https://peda.net/id/7e69c4c5c3a 2025-11-17T14:03:56+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7e6e5ec4c3a 2025-11-17T14:03:56+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e762c4c-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e762c4c-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e762c4c-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/18/puserolaki-ja-poliittisten-paitojen-muotinaytos" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/18/puserolaki-ja-poliittisten-paitojen-muotinaytos (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Puserolaki 1934</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa kiellettiin Suomessa lailla 1934. Kouluissa aatteellista suuntaa ilmaisevien asujen käyttö oli kielletty jo aiemmin. Puserolaki poistui toisen maailmansodan jälkeen. Kouluissa kielto kumottiin 1968. Saman kevään Ajantasa-ohjelma kertaa puserolain voimaantulon ja esittelee muotinäytöksessä nyt kouluissakin sallittuja aikansa poliittisia asuja.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e75cd7d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e75cd7d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e75cd7d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tyolaisurheilu-ja-vappu" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tyolaisurheilu-ja-vappu (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Työväenurheiluseura ja vappu</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Työväen Urheiluliitto perustettiin vuonna 1918, kun punaisten puolelle asettuneet seurat ja urheilijat ja seurat erotettiin Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitosta.<br/> <br/> Työläisurheilu hajosi kahteen eri liittoon vuonna 1959 SVUL:n erikoisliittoihin liittyneiden seurojen perustettua Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton TUK:n. Yhdentyminen onnistui vasta seitsemän vuotta tämän ohjelman valmistumisen jälkeen.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e757cbe-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e757cbe-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e757cbe-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-61328071" title="https://areena.yle.fi/podcastit/1-61328071 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ahvenanmaa päätyi osaksi Suomea, podcast</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Ruotsin vallan aikaa Ahvenanmaa kuului Turun linnalääniin. Ison- ja pikkuvihan aikaan Ahvenanmaa liki autioitui kun väki pakeni Ruotsiin turvaan Venäläisiä. Suomen sodan jälkeen Ahvenanmaa päätyi osaksi Venäjää ja sitä alettiin linnoittaa. Krimin sodan aikaan englantilaiset ja ranskalaiset joukot pommittivat Ahvenanmaata, kuten Oolannin sota laulussakin lauletaan.<br/> <br/> Ruotsin ja Suomen välillä Ahvenanmaan omistuksesta oli kiistaa ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen ja asia vietiin Kansainliiton päätettäväksi. Ruotsi käytti painostuksessaan mm. manipuloituja karttoja. Suomi sai yllättävää tukea kaukaiselta saarivaltio Japanilta - mutta miksi?<br/> <br/> Haastateltavina on valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka, joka on kirjoittanut kirjan Ahvenanmaasta Itämeren voimapolitiikan pelinappulana. Toisen näkökulman tuo valtiotieteen emeritusprofessori Jan Sundberg, joka on perehtynyt Ahvenanmaan itsehallintokysymyksiin.<br/> <br/> Toimittajana on Seppo Heikkinen.<br/> <br/> Liittyy ohjelmaan:<br/> Totta vai tarua Ahvenanmaan geopoliittisesta historiasta – testaa tietosi!</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e751ecb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e751ecb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e751ecb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/15/mantsalan-kapina-kukistettiin-radion-avulla" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/15/mantsalan-kapina-kukistettiin-radion-avulla (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Kun tilanne uhkasi riistäytyä käsistä, presidentti P. E. Svinhufvud piti keskiviikkoiltana 2.3.1932 kovasanaisen radiopuheen, jossa hän käski suojeluskuntalaisia ”viipymättä” palaamaan koteihinsa.<br/> <br/> Mäntsälän kapinan muodollisena alkuna oli sosiaalidemokraattien lauantaina 27.2.1932 Ohkolan työväentalolla järjestämä puhetilaisuus.<br/> <br/> Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu lapualaisten vihaama tohtori Mikko Erich. Lapuan liikkeen kannattajat olivat jo ennakkoon levittäneet paikkakunnalle seinälehtisiä, joissa julistettiin, ettei ”juutalaistohtori” puhu Mäntsälässä.<br/> <br/> Kun puhetilaisuus alkoi, työväentalon piiritti noin 400 miehen aseistautunut joukko, joka vaati, että puhetilaisuus on keskeytettävä. Kun paikallinen nimismies ei tähän suostunut, piirittäjät avasivat tulen.<br/> <br/> Artturi Vuorimaan pitämän puheen innoittamana miesjoukko päätti jäädä paikoilleen. Seuraavina päivinä kapinaliike laajeni muillekin paikkakunnille. Mäntsälän lisäksi kapinapesäkkeitä syntyi mm. Jyväskylään, Poriin, Seinäjoelle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.<br/> <br/> Kapinaviikon aikana Mäntsälässä oli enimmillään koolla 500 - 600 miestä. Ratkaisevassa asemassa oli Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila, joka lailliselle valtiovallalle lojaalina kielsi Seinäjoelle kokoontuneita miehiä liittymästä Mäntsälän kapinallisiin.