https://peda.net/id/7ecc816d60e 2025-10-01T10:22:37+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7ecdbb4360e 2025-10-01T12:51:54+03:00 <em><span class="editor underline"><b>SOLU</b></span></em><br/> <ul> <li>Solu on eliöiden yksinkertaisin elävä osa. Kaikilla eliöillä on yksi tai useampi solu.</li> </ul> a) <em><em>Mikä voisi olla maailman painavin solu? </em></em><em><em><br/> </em></em><em><em>b) Maailman pisin solu?<br/> </em></em><em>c) Entä maailman pienin solu?<br/> <br/> </em><br/> <ul> <li><b>Yksisoluiset eliöt</b> elävät ja lisääntyvät yhden solunsa avulla. Bakteereissa ja arkeoneissa on pelkästään yksisoluisia eiöitä.</li> <li><b>Monisoluisissa eliöissä solut</b> erilaistuvat eri tehtäviin ja niiden välillä on työnjakoa.</li> <li>Ensimmäiset solut löydettiin 1600-luvulla yksinkertaisen mikroskoopin avulla.</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/solunmittakaava.png#top" title="solunmittakaava.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/solunmittakaava.png:file/photo/d3c369a4bd2d95360997bd5e71151b5114814d07/solunmittakaava.png" alt="" title="solunmittakaava.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <b>Solut ovat yleensä hyvin pieniä</b>, koska<br/> <ul> <li>Pienestä koosta on solulle hyötyä, sillä solukalvon pinta-ala on silloin suurempi suhteessa tilavuuteen ja näin aineiden siirtyminen solun ja sen ympäristön välillä on tehokasta. Myös kuljetusmatkat ovat näin lyhyitä. Kun monisoluisilla eliöillä soluja on paljon, ei yhden solun tuhoutuminen haittaa.<a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/solunpintaalajatilavuus.png#top" title="solunpintaalajatilavuus.png"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/solunpintaalajatilavuus.png:file/photo/3a880e31761cf3735de8f2de11e0c393a97de904/solunpintaalajatilavuus.png" alt="" title="solunpintaalajatilavuus.png" class="inline" loading="lazy"/></a></li> </ul> <br/> <ul> <li>Solujen muoto vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi hermosolut ovat haaraisia ja punasolu kaksoiskovera </li> <li>Kuinka kauan esim. ihmisen kehon solut elävät?</li> </ul> <ul> <li><span>Rakenteeltaan ja tehtävältään samankaltaiset solut muodostavat</span> eläimillä kudoksia ja kasveilla solukoita.</li> </ul> <br/> <ul> <li>Solujen yleisimmät alkuaineet ovat<span> </span><strong><span class="editor underline">hiili, happi, vety ja typpi</span></strong>.</li> <li>Solussa on sekä<span> </span><strong><span class="editor underline">epäorgaanisia</span></strong><span> </span>että<span> </span><strong><span class="editor underline">orgaanisia</span></strong><span> </span>(hiilirunkoisia) yhdisteitä <ul> <li><b>Vesi on solun tärkeä epäorgaaninen yhdiste</b>.Se on solun <ul> <li>liuotin (elämä tarvitsee nestemäistä vettä!)</li> <li>kemiallisten reaktioiden tapahtumapaikka</li> <li>aineiden kuljettaja</li> <li>edistää lämpötasapainoa</li> <li>osallisena osmoosissa ja nestejännityksessä</li> </ul> </li> <li>CO2 ja O2 ovat useimpien solujen toiminnan kannalta keskeisiä epäorgaanisia yhdisteitä<strong><span class="editor underline">.</span></strong></li> </ul> </li> </ul> <br/> <ul> <li><span><b>Solutietoa sovelletaan esim. lääketieteessä ja bioteknologiassa teknologiassa.</b> <br/> <br/> </span></li> <li>Solu voidaan tutkia eliön toimivana osana eli <b>in vivo </b><span>, siitä irrallaan esim. koeputkessa eli </span><b>in vitro </b><span>tai tietojärjestelmässä eli</span><b> in silico</b><span>. Viimeksi mainittuun tarvitaan </span><b>bioinformatiikkaa</b><span>. </span></li> </ul> <br/> <p><b><em> MIKROSKOOPIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ SOLUTUKIMUKSESSA</em></b></p> <ul> <li>Valomikroskooppi: ohuet, valoa läpäisevät näytteet.</li> <li><span>Elektronimikroskooppi hyödyntää elektronisäteilyä näkyvän valon sijasta, suurennusteho jopa 200 000 -kertainen, ei eläviä näytteitä: Pyyhkäisyelektronimikroskopia eli SEM (scanning electronic microscopy) ja läpäisyelektronimikroskopia (TEM transmission electronic microscopy</span><span><br/> <br/> </span><br/> <br/> Mikä solutyyppi? Onko kyseessä pyyhkäisy- vai läpäisyelektronimikroskooppikuva?<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/img_5322-jpg#top" title="IMG_5322.jpg"><img src="https://peda.net/p/hanna.hirvela/bsjp32222/l1st/l1m/img_5322-jpg:file/photo/cbe636b837d319841f5dec72d8c6edf36a131ed9/IMG_5322.jpg" alt="" title="IMG_5322.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <em><b></b></em><b></b></li> </ul> 2023-10-02T09:25:35+03:00