<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Ääni</title>
<id>https://peda.net/id/7d221778119</id>
<updated>2019-01-06T12:26:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7d221778119:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ääni</title>
<id>https://peda.net/id/c92ce7962df</id>
<updated>2019-02-11T16:58:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni#top" />
<content type="html">Kuulemme ääntä koko ajan: luokkahuoneessa puheensorinaa, ulkona tuulen huminaa ja liikenteessä autojen ääntä. Mistä äänet johtuvat ja miksi äänet kuulostavat erilaisilta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Äänen syntyyn tarvitaan &lt;b&gt;värähtelijä&lt;/b&gt;. Värähtelijä voi olla esimerkiksi kitaran kieli, äänihuulet tai rummun kalvo. Värähtelijän värähtelynopeus vaikuttaa ääneen. Mitä nopeammin värähtelijä värähtelee, niin sitä &lt;b&gt;korkeampi&lt;/b&gt; &lt;b&gt;ääni&lt;/b&gt; syntyy. Hitaampi värähtelijä tuottaa &lt;b&gt;matalamman äänen&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Äänen synnyttävä värähtelijä tuottaa ilmaan, tai muuhun aineeseen, &lt;b&gt;pitkittäistä aaltoliikettä&lt;/b&gt;, joka etenee poispäin värähtelijästä. Kun ääniaallot saavuttavat korvan, niin kuulemme äänen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/g#top&quot; title=&quot;guitar-2276181_1280.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/g:file/photo/d0d04fa1dbdb184d1f88dee7b0bb40065d862ffd/guitar-2276181_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;guitar-2276181_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Kitaran kielet värähtelevät ja tuottavat ympäröivään ilmaan ääniaaltoja. Kitaran kaikukoppa vahvistaa ääntä. Ohuemmat kielet värähtelevät nopeammin ja tuottavat korkeampia ääniä kuin paksut kielet&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Äänen nopeus&lt;/b&gt; riippuu väliaineesta, jossa ääniaallot kulkevat. Ilmassa äänen nopeus on [[$340 \ m/s$]], vedessä [[$1500 \ m/s$]] ja esimerkiksi raudassa [[$5100 \ m/s$]].&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/sieppaa-jpg#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/sieppaa-jpg:file/photo/ee6685ad4c885bd456a383675d15ae2b4c74bf4b/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Yhden sekunnin aikana ääni etenee eri aineissa eri matkat&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Äänen voimakkuus&lt;/b&gt; ilmaistaan &lt;b&gt;desibeleinä&lt;/b&gt; ([[$dB$]]). Mitä voimakkaampi ääni on, niin sitä korkeammalla se on desibeliasteikolla. Desibeliasteikko on rakennettu siten, että ihmiskorva voi juuri ja juuri kuulla [[$0 \ dB$]] äänen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Äänen voimakkuus ([[$dB$]])&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Tilanne&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;0&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;kuulokynnys&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;10&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;lehtien havina&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;30&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;kodin taustaääni&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;50&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;hiljainen keskustelu&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;60&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;kovaääninen keskustelu&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;70&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;musiikin kuuntelu&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;100&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;rock-konsertti, kova melu&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;130&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;kipuraja&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Äänen taajuus&lt;/b&gt; vaikuttaa myös äänen kuulemiseen. Ihmiskorvan kuuloalue on [[$20-20 \ 000 \ Hz$]]. Ikääntyessä ihmisen kuuloalue huononee ja esimerkiksi korkeita ääniä on vaikeampi kuulla. Tästä syystä sanotaan, että vanhat ihmiset eivät kuule heinäsirkkojen siritystä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ultraääni&lt;/b&gt; on ääntä, joka on taajuudeltaan liian korkeaa ihmiskorvalle ([[$&amp;gt;20 \ 000 \ Hz$]]). Lepakot ja kaikuluotaimet käyttävät ultraääntä ympäristön hahmottamiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/b#top&quot; title=&quot;bat-1695186_1280.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/samun-ryhm%C3%A4t/7-lk/2-osa-alue/2-%C3%A4%C3%A4ni/%C3%A4%C3%A4ni/b:file/photo/e79c0e7d99a20d2ea819f2b25e6bc164e6f11752/bat-1695186_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;bat-1695186_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Lepakot tuottavat ja kuulevat ihmiskorvalle kuulematonta ultraääntä, jonka avulla lepakot hahmottavat ympäristöään&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Infraääni&lt;/b&gt; on ääntä, joka on taajuudeltaan liian matalaa ihmiskorvalle ([[$&amp;lt;20 \ Hz$]]). Esimerkiksi valaat ja elefantit käyttävät infraääniä toisilleen viestitelläkseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Resonanssi&lt;/b&gt; on ilmiö, jossa värähtely siirtyy samanlaisten värähtelijöiden välillä. Jokaisella värähtelijällä on &lt;b&gt;ominaistaajuus&lt;/b&gt;, jolla värähtelijä luonnollisesti värähtelee. Esimerkiksi ääniraudan ominaistaajuus voi olla [[$440 \ Hz$]]. Jos kaksi samanlaista äänirautaa on vierekkäin ja toinen äänirauta värähtelee, niin värähtely siirtyy ilman kautta myös toiseen äänirautaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://media.giphy.com/media/duatwzNErHFKw/giphy.gif&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Vuonna 1940 Tacoma Narrows Bridge -silta romahti resonanssi-ilmiön takia. Virheellisesti suunniteltu silta alkoi resonoida tuulen kanssa, minkä seurauksena silta alkoi värähdellä ja lopulta romahti. Onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja.&lt;/em&gt;</content>
<published>2019-02-11T15:20:22+02:00</published>
</entry>


</feed>