https://peda.net/id/7ea1b2b0f3a 2018-12-03T09:47:45+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ba4024c4234 2019-01-29T08:09:56+02:00 <h1><span>17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä</span></h1> <p><span>Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka</span></p> <p><span>Maastrichtin sopimuksessa 1992:</span></p> <ul> <li><span> unionin “toinen pilari”</span></li> <li><span>Jugoslavian hajoamissotien jälkeen unioni ryhtyi tiivistämään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Lissabonin sopimuksessa 2009</span></p> <ul> <li><span>Ulkosuhdehallinto, edustustot</span></li> <li><span>EU:n ulkoministeri johtaa, toimii komissiossa ja neuvostossa</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Tavoitteena säilyttää rauha ja edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia monenkeskisellä yhteistyöllä, EU:n turvallisuustavoitteet s.146</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Lisää unionin vaikutusvaltaa maailmalla</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Syksyllä 2017 sopimus pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Tulevaisuudessa arktinen alue nousee geopoliittisesti tärkeäksi</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Myös kyberturvallisuus on ajankohtainen huolenaihe, Hybridiosaamiskeskus Helsinkiin 2017</span></p> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong> <p><span>Päätöksenteko</span></p> <ul> <li><span>Eurooppa-neuvosto päättää suuntalinjat</span></li> <li><span>Ministerineuvosto määrittelee yhteiset toimet ja kannat, yleensä yksimielisesti</span></li> <li><span>Käytännön päätökset ulkoasiainneuvostossa</span></li> <li><span>ulkoministeri edustaa EU:ta, ulkoasiainhallinto avustaa</span></li> </ul> Sotilaallinen kriisinhallinta<br/> <ul> <li>kriisinhallinta olennainen osa EU:n turvallisuuspolitiikkaa</li> <li>ennata ehkäiseva kriisinhallinta, esim. kehitysapu ja diplomatia</li> <li>kriisinhallintajoukot (10000)</li> <li>kukin jäsenmaa päättää itse osallistumisesta</li> <li>osa joukoista nopean toiminnan joukkoja</li> </ul> <br/> Mitä on siviilikriisinhallinta?<br/> <ul> <li>tavoite estää kriisin synty ja auttaa toipuvaa valtiota</li> <li>toimijoita kv. järjestöt</li> <li>voidaan lähettää asiantuntujoita esim. kouluttamaan poliiseja, tuomareita, syyttäjiä jne. ja pelastushenkilökuntaa</li> <li>kooknasivaltainen kriisinhallinta</li> <li>EU osallistunut n. 30kriisin hoitamiseen <ul> <li>k</li> </ul> </li> <li>Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan, kato pedanet</li> </ul> 2019-01-28T23:43:19+02:00 https://peda.net/id/6a1539f81ef 2019-01-23T13:02:46+02:00 Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö<br/> <ul> <li>Itämeri ja muut lähialueet</li> <li>Eurooppa</li> <li>Maailma</li> <li>Turvallisuuspolittikan linja: <ul> <li>Hyvät suhteet lähinaapureihin</li> <li>EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka</li> <li>Kv. järjestöjen rooli tärkeä (YK, EU, Nato)</li> <li>Sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus</li> <li>Linkki puolustusvoimien entisen komentajan Jari Puheloisen kommenttiin</li> </ul> </li> <li>Pedanetin tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Taistelukenttä</li> <li>Ukrainan kriisi 2014 huononsi Venäjän ja EU:n välit -&gt; Itämeren tilanne kiristynyt -&gt; Naton ja Venäjän sotaharjoitukset ja sotajoukkojen vahvistaminen</li> <li>Pedanetin Linkki ylen artikkeliin </li> <li>Suomi tuominnut Venäjän toimet ja pitänyt kiinni EU:n kauppapakotteista</li> <li>Itämeren tilanne tiivistänyt Suomen ja Ruotsin suhteita</li> <li>Viime aikoina <b>puolustusyhteistyötä</b> lisätty Pohjoismaiden kesken</li> <li>Pedanetissä linkki HS:n artikkeliin Suomen kansainvälisen puolustuksen haarniska valmistui</li> <li>Suomi varautuu hybridiuhkaan, esim. valheellisen tiedon levittäminen ja verkkohyökkäykset</li> </ul> <br/> Kuka turvallisuuspolitiikasta päättää?<br/> <ul> <li>Turvallisuuspolitiikka koostuu ulkopolitiikasta ja maanpuolustuksesta</li> <li>Presidentti, valtioneuvosto, utva</li> <li>Ulkoasiainministeri ja -ministeriö, edustustot</li> <li>Puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäministeriö</li> <li>Eduskunta</li> </ul> Yleinen asevelvollisuus vai jotain muuta?