https://peda.net/id/7cf6c48a8ab 2023-01-02T19:40:24+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7cf8719b8ab 2020-12-08T16:46:39+02:00 <p><strong><em>KIRJAESITELMÄ:</em></strong><strong><em><br/> </em></strong></p> <p><strong>Pidetään suullisesti. <br/> Opettaja arvioi sisällön ja kurssikaverit esiintymisen, mikäli esitelmä pidetään lähiopetuksessa.<br/> </strong> <br/> 1. Valitse yksi kirja luettavaksesi opettajan jakamasta kirjalistasta.</p> <p>2. Lue kirja ja tarkastele sitä lukiessasi joko <strong>vallan tai sukupuolen näkökulmasta.</strong></p> <p>3. Kirjoita kirjaesitelmä. Kirjaesitelmän rakenne on seuraavanlainen:<br/> <br/> </p> <p>- <strong>Otsikko</strong>, josta käy ilmi valitsemasi kirjan nimi ja näkökulma, esimerkiksi <em>”Sodan muistot naisen ruumiissa Sofi Oksasen Puhdistuksessa” tai </em><em>”Pikku Hitler ja pikku Churchill alamaisineen William Goldingin Kärpästen </em><em>herrassa” tai &quot;Ihmismäistä vallankäyttöä Eläinten vallankumouksessa&quot;<br/> <br/> </em>- <strong>Aloituskappale</strong>, jossa kerrot lyhyesti kirjasta, kirjailijasta ja juonesta.</p> <p>- <strong>Käsittelykappale 1</strong>: Millaista on kirjan <strong>kieli</strong>? Miten se vaikutti lukemiseen? Kuvaile kieltä ensin faktapohjalta, arvioi sitten oman makusi mukaan. Valitse myös lyhyt kohta luettavaksi kirjaesitelmässä esimerkkinä kielestä. Jos kuuntelet kirjan, kirjoita muutaman virkkeen mittainen esimerkki kuullun pohjalta.</p> <p>- <strong>Käsittelykappale 2</strong>: Millaisissa asioissa ja miten valitsemasi <strong>näkökulma (vallan tai sukupuolen näkökulma) </strong>näkyy kyseissä teoksessa?</p> <p>- <strong>Käsittelykappale 3:</strong> Millainen <strong>pääväite eli teesi</strong> teoksesta on mielestäsi on löydettävissä? <strong>Mitkä ovat teoksen argumentointikeinot eli millä keinoin teos vaikuttaa? </strong>Onko argumentointi mielestäsi vakuuttavaa? Miksi on? Miksi ei?</p> <p><strong>- Lopetus</strong>, jossa kerrot, mitä yhteyksiä kirjalla on nykymaailmaan ja kenelle erityisesti suosittelisit kirjaa. </p> <p>Kirjaesitelmä arvioidaan siten, että jokaisesta esitelmän osasta saa maksimissaan 10 p. Täydet pisteet 60 p.</p> <p><strong><br/> Esitystilannetta varten</strong> kannattaa värikynällä alleviivata tai ympyröidä tekstistä tärkeimmät sanat, jotta ei ole puhetilanteessa sidottu paperiin, Tekstiä tulee harjoitella puhumaan sen verran, että voi enimmän aikaa katsoa yleisöä, vaikka paperi voikin olla mukana. Kirjoitusvaiheessa kannattaa suosia yksinkertaisia ja lyhyitä virkkeitä. Ne ovat vaivattomia muistaa ja vaivattomia puhua.<br/> <br/> </p> <p>KIRJAESITELMÄN NÄKÖKULMAT JA APUKYSYMYKSET</p> <p> <br/> 1. VALLAN NÄKÖKULMA:</p> <p>- Kuka tai ketkä kirjan henkilöistä käyttävät valtaa?<br/> - Kuka tai ketkä ovat vallankäytön kohteena?<br/> - Mitä vallankäytön muotoja ja keinoja teoksessa kuvataan? Vallankäytön muotoja ovat mm. lait, fyysinen vallankäyttö, henkinen vallankäyttö, seksuaalinen vallankäyttö, poliittinen vallankäyttö, taloudellinen vallankäyttö, tiedon säätely tai vääristely, normit, moraali, median valta ja yleisen mielipiteen valta.