulu ja kannu (1910), Georges Braque: Portugalilainen (1911), Pablo Picasso: Kitara (1912-13), Georges Braque: Le Courrier (1913), Pablo Picasso: Harlekiini (1915), Ilmari Aalto: Kubistinen sommitelma (1915), Olli Miettinen: Näkkileipäasetelma (1931), Pablo Picasso: Itkevä nainen (1937)<br/> </em></em>- olemassa useita eri kubismin suuntauksia mm. analyyttinen ja synteettinen kubismi sekä orfinen kubismi<br/> - orfinen kubismi eli orfismi on &quot;puhdasta maalaustaidetta&quot;, jossa aiheella ei ole mitään merkitystä<br/> - esimerkkitaiteilijoita orfisesta kubismista: <em>Sonia Delaunay: Simultaanikontrasteja (1912) ja Fernard Léger: Muotokontrasteja (1913)<br/> <br/> </em><b>Konstruktivismi</b><br/> - syntyi 1900-luvun alussa<br/> - kiinnostusta teollisuuteen ja teknologiaan sekä koneisiin, laitteisiin ja tehtaisiin<br/> - taidesuuntauksessa harkinta ja järki korostui, tunteellisuus ja sattuma väistyivät<br/> - taideteoksissa rakenteet olivat keskeisiä ja niiden tuli näkyä<br/> - hyvä taiteilija oli kuin insinööri<br/> - hyvin suunniteltuja ja toteutettuja rakenteita ja rakennuksia pidettiin esteettisinä<br/> - selkeys, suoraviivaisuus, käytännöllisyys ja toimivuus taiteessa keskeistä<br/> - esimerkkitaiteilijoita ja -teoksia: <em>El Lissitzky: Proun 99 (1924-25), Vladimir Tatlin: Suunnitelma kolmannen internationaalin muistomerkiksi (1919-20), Kari Huhtamo: Teräslankasommitelma (1974)<br/> <br/> </em><b>Surrealismi<br/> </b>- surrealismi alkoi kaunokirjallisena suuntauksena, pääasiassa ihmisen alitajunnan näkyjä sekä unimaailmoja kuvaavaa taidesuuntaa alettiin 1920-l.n alussa kutsua surrealismiksi<br/> - merkittävä henkilö suuntauksen kannalta runoilija André Breton<br/> - mm. unimaailmat, psykologia, Sigmund Freudin Psykoanalyysi taiteen keskiössä<br/> - pyrkimyksenä vapauttaa tajunta tietoisuuden hallinnasta ja ammentaa kuvia ja aiheita ihmisen tiedostamattomasta alitajunnasta<br/> - nimi surrealismi <em>(ransk. sur-réalisme)</em> tarkoittaa “todellisuuden yläpuolella”<br/> - keskittyi kuvaamaan ihmisen alitajuntaa, unia, painajaisia, näkyjä ja “mahdottomia” tiloja sekä tapahtumia<br/> - teoksissa usein pysähtynyt ja painostava tunnelma, kuin “jotain olisi juuri tapahtunut” tai “jotain on juuri tapahtumassa”<br/> - kuten muissakin taidesuuntauksissa, myös surrealismiin kuuluu lisäksi erilaista ja eri aiheista ammentavaa taidetta<br/> - esimerkkiteoksia: <em>Giorgio de Chirico: Kadun mysteeri ja melankolia (1914), Joan Miró: &quot;Dog Barking at The Moon&quot; (1926), Salvador Dali: Muiston pysyvyys (“Valuvat kellot” 1931), Otto Mäkilä: Kesäyö (1938), Frida Kahlo: Kaksi Fridaa (1938), René Magritte: &quot;The red Model&quot; (1937), Otto Mäkilä: He näkevät mitä me emme näe (1939), René Magritte: Ihmisen poika (1946), René Magritte: Coloconda (1953)</em></p> <p><b>Dada(ismi)<br/> </b><span>- anarkismilla tarkoitetaan irrottautumista vallan ja kontrollin alaisuudesta sekä ns. täydellisen vapauden tavoittelua ja yksilön riippumattomuutta &gt; ensimmäisen maailmansodan myötä 1900-luvun alkupuolella myös taiteessa alettiin kyseenalaistaa valtaa ja vallankäyttöä ja uudet taiteen ilmaisutavat alkoivat kehittyä<br/> </span><span>- dadaliike oli käynnissä v. 1916-18 ja siihen kuului taiteilijoita Euroopasta ja Amerikasta<br/> </span><span>- dadan kannattajat pyrkivät irrottautumaan perinteisistä taiteen ilmaisutavoista: teoksia voitiin koota esim. satunnaisista tehdasvalmisteisista käyttöesineistä ja teoksesta teki taidetta se, että taiteilija asetti esineen tai niistä kootun teoksensa näytille ja laittoi siihen nimikirjoituksensa<br/> </span><span>- dada-liikkeen pyrkimyksenä oli ns. antitaide eli koko taiteen ja taideteoksen olemassaolon kieltäminen, lisäksi se pyrki hävittämään rajan taiteen ja muun maailman väliltä (ajatuksena “kaikki voi olla taidetta”)<br/> </span><span>- anarkismin kannalta dada tavallaan epäonnistui, sillä se hyväksyttiin “taiteena taiteen joukkoon” eli siitä tuli merkittävä osa modernin taiteen historiaa<br/> </span><span>- dada-liikkeen perintönä nykytaiteelle voidaan nähdä mm. käsitetaide (eli taiteen muoto, joka haastaa taiteen tarkastelijaa ajattelemaan, ja joka perustuu taiteen aktiiviseen tulkintaan ja vastaanottoon: käsitetaiteessa taiteen olemassaolo ja ajatus taiteesta on itse fyysistä taideteosta tärkeämpää) sekä tavallisista arkiesineistä rakentuvat “readymade”-teokset, joissa hyödynnettyjen esineiden käyttötarkoitus on alunperin jotain muuta kuin taide<br/> </span><span>- esimerkkiteoksia: <em>Marcell Duchamp: Suihkulähde (1917), Marcell Duchamp: Polkupyörän pyörä (1964), Man Ray: Indestructible Object (“Tuhoutumaton esine” uudistettu versio 1965, alkuperäinen v. 1923), Man Ray: Cadeau (eli “Lahja”, uudistettu versio v. 1972, alkuperäinen teos v. 1921)</em></span></p> 2020-03-19T14:09:06+02:00