<br/> <ul> <li>kaikki suomalaiset maanpuolustusvelvollisia</li> <li>Miehillä yleinen asevelvollisuus, naisilla vapaaehtoinen</li> <li>Asepalvelu 165-347 pv, aseeton palvelu, siviilipalvelu </li> <li>Pedanetissa tehtävä puolustusvoimien valistusvideosta Maan puolustajat</li> </ul> 2019-01-23T13:02:46+02:00 https://peda.net/id/8f1425001ef 2019-01-23T11:30:51+02:00 <a href="https://peda.net/p/laura.suomalainen%40edu.lohja.fi/yh3/muistiinpanot/kpl-15/t#top" class="service">Turvalllisuuspolitiikka.ppt</a>​ 2019-01-23T11:30:44+02:00 https://peda.net/id/f655c4dc197 2019-01-23T11:20:23+02:00 Miten Euroopan unioni pyrkii takaamaan tehokkaan tuotannon?<br/> <br/> <span class="editor underline">tuotannontekijät</span>  <span class="editor underline"> hyödykkeet</span><br/> pääomien vapaa liikkuminen -&gt; tehdas  -&gt; tavaroiden vapaa liikkuminen<br/> työvoiman vapaa liikkuminen -&gt; tehdas -&gt; palveluiden vapaa liikkuminen<br/> <br/> <br/>  Neljän vapauden tavoitteena on tehokas tuotanto ja markkinat<br/>  I------------------------------------------------v--------------------------------------------------------------I<br/> Euro<br/> <br/> <br/> <b>Aluepolitiikalla tasoitetaan eroja</b><br/> <ul> <li>Jäsenvaltiot jakautuvat nettomaksajiin ja nettosaajiin</li> <li>EU:n hyöty Suomelle tulee myös vapaakaupasta</li> <li>Aluepolitiikalla siirretään voimavaroja vaurailta alueilta köyhille <ul> <li>rakennerahastot</li> <li>koheesiorahasto</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Euron syntyhistoria<br/> <a href="https://peda.net/p/laura.suomalainen%40edu.lohja.fi/yh3/muistiinpanot/k1eujtgs/esjel#top" class="service">Euron syntyhistoria ja EMUn lähentymiskriteerit.pptx</a>​<br/> <br/> Euroopan keskuspankki hoitaa rahapolitiikaan<br/> </b> <ul> <li>Talouspolitiikan keskeiset keinot finanssi- ja rahapolitiikka</li> <li>Euromaiden rahapolitiikka yhteistä, EKP ei saa ottaa eikä pyytää ohjeita muilta EU:n toimielimiltä tai hallituksilta</li> <li>EMU= Euroopan talous- ja rahaliitto( Economic and Monetary Union)</li> <li>kaikki unionin jäsenvaltiot kuuluvat, osa jäsenmaista EMU:n 3. vaiheessa: valuuttana on euro</li> <li>Euroalueen kartta pedanetissa</li> <li>EKPJ:ään kuuluvat EKP ja kaikkien EU-maiden keskuspankit</li> <li>EKP:n keskeinen tavoite hintavakaus eli inflaation pitäminen noin 2%:ssa</li> <li>Aineisto EKP:n rahapolitiikka Pedanetissa<a href="https://peda.net/p/laura.suomalainen%40edu.lohja.fi/yh3/muistiinpanot/k1eujtgs/l#top" class="service">luku14-tehtava-ekp-rahapolitiikka.pptx</a>​</li> <li>Vuonna 2015 EKP aloitti laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman</li> <li>Euro on kelluva valuutta</li> <li>EKP voi vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon ostamalla ja myymällä valuuttoja (valuuttainterventioita varten valuutta valuuttavarasto)</li> </ul> <br/> <br/> <br/> <br/> 2019-01-16T11:41:56+02:00 https://peda.net/id/6f3d261617d 2019-01-14T10:07:57+02:00 <br/> <br/> Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?<br/> <ul> <li>Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä</li> <li>vapaakaupan vastakohta on<b> protektionismi</b></li> <li><b>Vapaa kauppa</b> on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita</li> <li>kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita</li> <li>YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki</li> <li>G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot</li> <li>Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän</li> <li>Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD</li> </ul> 2019-01-14T10:07:28+02:00 https://peda.net/id/e170edac14d 2019-01-14T10:36:26+02:00 <b>Talous globalisoitunut</b><br/> ​<a href="https://peda.net/p/laura.suomalainen%40edu.lohja.fi/yh3/muistiinpanot/1vs1/l#top" class="service">luku12-tehtava-maailmankauppa.pptx</a>​<br/> <ul> <li>globalisaatio mahdollistanut monien maiden nopean talouskasvun</li> <li>tärkeää erityisesti pienille valtioille</li> <li>tuotantoa siirretty alueille, joilla on kasvanut markkinat tai halpoja tuotannontekijöitä</li> <li>työntekijöiden liikkuvuus lisääntynynt</li> <li>globalisaation vastakohta on lokalisaatio</li> </ul> <br/> <br/> <br/> <span>Ketkä päättävät maailmankaupan pelisäännöistä?