<br/> - Mitä seurauksia vallankäyttö aiheuttaa kirjan esittelemissä henkilöissä/yhteisössä?</p> <p> <br/> 2. SUKUPUOLEN NÄKÖKULMA:<br/> <br/> - Millaista on olla tyttö tai nainen teoksen kuvaamassa maailmassa?<br/> - Millaista on olla poika tai mies teoksen kuvaamassa maailmassa?<br/> - Mitkä seikat vaikuttavat päähenkilön/päähenkilöiden identiteettiin ja ratkaisuihin?<br/> - Miten sukupuoli vaikuttaa henkilöiden valtasuhteisiin?</p> <p><strong> </strong><strong>_____________________________________________________________</strong></p> 2023-01-02T18:21:18+02:00 https://peda.net/id/7cf815928ab 2019-09-03T13:37:30+03:00 <div class="media-container"> <div class="media markdown"> <blockquote> <!--filtered tag: <h6--><!--&gt;-->A (esipuhe)<!--filtered end tag: </h6>--> <div class="paragraph"><br/> Onko Hitler sitten kuollut? <br/> <br/> Hitler elää. Hän elää ihmisessä, ihmisissä. Hän ei ole ensimmäinen eikä viimeinen hitler maailmassa. Ismien ja uskonkappaleiden nimet muuttuvat, mutta hitlerit elävät. Ihmisen suku tulee jostain kaukaa, se suku on laaja ja muheva, se on kuin hedelmällinen multa, jossa piilevät luonnonjärjestyksen ikuiset kaavat. Pyrkimys valtaan ei kuole milloinkaan, ja keinot valtaan pääsemiseksi eivät kovinkaan poikkea toisistaan. [– –] <br/> <br/> Kirjoitin tämän siksi, että ihmiset osaisivat nauraa ja epäillä. Tämän hetken hallitsijoilla on ylivoimaiset tappokeinot Hitleriin verrattuna. Älkäämme ottako heitä liian vakavasti, muuten he saavat meistä lujemman otteen kuin Hitler. Olemme haarukassa, hakuammunta on jo suoritettu. Naurakaa hulluille pedoille ajoissa. Nauru vapauttaa – ennen kuolemaa – nauru suhteuttaa asioita.</div> </blockquote> </div> </div> <div class="media-container"> <div class="media markdown"> <blockquote> <!--filtered tag: <h6--><!--&gt;-->B (romaani)<!--filtered end tag: </h6>--> <div class="paragraph"><br/> Hitlerin ateriointitottumusten selvittäminen ei ollutkaan mikään yksinkertainen juttu. Ensinnäkin hän useimmilla julkisilla aterioilla joko todella nautti kasvisruokaa (syötyään sitä ennen vankan aterian), tai hänen annoksensa olivat niin salassa valmistettuja ja naamioituja, ettei niistä kukaan saanut selvää. Tutkimuksissani oli minun turvauduttava siihen tilapäiseen apuväkeen, joka oli ollut lyhyempiä aikoja palveluksessa Hitlerin keittiössä. Monia arvokkaita tietoja sain Berchtesgadenin ympäristön maanviljelijöiltä, jotka olivat toimittaneet elintarvikkeita Obersalzbergille. Hitlerin autonkuljettajalta, Julius Schreckiltä, on jäänyt aikalaistensa muistiin joitakin kertomuksia, samoin Geli Raubalin autonkuljettajalta, Emil Mauricelta. Johtavat natsit olisivat luonnollisesti jotain tietäneet, mutta yrityksistäni huolimatta en päässyt tapaamaan heitä Spandauhin. Rudolf Hessille olen kirjoittanut kuusi kertaa, mutta vastausta en ole saanut. <br/> <br/> Ilmeisesti luotettavimpia tietoja sain Irma Gugelhupfilta, joka palveli Berghofilla kolmeen eri otteeseen. Nykyisin hän asuu Hampurissa ja on 68 vuoden