<br/> <br/> Tilanne oli kuitenkin tukala. Kaikkiaan liikehdintään osallistui eri puolella Suomea noin 6000 miestä. Lapualaisten päävaatimuksena oli ”marxilaisuuden hävittäminen”, kaikkien työväentalojen sulkeminen ja maan hallituksen vaihtaminen lapualaismieliseen hallitukseen.<br/> <br/> Radiolla oli kapinaviikon aikana keskeinen merkitys. Jo alkuviikosta levisi huhu, jonka mukaan kapinalliset ovat vallanneet Lahden radioaseman. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka suunnitelma radioaseman valtaamisesta oli olemassa ja iskujoukkokin oli jo nimetty.<br/> <br/> Sen sijaan kapinalliset ottivat haltuunsa kokoomuslaisen Sisä-Suomi –lehden ja tekivät siitä kapinan ajaksi oman äänenkannattajansa. Lehden palstoilla julkaistiin kovasanainen julistus ”Suomen valkoiselle kansalle”, jota oli lehden mukaan ”harhautettu” sensuurin ja Yleisradion avulla.<br/> <br/> Tasavallan presidentti, maan hallitus ja viranomaiset käyttivätkin näkyvästi ja tietoisesti Yleisradion mahtia kapinaliikkeen tukahduttamiseen. Kapinaviikon aikana Yleisradio tuki presidentin ja hallituksen toimia ja välitti viranomaisten julistukset ja vetoomukset valtiovallan toiveiden mukaisesti.<br/> <br/> Ratkaiseva kapinan kukistamisessa oli Svinhufvudin keskiviikkoiltana 2.3. pitämä vaikuttava radiopuhe, jossa presidentti suojeluskuntavalaan vedoten käski miehiä laskemaan aseensa ja lähtemään kotiin. Ukko-Pekkana tunnettu presidentti saikin puheen vuoksi lapualaisilta uuden haukkumanimen – Akka-Pekka.<br/> <br/> Presidentin radiopuhetta kuunteli arviolta 200 000 suomalaista. Puheen seurauksena Mäntsälään ja muille paikkakunnille kokoontuneet joukot alkoivat hiljalleen hajaantua.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e74c56a-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e74c56a-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e74c56a-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-1475306" title="https://areena.yle.fi/podcastit/1-1475306 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Mäntsälän kapina, audio</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Keväällä 1932 Suomen nuori demokratia oli vaarassa. Helmi-maaliskuun vaihteessa Lapuan liikkeen kannattajat ja Ohkolan työväentalolle Mäntsälään kerääntynyt kokousväki ottivat yhteen ja sitä kautta tilanne kärjistyi niin sanotuksi Mäntsälän kapinaksi. Mistä oikeastaan olikaan Mäntsälän tapahtumissa kysymys? Haastateltavina ovat työväentalojen sulkemisista väitellyt Tapio Huttula ja 20-30 luvun oikeistoradikalismia tutkinut Martti Ahti. Toimittajana Seppo Heikkinen.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e746619-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e746619-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e746619-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-4392290" title="https://areena.yle.fi/1-4392290 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Fasismia mustassa autossa: Ståhlbergin kyyditys (50min)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e740f24-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e740f24-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e740f24-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50117024" title="https://areena.yle.fi/1-50117024 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Talonpoikaismarssi 1930</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e73b39d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e73b39d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e73b39d-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-50392861" title="https://areena.yle.fi/podcastit/1-50392861 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Heimosotien uho ja pettymys</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Heimosotien uho ja pettymys, podcast,3 osaa.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e735f6e-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e735f6e-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e735f6e-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-1479491" title="https://areena.yle.fi/1-1479491 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lotta Svärd ja suojeluskunnat</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Lotta Svärd -järjestö ja suojeluskunnat toivat aikanaan suomalaiset perheinä mukaan maanpuolustustyöhön. Lauantaina Tampereella tarkastettavassa väitöstutkimuksessa järjestöjen toimintaa peilataan perheen kautta. Merkittävä osa tutkimusaineistosta on kerätty Jurvasta.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e72ff44-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e72ff44-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e72ff44-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/a/3-7263681" title="https://yle.fi/a/3-7263681 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suur-Suomi aate</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Toista maailmansotaa edeltävän ajan Suur-Suomi-aatteesta on tehty uusi kirja. Tutkijoiden syynissä ovat muun muassa suomalaisten heimosotureiden pettymykset Karjalassa ja se, miten vahvasti aatteen kannatus riippui Saksan menestyksestä toisessa maailmansodassa.