</span><br/> <ul> <li>Maailmankauppaa ohjataan sopimuksilla, joiden tavoitteena on vapauttaa kaupankäyntiä</li> <li>vapaakaupan vastakohta on<b><span> </span>protektionismi</b></li> <li><b>Vapaa kauppa</b><span> </span>on lähtökohtaisesti kaikkien etu, mutta se on suosinut kehittyneitä maita</li> <li>kansainväliset järjestöt luovat pelisääntöjä globaaliin kauppaan ja auttavat vaikeuksissa olevia valtioita</li> <li>YK:n alaisuudessa tai valvonnasa Maailman kauppajärjestö WTO, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki</li> <li>G20-ryhmään kuuluvat taloudellisesti merkittävimmät valtiot</li> <li>Maailman merkittävimmät teollisuusmaat muodostavat G7-ryhmän</li> <li>Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD</li> </ul> <br/> WTO -esteet pois vapaakaupasta<br/> <ul> <li>WTO:ssa n. 160 jäsenvaltiota</li> <li>Tarkoitus sopia tasapuolista kaupan säännöistä ja poistaa kaupan esteitä</li> <li>syrjimättömyysperiaate</li> <li>kansallisen kohtelun periaate</li> <li>kauppakiistat ratkaistaan WTO:ssa</li> <li>Sallii kaupan suojelutoimet tietyissä tilanteissa</li> <li>WTO saanut kritiikkiä globalisaatioon kriittisesti suhtautuvilta kansalaisjärjestöiltä</li> </ul> <br/> <br/> Suuryritykset -talouselämän veturit<br/> <ul> <li>Talouden globalisaatiosta hyötyneert etenkin suuryritykset</li> <li>Tuotanto halvan tuotannon maissa</li> <li>Suuryritykset hallitsevat maailman markkinoita; skaala- eli mittakaavaetu</li> <li>Mahdollisuus sijoittaa rahaa tuotekehittelyyn ja mainontaan</li> <li>valtiot tarvitsevat yrityksiä ja joutuvat kilpailemaan yritysten suosiota</li> <li>Läheinen suhde valtioon aiheuttaa ongelmia erityisesti diktatuurimaissa</li> </ul> <br/> <br/> Onko yrityksillä yhteiskuntavastuuta?<br/> <ul> <li>yhteiskuntavastuullinen yritys ottaa vapaa-ehtoisesti huomioon yhteiskunnan edut</li> <li>ei syyllisty korruptioon tai harmaaseen talouteen, maksaa veronsa</li> <li>Kunnioittaa ihmisoikeuksia, työntekijöiden ja asiakkaiden reilu kohtelu</li> <li>minimoi toimintansa haitat ympäristölle</li> <li>Yritykset pyrkivät rakentamaan yhteiskuntavastuullista imagoa</li> <li>Käytännössä ongelmia esim. työoloissa ja verosuunnittelussa</li> <li>OECD ja Eu pyrkivät saamaan suuryritykset maksamaan enemmän veroja</li> </ul> 2019-01-10T14:25:56+02:00 https://peda.net/id/824c20d014d 2019-01-10T14:23:17+02:00 <b>Kuka Suomessa päättää EU-asioista?<br/> </b> <ul> <li>Hallitus johtaa Suomen EU-politiikkaa <ul> <li>ministeriöt valmistelevat</li> <li>EU-ministerivaliokunta</li> </ul> </li> <li>Edustkunnan suuri valiokunta antaa eduskunnan kannan (myös ulkoasiain valiokunta)</li> <li>Presidentti mukana muodostamassa Suomen kantaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa</li> </ul> <br/> <b>Suomen EU-politiikka -mallioppilaasta vastarinnankiiskeiksi?</b><br/> <ul> <li>Paavo Lipposen pääminiisterikaudella 1995-2003 Suomi pyrki EU:n ytimeen, Pilapiirros s.97</li> <li>Matti Vanhasen pääministerikaudella Suomi ei yhtä aktiivinen </li> <li>Talouskriisi lisäsi jännitteitä jäsenmaiden välillä, Suomi vaati Kreikalta takuut lainarahalle v. 2011</li> <li>Suomi on ollut EU:ssa aktiivisempi kuin Ruotsi ja Tanska</li> <li>Yhteistyö muiden pienten valtioiden kanssa</li> <li>Uuden Perustuslain (v. 2000) myötä hallituksen asema vahvistui suhteessa presidenttiin</li> <li>EU-asioiden valmistelu Suomessa, s. 97</li> </ul> <br/> <b>Suomi vaikuttaa</b><br/> <ul> <li>Unionin politiikka muodostuu jäsenmaiden ja EU:n toimielinten yhteisistä päätöksistä</li> <li>Suomi yrittää vaikuttaa tuleviin päätöksiin varhaisessa vaiheessa  <ul> <li>yhteydet unionin virkamiehiin</li> <li>neuvoston työryhmät</li> <li>suurlähettiläiden komitea COREPER</li> </ul> </li> <li>EU:n parlamentissa  <ul> <li>mepit tekevät yhteistyötä muiden meppien kanssa</li> <li>valiokunnissa puheenjohtajistoon pääseminen ja valiokunnan mietinnön kirjoittaminen antavat mahdollisuuksia vaikuttaa</li> <li>suureen poliittiseen ryhmään kuuluminen ja hyvät suhteet muihin meppeihin</li> </ul> </li> </ul> 2019-01-10T14:23:17+02:00 https://peda.net/id/807036ea125 2019-01-09T12:58:56+02:00 <span class="editor underline">Eurooppa-neuvosto eli<b> huippukokous</b></span><br/> <ul> <li>Jäsenmaiden