<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>VIULU Ja ALTTOVIULU</title>
<id>https://peda.net/id/7e9265c6e2c</id>
<updated>2025-02-04T09:56:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7e9265c6e2c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/7e92dd8be2c</id>
<updated>2025-01-31T10:59:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu/teksti#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/viulu&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;strong&gt;VIULU on jousiperheen sopraano (korkeaäänisin)&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;PERUSTASO&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Viulu kuuluu jousisoittimiin, koska sitä voi soittaa jousella&lt;br/&gt;&#10;2. Viulu on jousisoitinperheen korkeaäänisin soitin.&lt;br/&gt;&#10;3. Viulu on ollut olemassa aina 1500-luvulta lähtien.&lt;br/&gt;&#10;4. Viulun soitto vaatii tarkkaa sävelkorvaa.&lt;br/&gt;&#10;4. Sinfoniaorkesterissa viuluja on 16-30 kpl riippuen, millaista musiikkia soitetaan (romantiikan ajan musiikissa eniten).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu/teksti/viulu.png#top&quot; title=&quot;viulu.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu/teksti/viulu.png:file/photo/a6bdd2ca6357c9bf9fe31bfb8c4b4a02f3f49a7f/viulu.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;viulu.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;SYVENTÄVÄT&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Viulun kielet viritetään yleensä g-d1-a1-e2, eli kvintin välein. &lt;br/&gt;&#10;2. Viulu on vaativa soitin, jonka soittaminen harjaannuttaa ja vaatii tarkkaa sävelkorvaa, siksi viulunsoitto saatetaan aloittaa jo 4 vuotiaana.&lt;br/&gt;&#10;4. Viulun näkyvimpiä osia ovat kaikukoppa, varsi, viritystapit ja talla sekä pikavirittimet.&lt;br/&gt;&#10;5. Viuluun voi asentaa olka ja leukatuen helpottamaan soittoasentoa.&lt;br/&gt;&#10;6. Viulun jouseen laitetaan hartsia, jotta viulu soisi kauniisti ja tasaisesti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/26/alttoviulu&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;strong&gt;ALTTOVIULU&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;PERUSTASO&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Alttoviulu on ns. tavallista viulua hieman isompi ja siksi äänialalataan matalampi ja soinniltaan tummempi.&lt;br/&gt;&#10;2. Alttoviulu on kehittynyt viuluperheeseen jo 1500-luvulla.&lt;br/&gt;&#10;3. Alttoviulun soittaminen vaatii tarkkaa sävelkorvaa.&lt;br/&gt;&#10;4. Alttoviulu voidaan soittaa jousella.&lt;br/&gt;&#10;5. Alttoviulun soittajalat vaaditaan myös viulistia hieman enemmän fysiikkaa, soitin on raskaampi ja kielet paksummat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu/teksti/alttoviulu.jpg#top&quot; title=&quot;alttoviulu.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7d-musiikki-yhtari/orkesterisoittimet/orkesterisoittimet2/jousisoittimet/viulu-ja-alttoviulu/teksti/alttoviulu.jpg:file/photo/d16c4836736d8a1c71cb9ff5a263962864640971/alttoviulu.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;alttoviulu.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;SYVENTÄVÄT&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Alttoviulun kielet viritetään c-g-d1-a1 säveliin, eli yhden kvintin alemmas kuin tavallinen viulu&lt;br/&gt;&#10;1. Alttoviulussa on oikeastaan samat osat kuin tavallisessa viulussa, kaikki on vaan hieman suurempaa.&lt;br/&gt;&#10;2. Alttoviuluun voi kiinnittää leuka- ja olkatuen helpottamaan soittoasentoa.&lt;br/&gt;&#10;3. Jousta pidetään hieman eritavalla soittimen koon ja tarvittavan voiman vuoksi&lt;br/&gt;&#10;4. Jotkut pitkän viulistiuran tehneet orkesterimuusikot vaihtavat myöhemmällä iällä alttoviuluun.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-02-04T09:56:09+02:00</published>
</entry>


</feed>