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e72a0f7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e72a0f7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e72a0f7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/a/3-10067840" title="https://yle.fi/a/3-10067840 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomen kuninkaan kruunu</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Traumaattisen sisällissodan päätteeksi osa suomalaisista uskoi vahvasti, että vakaamman tulevaisuuden varmistamiseksi paras valtiomuoto olisi perustuslaillinen monarkia.<br/> <br/> Vaikka täyttä yhteisymmärrystä ei koskaan saavutettu, valittiin Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hänet nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle.<br/> <br/> Maailmanpoliittinen tilanne eli nopeasti, eikä kuningas lopulta koskaan edes käynyt maassamme. Käytännön valmistelut ehdittiin kuitenkin käynnistää. Sata vuotta sitten tehtiin hankintoja huonekaluista ja arjen tarvekaluista aina kruunun piirustuksiin saakka.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e7238aa-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e7238aa-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e7238aa-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/a/3-5650628" title="https://yle.fi/a/3-5650628 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tarton rauhasta 90 vuotta YLE, 14.10.2010.</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Tänään tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittiin rauhansopimus. Viron Tartossa tehty sopimus päätti vastasyntyneiden Suomen tasavallan ja Neuvosto-Venäjän välillä käydyt ns. heimosodat.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e71daf3-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e71daf3-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e71daf3-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-61753289" title="https://areena.yle.fi/podcastit/1-61753289 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kieltolakilauluja</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e7178d2-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e7178d2-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e7178d2-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-4151345" title="https://areena.yle.fi/1-4151345 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">1917 lakkoliike muuttui minivallankumoukseksi toukokuussa</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e710fdb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e710fdb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e710fdb-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50156257" title="https://areena.yle.fi/1-50156257 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kyösti Kallio presidentiksi</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e70b328-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e70b328-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e70b328-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50113439" title="https://areena.yle.fi/1-50113439 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Svinhufvud puhuu Pohjoismaisesta yhteistyöstä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e7056a7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e7056a7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e7056a7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50124898" title="https://areena.yle.fi/1-50124898 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Relander presidentiksi ja Ruotsin kuningasperheen vierailu</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e6ffb70-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e6ffb70-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e6ffb70-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50149850" title="https://areena.yle.fi/1-50149850 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lauri Kristian Relander astuu virkaansa</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e6f9ec7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e6f9ec7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e6f9ec7-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-63721619" title="https://areena.yle.fi/1-63721619 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg puolusti demokratiaa henkensä uhalla</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e6f40ac-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e6f40ac-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e6f40ac-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=MUtLPGeIlSg" title="https://www.youtube.com/watch?v=MUtLPGeIlSg (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomalainen kommunismi 1920-luvulla (kesto 19min)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7e6edb61-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7e6edb61-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7e6edb61-c3ad-11f0-9365-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E5sDL9Ys2zY" title="https://www.youtube.com/watch?v=E5sDL9Ys2zY (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Suomen kuningaskunta 1918 (21min)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-11-17T14:03:56+02:00