hallitusten päämijnisterit ja joidenkin maiden valtionpäämiehet</li> <li>Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on EU:n &quot;presidentti&quot;, jonka toimikausi 2 1/2 vuotta</li> <li>koolla n. 4 kertaa vuodessa</li> <li>antaa poliitiiset linjaukset, <b>nimittää henkilöt EU:n tärkeimpiin virkoihin</b></li> <li>Tärkeä rooli erityisesti perustamissopimusten muuttamisessa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisessa</li> <li>s.77 sininen laatikko</li> </ul> <span class="editor underline"><br/> Euroopan unionin neuvosto eli <b>ministerineuvosto<br/> </b></span> <ul> <li>EU:n keskeisin päätöksentekoelin</li> <li>28 jäsentä eli jäsenmaiden hallitusten ministerit, 10 kokoonpanoa</li> <li>Päätöksiä valmistelee<b> COREPER</b> ja virkamiesten työryhmät</li> <li>Päävastuu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeus- ja sisäasioista, tehtävät s.79 laatikko</li> <li>Yhteisen ulkopolitiikan ääni &quot;<b>ulkoministeri</b>&quot; l. ulko-ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja</li> <li>säätää lait yleensä yhdessä parlamentin kanssa: tavallinen lainsäädäntömenettely (ks. video)</li> <li>solmii EU:n kansainväliset sopimukset</li> <li>Useimmat päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä eli <b>kaksoisenemmistöllä</b>: 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä</li> <li>puheenjohtajuus <b>kiertää</b></li> </ul> Euroopan komissio<br/> <ul> <li>28 jäsentä eli komissaaria, toimikausi 5 vuotta</li> <li>unionin keskusvirasto, n.33 000 työntekijää, ajaa koko unionin etua</li> <li>komissio muodostetaan Euroopan parlamentin vaalien jälkeen: <ul> <li>Eurooppa-neuvosto ehdottaa parlamentille komission pj:aa</li> <li>parlamentti hyväksyy tämän ja koko komission, tätä edeltävät <b>kuulemiset </b></li> <li>Eurooppa-neuvosto nimittää</li> </ul> </li> <li>Komissio toimii Brysselissä, komissaareilla <b>omat vastuualueet</b>, esim. Kataisella työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky</li> <li>tehtävät: <ul> <li>aloiteoikeus lainsäädännössä</li> <li>päätösten toimeenpano</li> <li>talousarvion ja toimintaohjelien hallinnointi</li> <li>perussopimusten ja lakien noudattamisen valvonta</li> <li>neuvottelut kv. kauppa- ja yhteistyösopimuksista</li> </ul> </li> <li>Kiistanalainen: suuri valta, mutta ei kansalaisten valitsema</li> </ul> <br/> <br/> Euroopan parlamentti<br/> <ul> <li>Mepit edustavat EU:ssa kansalaisia</li> <li>751 jäsentä eli europarlamentaarikkoa (meppiä), puhemies johtaa</li> <li>Strabourgissa ja Brysselissä</li> <li>Mepit kuuluvat europuolueisiin omien kansallisten puolueidensa mukaan, ks. s. 84</li> <li>Edustajien määrä suhteessa maan väkilukuun; Suomella 13</li> <li>Jäsenet valitaan joka viides vuosi</li> <li>Toimintaa voi seurata netistä</li> <li>Täysistunnot ja n. 20 valiokuntaa</li> </ul> tehtävät katso sivu 83<br/> <ul> <li>Säätää asetukset, direktiivit ja unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa</li> <li>Hyväksyy EU:n kansainväliset sopimukset</li> <li>Valvoo demokratian toteutumista: <ul> <li>vahvistaa komission kokoonpanon</li> <li>oikeus erottaa komissio epäluottamuslauseella</li> </ul> </li> </ul> <br/> <br/> <br/> <br/> Täydentäviä toimielimiä<br/> <br/> Euroopan unionin tuomioistuin <br/> <ul> <li>Luxemburgissa, yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta</li> <li>Huolehtii, että EU-oikeutta tulkitaan, sovelletaan ja nouodatetaan samoin koko Euroopan alueella</li> </ul> <br/> Tilintarkastustuomioistuin <br/> <ul> <li>oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varoja käsittelleiden organisaatioiden tilit</li> </ul> <br/> Euroopan talous- ja sosiaalikomitea<br/> <ul> <li>edustaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia</li> </ul> <br/> Euroopan unionin alueiden komitea <br/> <ul> <li>edustaa alueellisia ja paikallisia yhteisöjä</li> </ul> <br/> Talous- ja rahoituskomitea<br/> <ul> <li>arvioi jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilannetta</li> </ul> <br/> Euroopan keskuspankki<br/> <ul> <li>vastaa euroalueen rahapolitiikasta ja määrää ohjauskorot</li> </ul> <br/> Euroopan investointipankki<br/> <ul> <li>rahoittaa EU:n investointihankkeita</li> </ul> <br/> Euroopan