https://peda.net/id/7eeefbb460e 2023-10-02T09:25:35+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7ef2346860e 2025-12-03T13:07:44+02:00 <b>SOLUKALVON RAKENNE<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l4sk/l4m/solukalvo-png#top" title="solukalvo.PNG"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l4sk/l4m/solukalvo-png:file/photo/46973a05ebddd6e97abbe2b8b070bb903d8eb62d/solukalvo.PNG" alt="" title="solukalvo.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a></b><br/> <br/> <p>A. Solukalvo muodostuu kahdesta<span> </span><b>fosfolipidikerroksesta</b>.</p> <p>B. Solukalvolla on<b> proteiineja</b><span> </span>joko kokonaan tai osittain uponneena lipidikerroksiin. Ne voivat toimia:</p> <ul> <li> <ul> <li>rakenneproteiineina</li> <li>kiinnittymisproteiineina</li> <li>kanavaproteiineina</li> <li>kantajaproteiineina</li> <li>kuljettajaproteiineina</li> <li>ionipumppuina</li> </ul> </li> </ul> <br/> <p>C. sekä<span> </span><b>hiilihydraatteja</b>, joiden avulla solut tunnistavat toisiaan ja solun ulkopuolisia rakenteita.</p> <h3><strong class="editor red">Aineiden kulkeutuminen tai kuljetus soluun sisään ja ulos:</strong></h3> <strong><strong class="editor red"> </strong><br/> </strong><strong>1. PASSIIVINEN KULKEUTUMINEN</strong><strong><b><br/> </b></strong><b>on ilman energiaa tapahtuvaa aineiden siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempää pitoisuutta kohti.</b><br/> <ul> <li><b>A. Diffuusio</b> <ul> <li><b>Rasvaliukoiset aineet sekä happi ja hiilidioksidi</b><span> </span>(ovat pienimolekyylisiä ja niillä ei ole sähköistä varausta) siirtyvät<span> </span><b>diffuusion avulla soluun suoraan solukalvon läpi.</b></li> <li><b>Avustettu diffuusio</b> on passiivista aineiden kuljetusta solukalvon läpi ilman että energiaa kuluu, koska aineet kulkevat kohti pienempää pitoisuutta. <ul> <li><b>Avustetun diffuusion avulla esim. vesi pääsee soluun tiettyjen kanavaproteiinien </b>akvaporiinien kautta. V<b>eden siirtymistä puoliläpäisevän solukalvon läpi</b><span> </span>kohti väkevämpää solunestettä kutsutaan <b>osmoosiksi,</b> jotta ulko- ja sisäpuolen väkevyyserot tasoittuisivat.</li> <li>  <ul> <li><b>Glukoosi ja aminohapot pääsevät soluun yleensä avustetulla diffuusiolla kantajaproteiinien avustamana. </b>Yhdiste kiinnittyy kantajaproteiiniin samaan tapaan kuin substraatti kiinnittyy entsyymiin ja kuljetuksen jälkeen yhdiste ja kantajaproteiini irtautuvat toisistaan. Ilman energiaa tämä voi tapahtua laimeampaan liuokseen. </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>B. Ionikanavat mahdollistavat ionien kuljetuksen ilman energiaa, jos kuljetaan elektrokemiallisesti suuremmasta pitoisuudesta pienempään</b></li> </ul> <p><b>2. AKTIIVINEN KULJETUS, jota tarvitaan, kun aineita joudutaan ottamaan kohti suurempaa pitoisuutta.</b></p> <ul> <li><b>ATP- energialla toimivat kuljettajaproteiinit</b> kuljettavat aineita soluun pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Mm.<b><span> </span></b> <ul> <li><b>Ionipumput,</b><span> esimerkiksi Na/K- ionipumppu, </span>ovat kuljettajaproteiineja, jotka ovat erikoistuneet sähköisesti varauksellisten ioneiden kuljettamiseen pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li><b>Endosytoosi</b><span> </span>(solusyönti ja solujuonti) on tapa, jolla vaikkapa valkosolut solusyövät bakteereja.</li> </ul> <ul> <li><b>Eksosytoosi </b>on tapa, jolla vaikkapa isokokoinen hormoni eritetään ulos solusta.<em></em></li> </ul> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l4sk/l4m/diffuusiojne.png#top" title="diffuusiojne.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l4sk/l4m/diffuusiojne.png:file/photo/211fdd2fb85cb584ad9a4d39798062698fc83f98/diffuusiojne.png" alt="" title="diffuusiojne.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <p> </p> 2023-10-02T09:25:35+03:00