ikäinen. [– –] <br/> <br/> Aamupalansa Hitler aloitti ottamalla pienen pikarillisen Ratzeputz-viinaa tai Steinhägeriä. Ryypyn hän kaatoi itse, koska hänelle ei saanut tarjoilla aamuisin. Ryypyn jälkeen hän puhalteli ja huokaili ja sanoi: ”Olipas se tuikeaa, olipas se. Tekipäs terää!” <br/> <br/> Tämän jälkeen hän kauhoi lautaselleen paistettuja perunoita, makkaroita, kinkkua ja teki voileivän. Säännöllisesti hän paloitteli ruokansa ensin veitsen ja haarukan avulla, ja söi käyttäen vain haarukkaa. Lehteä lukiessaan hän söi sangen tiheään tahtiin, maiskutteli, ja teki kiivaita huomautuksia, jos lehden teksti ei häntä miellyttänyt. Ruokajuomana hän käytti aamuisin joko kivennäisvettä tai laimeaa mehua. <br/> <br/> Aterian vankemman osan päätteeksi hän söi kaksi kananmunaa. Suolaa hän ei niiden kanssa käyttänyt, mutta otti lusikkaan voita kyytipojaksi. Kuoren muruset hän keräsi pois lautaselta ja pani ne syötyjen munien kuorikuppeihin. <br/> <br/> Nyt oli kaakaon vuoro. Kaakaon kanssa hän söi kelpo kimpaleen torttua tai kermakeksejä. Toista viinaryyppyä hän ei aamulla ottanut. Tiedetään hänen joskus merkinneen kynällä huomaamattoman merkin viinapullon etikettiin tarkatakseen käyttikö keittiöhenkilökunta hänen viinojaan. Kerran Hitler epäili autonkuljettaja Schreckiä naukkimisesta ja haisteli aamulla hänen henkeään. <br/> <br/> Aamupalan jälkeen Hitler käveli suureen huoneeseen, jonka ikkuna antoi laaksoon päin. Hän istahti keinutuoliin ja keinutteli siinä kymmenkunta minuuttia raukeana ja katseli suurenmoista maisemaa. <br/> <br/> Seurasi aamun toinen ohjelmanumero. Hitler lähti kakalle. Salaperäisen näköisenä hän käveli käytävän päähän ja sulki ovia perässään. Henkilökunta teki viisaasti pysyessään kaukana käytävästä, sillä vessaan mennessään Johtaja oli todella salailevan tuntuinen. Ilmeisesti hänellä oli jokin uskomus, vähän kuin metsästäjällä tai kalastajalla, että ei saa kylästä apajilleen lähtiessään kohdata naista, mikä voi tietää huonoa onnea... <br/> <br/> Vessassa Hitler viipyi kauan, puolesta tunnista aina tuntiin saakka. Kakkiessaan Hitler luki. Vessa oli tilava. Seinällä oli kirjahylly, jossa oli Goethen, Hegelin, Nietzschen, H. S. Chamberlainin ja Thomas Carlylen teoksia. Myöhempinä vuosina vessaan yhdistettiin puhelin. Tiedetään, että Hitler puhui vessasta monia maailmanhistoriallisesti merkittäviä puheluja: monta kertaa Francolle ja Cianolle, ainakin kerran Molotoville ja lordi Runcimanille. Tällöin tulkki istui kylpyammeen reunalla. <br/> <br/> Ennen vessasta poistumistaan Hitler poltti kaksi tulitikkua. Happea polttava liekkihän poistaa hajuja. Ovela mies peittää jälkensä... <br/> <br/> </div> <!--filtered tag: <h4--><!--&gt;-->Veikko Huovinen, Veitikka. 1971.<!--filtered end tag: </h4>--> </blockquote> </div> </div> 2023-01-02T18:21:18+02:00 https://peda.net/id/c7f2811190b 2023-02-07T13:21:44+02:00 Kun luettavasta kirjasta (ja mahdollisesta ryhmästä) on sovittu opettajan kanssa,<br/> kirjan ja esittäjän/esittäjien nimet tulevat tähän.<br/> <br/> Ti 7.2.<br/> Totti ja Pyry - Paahde<br/> <br/> To 9.2.