oikeusasiamies<br/> <ul> <li>suojelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja järjestöjä hallinnollisislta epäkohdilta</li> </ul> <br/> Erillisvirastot ja -laitokset<br/> pilapiirros s.86<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2019-01-07T10:59:12+02:00 https://peda.net/id/77d88486094 2018-12-26T22:26:04+02:00 Pohjoismainen hyvinvointivaltio<br/> <ul> <li>valtio ja kunnat tuottavat paljon hyvinvointipalveluja, joista monet kaikille samanlaisia esim. lapsilisä</li> <li>veroaste korkea</li> </ul> <br/> <br/> <br/> Liberaali hyvinvointivaltio<br/> <ul> <li>pääosa palveluiden järjestämisestä on yksityisten yritysten vastuulla eli kansalaiset hankkii sosiaaliturvan yksityisillä vakuutuksilla</li> <li>valtio kuitenkin on kantanut vastuuta terveydenhoidosta ja asuntopolitiikasta <ul> <li>auttaa niitä jotka eivät yhteiskunnassa pärjää mutta tuet pieniä</li> </ul> </li> </ul> <br/> <br/> Keski-Euroopan mannermainen hyvinvointijärjestelmä<br/> <ul> <li>lasten, vanhusten ja vammaisten hoito pääosin perheen ja vapaaehtoisjärjestöjen vastuulla</li> <li>työpaikka tärkeä <ul> <li>takaa sosiaaliturvan</li> <li>työelämässä olevat perheineen saavat siis hyvät sosiaaliset etuudet</li> </ul> </li> <li>Saksassa ja Hollannissa panostettu vanhuspalveluihin mutta vähän päiväkoteja ja esikouluja</li> <li>Ranskassa ja Belgiassa taas runsaasti päiväkoteja ja esikoulujärjestelmä on Länsi-Euroopan kattavin</li> </ul> <br/> Välimeren alueen hyvinvointijärjestelmä<br/> <ul> <li>korostaa suvun, perheen, kirkon ja vapaa-ehtoisten järjestöjen merkitystä hyvinvointipalvelujen tuottajana</li> <li>katolisissa Etelä-Euroopan maissa kirkon rooli tärkeämpi kuin luterisissa maissa</li> <li>julkisen vallan sosiaalipalveluja hyvin vähän ja esim. päivähoitojärjestelmää ei ole</li> </ul> 2018-12-26T22:26:04+02:00 https://peda.net/id/2203b2a606d 2019-01-09T12:14:45+02:00 2018-12-23T18:38:09+02:00 https://peda.net/id/029386ee06d 2018-12-23T18:37:17+02:00 <h2><span>7. EUROOPPA ON AUKI EU-KANSALAISILLE  </span></h2> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>EU:n kansalaisuus Maastrichtin sopimuksessa 1992</span></li> <ul> <li><span>työskennellä, asua ja liikkua</span></li> </ul> </ul> <p><span>  - Eurooppalainen sairaanhoitokortti</span></p> <ul> <li><span>äänestää ja asettua ehdolle paikallis- ja Euroopan parlamentin vaaleissa</span></li> <li><span>suojelu diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta</span></li> <li><span>vedota Euroopan parlamenttiin</span></li> <li><span>kannella Euroopan asiamiehelle</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Lissabonin sopimuksessaa EU:n perusoikeuskirjasta oikeudellisesti sitova, oikeudet koskevat kaikkia EU:n alueella suvia</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Työtä Euroopasta?</span></p> <ul> <li><span>Työnhaku EU:ssa ja ETA-maissa vapaata</span></li> <li><span>Oleskelu kestää 3kk pidempään → rekisteröinti poliisille</span></li> <li><span>Työntekijöitä kohdeltava yhdenvertaisesti, maakohtaiset rajoitukset mahdollisia uusille jäsenmaille</span></li> <li><span>Työttömyystuen avulla voi lähteä työnhakuun ulkomaille, tukea työhaastattelumatkalle</span></li> <li><span>Työskentely toisessa maassa oikeuttaa työttömyystukeen ja sosiaaliturvaan</span></li> <li><span>Kaksinkertainen verotus kielletty, verot yleensä asuinmaahan</span></li> <li><span>Eures-portaali ja -neuvojat</span></li> <ul> <li><span> Esim. Eka Eures -tuki on tarkoitettu ensimmäistä kertaa ulkomaille vähintään puoleksi vuodeksi töihin lähteville 18-35-vuotiaille</span></li> </ul> <li><span>Tutkinnot tunnustetaan</span></li> <li><span>EU pyrkii kitkemään nuorisotyöttömyyttä esim. yrittäjyyshankkeilla</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Schengenin sopimus</span></p> <ul> <li><span>EU:n, Norjan, Islannin ja Sveitsin sopimus keskinäisten rajamuodollisuuksien poistamisesta ja yhteisestä ulkorajasta, ks. kartta s.65</span></li> <li><span>Pidettävä mukana ne matkustusasiakirjat, joita maa vaatii</span></li> <li><span>Maa voi palauttaa rajatarkastukset väliaikaisesti turvallisuussyistä </span></li> </ul> <p><span>Taustaa:</span></p> <ul> <li><span>Sopimuksen solmivat 1985 Benelux-maat, Ranska ja Länsi-Saksa, soveltaminen v. 