https://peda.net/id/7ea05ea8e2c 2025-02-04T09:56:09+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7ea0ac8de2c 2025-02-04T09:28:36+02:00 <p><strong><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/pasuuna" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">VETOPASUUNA</a></strong></p> <p> </p> <p><strong>PERUSTASO</strong><br/> <br/> 1. Vetopasuunassa ilmanpaine ohjataan huulten avulla putkistoon, jossa värähtely saa aikaan soittimen äänen.<br/> 2. Vetopasuunassa on kolme osaa: suukappale, luisti ja kello. Näitä osia yhdistää putkisto, joka katsotaan osiin liittyviksi.<br/> 3. Vetopasuunassa korkeutta säädellään huuliotteen lisäksi luistilla, jolla pidennetään (matalampi) tai lyhennetään (korkeampi) putkistoa.<br/> 4. Pasuuna on peräisin jo 1400-luvun lopulta.<br/> 5. Pasuuna tehdään metalliseoksesta, kuten messinki.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/vaskipuhaltimet/vetopasuuna-ja-tuuba/teksti/pasuuna.jpg#top" title="Pasuuna.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/vaskipuhaltimet/vetopasuuna-ja-tuuba/teksti/pasuuna.jpg:file/photo/67773cb26d49b8a506b92ea1ccee8b4385822d85/Pasuuna.jpg" alt="" title="Pasuuna.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <strong>SYVENTÄVÄT</strong></p> <ol> <li><br/> Vetopasuunassa huuliotteella eli ansatsilla säädellään äänenkorkeutta ilmanpaineen kanssa.<br/> 2. Vetopasuuna on ns. Bb vireinen soitin eli nuottikuva c on soivana Bb.<br/> 3. Vetopasuuna soi trumpettia oktaavia alempaa.<br/> 4. Pasuunan luistilla on 7 ns. vetoa eli kohtaa mihin putken voi liuttaa<br/> 5. Pasuunaa käytetään klassisen orkesterin lisäksi sujuvasti sotilasmusiikissa, jazzissa, soulissa, reggaessa ja muissa rytmimusiikin lajeissa.</li> </ol> <p> </p> <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/tuuba" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><strong>TUUBA on vaskipuhaltimien basso</strong></a></p> <p><strong>PERUSTASO</strong><br/> <br/> 1. Tuuba on vaskipuhaltimien isoin matalin soitin.<br/> 2. Nykyisen Tuuban syntymäpäivä tiedetään varmasti ja se on 12.9.1835.<br/> 3. Tuuba ja sen varhaisemmat muodot ovat olleet aina sotilasorkestereiden käytössä.<br/> 4. Tuubaa soitetaan ilmanpaineen avulla huuliotteen (ansatsi) ja soittimen koneiston eli venttiilien avulla.<br/> 5. Soittimen ääni on pehmeä ja matala.<br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/vaskipuhaltimet/vetopasuuna-ja-tuuba/teksti/tuuba.jpg#top" title="Tuuba.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/vaskipuhaltimet/vetopasuuna-ja-tuuba/teksti/tuuba.jpg:file/photo/ae91b8faf2a6ae4ebc3617a9a1235c7ba5692c46/Tuuba.jpg" alt="" title="Tuuba.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> </p> <p><strong>SYVENTÄVÄT</strong></p> <ol> <li><br/> Tuuba on vaskipuhallinsektion matalin soitin ja soittaa sinfoniaorkesterissa kontrabassojen ja Fagottien kanssa matalimpia ääniä.<br/> 2. Tuuba on ollut jazz-musiikin alkutaipaleella jazz-orkesterin basso (kontrabasso yleistyi vasta myöhemmin).<br/> 3. Tuuban ääniala on kontra C:stä aina yksiviivaiseen f säveleen.</li> </ol> <p> </p> <p> </p> 2025-02-04T09:56:09+02:00