1995</span></li> </ul> <ul> <li><span>Schengen-alue laajentunut vähitellen, paitsi Iso-Britannia ja Irlanti</span></li> <li><span>2001 Suomi ja muut Pohjoismaat</span></li> <li><span>2007 liittyivät 2004 unioniin tulleet maat, paitsi Kypros</span></li> <li><span>Romania ja Bulgaria eivät kuulu Schengen-alueeseen</span></li> <li><span>Sopimusta sovelletaan käytännössä myös MOnacossa, Vatikaanissa ja San Marinossa</span></li> <li><span>Syksyllä 2015 pakolaiskriisi sai Euroopan sekaisin</span></li> <li><span>Dublinin sopimus: turvapaikkahakemus siihen maahan, johon sitä hakeva ensimmäisenä saapuu</span></li> <li><span>Sovittiin pakolaisten jaosta kaikkien jäsenmaiden kesken, ei totetunut</span></li> </ul> <p><span>→ monet maat aloittivat rajatarkastuksen uudelleen</span></p> <p><span>→ ongelmia ja lisäkustannuksia työpaikkaliikenteessä ja kuljetuksissa</span></p> <ul> <li><span>Jos Schengen-sopimus puretaan, arvio taloudellisista kustannuksista on kymmeniä miljardeja euroja vuodessa</span></li> </ul> 2018-12-23T18:37:17+02:00 https://peda.net/id/9126642c06d 2018-12-23T18:34:06+02:00 <h2><span>Euroopan monet kasvot</span></h2> <ul> <li><span>Monien valtioiden sisällä useita kansallisia, kielellisiä tai etnisiä väestöryhmiä</span></li> <li><span>Kielellinen jako mm. romaanisiin, germaanisiin, slaavilaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kieliiin</span></li> <li><span>Siirtolaisuus ja pakolaisuus muuttaa jatkuvasti etnisiä ja kielellistä rakennetta</span></li> <li><span>EU:n perinteiset valtakielet ranska ja englanti</span></li> <li><span>Jokaisella jäsenmaalla oma virallinen kieli</span></li> <li><span>Myös uskonnollinen hajanaisuus: kirkon jakautuminen keskiajalla, uskonpuhdistus, maahanmuutto</span></li> <li><span>Yhteiskuntajärjestelmissä eroja Itä- ja Länsi-Euroopan välillä</span> <ul> <li> Lännessä yksilön oikeusturva, itsenäinen tuomioistuinlaitos ja oikeus yksityisomaisuuteen tärkeitä</li> <li>Idässä itsevaltainen hallintoperinne, sosialismi</li> </ul> </li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Länsi-Euroopassa teollistuminen ja elintason nousu ollut nopeampaa</span></li> <li><span>Itä-Euroopassa teollistuminen hidasta, sosialismin vaikutus → siirtymätaloudet</span></li> <li><span>Myös Etelä-Euroopassa pahoja talousvaikeuksia</span></li> <li><span>Suurimpia jäsenmaita Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Italia ja Puola</span></li> <li><span>Saksa ja Ranska toimineet monesti kehityksen moottoreina</span></li> <li><span>Unionissa vanhoja kansallisvaltioita sekä 1900-luvulla syntyneitä valtioita</span></li> <li><span>Väkiluku, vauraus ja poliittinen pääoma tuovat vaikutusvaltaa (Saksa)</span></li> </ul> 2018-12-23T18:34:06+02:00 https://peda.net/id/0a9eb1fc06d 2018-12-23T19:44:44+02:00 <h2><span>3. Euroopan unioni laajenee</span></h2> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;--><span>Unioni syntyy ja kasvaa</span><!--filtered end tag: </h4>--> <ul> <li><span>1957 jälkeen jäsenmaat haluttomia luovuttamaan poliittista valtaa yhteisölle</span></li> <li><span>Ranskan ja I-B:n tavoitteet ristiriidassa -&gt; </span><span>Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti jäseneksi 1973</span></li> </ul> <p><span>↪</span> <b>Pohjoinen laajentuminen</b></p> <ul> <li><span> Kreikka 1981, Espanja ja Portugali 1986</span></li> </ul> <p><span>↪</span> <b>Eteläinen laajentuminen</b></p> <ul> <li><b>Globalisaatio</b> <span>-&gt; poliittisen integraation tarve -&gt;</span><b> Euroopan yhtenäiskirja 1986</b><span>, tavoite sisämarkkinat (neljä tavoitetta vapaaksi)  ja yhteinen rahapolitiikka.</span></li> <li><span>Kylmä sota loppui -&gt; Saksa yhdistyi, Euroopan kahtiajako päättyi, Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat</span></li> <li><span>Hallitusten välinen konferenssi (Hvk) Maastrichtissa 1991 -&gt; sopimus EU:sta, voimaan 1993 -&gt; I-B:n ja Tanskan osalta varaumia</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Maastrichtin sopimus 1993</b><span>:</span></li> <ul> <li><span>Perustettiin Euroopan unioni, joka oli luonteeltaan poliittinen unioni</span></li> </ul> </ul> <p><span> - Pilarirakenne. Yhteistyötä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeus- ja sisäasioissa</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>- Suunnitelma talous- ja rahaliitosta</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>- Myös </span><b>sisämarkkinat</b><span> voimaan </span><b>1993</b></p> <p><b>- Suomi</b><span>,</span> <b>Ruots</b><b>i</b><span> ja </span><b>Itävalta</b><span> jäseniksi </span><b>1995</b></p> <p><b>↪</b><b> EFTA-laajentuminen</b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>- Tarve uudistaa unionin rakennetta ja instituutioita:</span><b> Amsterdamin sopimus 1997</b><span> ja</span><b> Nizzan sopimus 2001</b><span> (videot pedanetin linkeissä)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span><br/> </span><span>- Uudistukset olivat tarpeen ennen itälaajentumista </span></p> <p><b>-&gt; </b><b>Perustuslaillinen sopimus 2004</b></p> <p><b>-&gt;</b><span> kaatui Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>- 2004 kymmenen uutta jäsentä,</span> <b>2007 Bulgaria</b> <span>ja</span> <b>Romania</b><span>,</span><b> 2013 Kroatia</b></p> <p><span>↪</span> <b>Itälaajentuminen</b></p> <ul> <li><span>2007 Lissabonin uudistussopimus -&gt; ongelmat Irlannissa -&gt; (voimaan 2009), ei korvaa vanhoja sopimuksia</span></li> </ul> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;--><span>Lissabonin sopimuksen pääkohdat</span><!--filtered end tag: </h4>--> <ul> <li><span>EU:sta tuli oikeushenkilö -&gt; sopimusosapuoli</span></li> <li><span>Unionista eroaminen mahdollista</span></li> <li><span>Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitova</span></li> <li><span>Pääsääntö tavallinen lainsäätämisjärjestys (ent. yhteispäätösmenettely)</span></li> <li><span>Neuvostossa määräenemmistöllä päätettävien politiikanalojen määrä kasvoi </span></li> <li><span>Neuvoston päätöksenteossa</span></li> <ul> <li><span>yleisin kakksoisenemmistö: määräenemistö 55% jäsenmaista ja 65% väestöstä</span></li> <li><span>yksimielisyysvaatimus säilyi verotuksessa ja sosiaalipolitiikassa</span></li> </ul> <li><span>Euroopan-neuvosto virallinen toimielin -&gt; voi tehdä sitovia päätöksiä</span></li> <li><span>Eu:n “presidentti” ja “ulkoministeri”</span></li> <li><span>Euroopan parlamentin valta kasvoi</span></li> <ul> <li><span>lainsäätäjänä useimmissa asioissa yhtä suuri valta kuin neuvostolla</span></li> <li><span>päättää budjetista neuvoston kanssa</span></li> <li><span>hyväksuu komission pj:n komission ja “ulkominiterin”</span></li> </ul> <li><span>Kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen toteutumista </span></li> <ul> <li><span>voivat keskeyttää komision ajamisen uudistuksen, jos katsovat asian kuuluvan itselleen (keltainen ja oranssi kortti)</span></li> </ul> <li><span>Kansalaisaloite: lakiote voi tulla komission ohella kansalaisilta </span></li> <ul> <li><span>1 milj. EU-kansalaisen useasta EU-maasta allekirjoitettava aloite</span></li> </ul> <li><span>Turvatakuulauseke: jäsenmaat antavat apua kaikin keinoin, jos joku EU.n jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi</span></li> <li><span>Lissabonin sopimus mm. selkeytti unionin toimintaa, pilarijako poistui, tilalle politiikkalohkot </span></li> </ul> <strong><strong><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </strong></strong> <p><span>Minne menet unioni?</span></p> <ul> <ul> <li><span>Euroopan yhdentyminen on rakentunut erilaisille sopimuksille</span></li> </ul> </ul> <ul> <li><b>Pariisin sopimus Hiili- ja teräsyhteisöstä </b><b>(1951)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Rooman sopoimukset EEC ja Euratom</b><b> (1957)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Maastichtin sopimus</b><b> (1992)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Amsterdamin sopimus </b><b>(1997)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Nizzan sopimus </b><b>(2001)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Lissabonin sopimus</b><b> (2007)</b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>-&gt; sopimusviidakko ja kompromissit</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Keskeisiä erimielisyyksien aiheita</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <ul> <li><span>Nykyinen valtioliitto vs. Integraation syventäminen</span></li> <li><span>Ylikansallinen päätöksenteko liittyy myös pienten ja suurten jäsenmaiden välisiin suhteisiin</span></li> <li><span>Itälaajentumisen ja finanssi- ja pakolaiskriisin myötä yhteistyö vaikeutunut ja Saksan vahva asema</span></li> <li><span>Eriytynyt integraatio, esim.euron myötä</span></li> </ul> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Ensimmäinen EU:sta eroava valtio on Iso-Britannia</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Brexit tausta</span></p> <ul> <li><span>Perinteisesti vahva Eurooppa-skeptisyys</span></li> <li><span>Vastustanut tiivistyvää yhteistyötä</span></li> <li><span>Itälaajentumisen myötä paljon siirtolaisia -&gt; pelko työpaikkojen ym. puolesta</span></li> <li><span>Kun jäsenmaa ilmoittaa erosta, aikaa eroneuvotteluille on kaksi vuotta</span></li> </ul> <strong><br/> <br/> <br/> </strong> 2018-12-23T18:30:21+02:00 https://peda.net/id/7023dc54f6d 2018-12-03T10:42:59+02:00 <b>Eurooppa-aatteen historia</b><br/> <ul> <li>keskiajalla Kaarle Suuren valtakunta, ks. kartta s.17</li> <li>Keskiajalla katolisen kirkon alue oli läntinen kristikunta</li> <li>Eurooppa-käsite yleistyi uudella ajalla, katso s. 18 <ul> <li>etymugologisesti</li> </ul> </li> <li>Ajatuksia valtioiden välisestä yhteistyöstä 1600- ja 1700-luvuilla</li> <li>1800-luvuilla nationalismi korosti kansallista yhtenäisyyttä</li> <li>1800-luvulla suurvaltojen välinen kilpailu -&gt; 1. MS 1914-1918</li> <li>1. MS:n jälkeen Paneurooppa-liike, ks. s. 18 ja Kansainliitto</li> <li>1930-luvulla diktaattorit johtivat Euroopan toiseen maailmansotaan</li> </ul> <br/> <b>Euroopan yhdentyminen alkaa</b><br/> <ul> <li>2. MS:n jälkeen USA ja NL supervaltoja, kylmä sota -&gt; Eurooppaan ns. rautaesirippu</li> <li>Myös Länsi-Euroopassa talous oli romahtanut ja kommunismin kannatus kasvanut</li> <li>USA tukemaan jälleenrakentamista ja vastustamaan kommunismin leviämistä -&gt; Marshall-apu 1947 ja OEEC (nykyinen OECD), Nato 1949</li> <li>Puolueettomia Sveitsi, Itävalta, Ruotsi ja Suomi (Irlanti)</li> <li>Aluksi tavoitteena Euroopan liittovaltio -&gt; Haagin kokous 1948 -&gt; tuloksena Euroopan neuvosto 1949</li> </ul> <b>Euroopan neuvosto </b><br/> <ul> <li>perustettiin 1949</li> <li>kylmän sodan aikana länsiblokin ja puolueettomat maat, nykyään lähes kaikki</li> <li>Talous-, laki-, kulttuuri-, ym. aloilla</li> <li>Ei päätösvaltaa, ei ylikansallista elintä</li> <li>ihmisoikeusasiat olennaisia: ihmisoikeussopimus</li> <li>oma ihmisoikeustuomioistuin </li> <li>1954 tunnus: 12-tähtilippu</li> </ul> <b>Eurooppa-neuvosto= EU:n huippukokous</b><br/> <b>Euroopan unionin neuvosto=ministerineuvosto<br/> <br/> <br/> Hiilen ja teräksen liitto<br/> </b> <ul> <li>Ranskan ja Saksan vaikea historia</li> <li>Integraation keskeinen vaikuttaja Ranskan ulkoministeri Robert Schuman, julistus 9.5.1950</li> </ul> 2018-12-03T10:42:59+02:00 https://peda.net/id/2d957c04f6d 2018-12-03T10:03:56+02:00 <ul> <li>Globalisaatiotutkijoilla verkostoitumisen näkökulma</li> <li>ensimmäiset laajat verkot jokilaaksojen korkeakulttuureissa kaupankäynnin seurauksena</li> <li>Antiikin aikana vanhan maailman verkko: suurin osa Euroopasta ja Aasiasta sekä Pohjois-Afrikka</li> <li>Keskiajalla kolme verkkoa: <ul> <li>Amerikassa Inkojen ja Atsteekkien valtakunnat</li> <li>Tyynimeri</li> <li>Vanhan maailman verkko</li> </ul> </li> </ul> <br/> <br/> Globalisaation ja verkottumisen vaiheet, s.14<br/> <br/> I. Vaihe<br/> ajanjakso:1400-1800<br/> <ul> <li>valtioiden globalisaatio</li> <li>löytöretket</li> <li>meriliikenne</li> <li>valtamerien rannikkokaupungit tärkeitä</li> <li>maailmankaupan kehitys</li> <li>valtioiden keskinäinen kilpailu</li> <li>maailma jakautui k</li> </ul> <br/> 2. Vaihe<br/> ajanjakso: 1800-2000<br/> <ul> <li>yritysten globalisaatio</li> <li>maailmanlaajuisen verkon tihentyminen</li> <li>teollistumisen aikakausi</li> <li>matkustaminen ja tiedonkulku noputui</li> <li>rautatie, höyrylaiva, auto, lentokojne</li> <li>lennätin, puhelin, </li> </ul> <br/> 3. vaihe<br/> ajanjakso: 2000-<br/> <ul> <li>yksilöiden globalisaatio</li> <li>tietotekniikan valtaisa kehitys</li> <li>pedanetin aineisto</li> <li>älyteknologia</li> <li>esineiden internet</li> <li>yhteiskuntiin kohdistuvien häiriöiden riskit kasvanee</li> </ul> 2018-12-03T09:58:10+02:00