<br/> 1. Nooa ja Eino - Immu<br/> 2. Juho - Yksi lensi yli käenpesän<br/> 3. Emilia ja Susanna - Paahde<br/> 4. Arttu - Hävitys<br/> 5. Ida, Vera ja Lotta - Eläinten vallankumous<br/> 6. Thomas ja Valtteri - Tunnit<br/> 7. Mustafe - Kohtalottomuus 2023-01-10T09:24:12+02:00 https://peda.net/id/7cf70b038ab 2023-01-31T08:42:17+02:00 <br/> Alla on lueteltu kirjoja, joissa on vallankäyttöön ja sukupuoleen liittyviä kannanottoja. Voit ehdottaa kirjoja myös listan ulkopuolelta. Valitse yksi (parin kanssa) luettavaksi. Tarkkaile teosta lukiessasi siinä ilmenevää vallankäyttöä tai sukupuoleen liittyviä asioita. Pohdi lisäksi, mitä teos väittää ihmisestä tai maailmasta ja millä keinoilla se väitettä perustelee. Saman teoksen pääväitteen voi määritellä monella tavalla, kunhan se on luetun pohjalta perusteltavissa (vrt. teeman tulkinta).<br/> <br/> <p><strong>Kirjaa, jonka perässä lukee jonkun opiskelijan nimi, ei voi enää varata luettavaksi, <br/> jotta saamme esitelmiin mahdollisimman monipuolisen kirjakattauksen.<br/> </strong><strong> </strong></p> <p><strong>Kirjoja, joissa on vallan näkökulma</strong></p> <p><span><br/> 1. Ray Bradbury, Fahrenheit 451, 1953 <br/> </span></p> <p><span>2. William Golding, Kärpästen herra, 1954<br/> </span></p> <p>3. Veikko Huovinen, Veitikka, 1971 <br/> <br/> 4. Emmi Itäranta, Teemestarin kirja, 2012</p> <p>5. Imre Kertesz, Kohtalottomuus, 1975 <b>Mustafe</b></p> <p>6. Ken Kesey, Yksi lensi yli käenpesän, 1962 <b>Juho</b><br/> <br/> 7. Katja Kettu, Rose on poissa, 2018</p> <p>8. George Orwell, Eläinten vallankumous, 1945 <b>Ida, Lotta ja Vera</b><b><br/> </b></p> <p>9. Platon, Valtio, n. 300 eKr. <br/> <br/> 10. Pauliina Susi, Takaikkuna, 2015<br/> <br/> 11. Anja Snellman, Parvekejumalat, 2010 <b>Thomas ja Valtteri</b><b><br/> <br/> </b>12. Jussi Valtonen, He eivät tiedä mitä he tekevät, 2014 </p> <p>13. Mika Waltari, Sinuhe, 1945</p> <p>14. Markus Zusak, Kirjavaras, 2006<br/> <br/> 15. Maria Peura, On rakkautes ääretön, 2001<br/> <br/> 16. Louis Cachar, Paahde, 2003 <b>Pyry ja Totti + Emilia ja Susanna</b><br/> <br/> 17. Pauliina Rauhala, Taivaslaulu, 2013<br/> <br/> 18. Iida Rauma, Hävitys, 2022 <b>Arttu</b><br/> <span> </span></p> <p><strong>Kirjoja, joissa on sukupuolen tai identiteetin näkökulma<br/> <br/> </strong><b></b>15. Margaret Atwood, Orjattaresi, 1986<b> </b><br/> <br/> 16. 2000-luvun Decamerone, 2007<strong><br/> </strong></p> <p>17. Michael Cunningham, Tunnit, 1998 </p> <p>18. Monika Fagerholm, Diiva, 1998</p> <p>19. Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie, 2002 <br/> <br/> 20. Nicholas D. Kristof ja Sheryk Wudunn, Puolikas taivasta, 2011 (dokumentaarinen teos tyttöjen ja naisten asemasta kehitysmaissa) <br/> <br/> 21. Tommi Kinnunen, Ei kertonut katuvansa, 2020</p> <p>22. Leena Lehtolainen, Minne tytöt kadonneet, 2010<b><br/> </b></p> <p>23. Sofi Oksanen, Puhdistus, 2008 (tai jokin muu Oksasen kirja) <b> <br/> </b></p> <p>24. Riikka Pulkkinen, Raja, 2006<b> </b><br/> <br/> 25. Anne B. Radge, Berliininpoppelit, 2004<br/> <br/> 26. Kate Elisabeth Russel, Vanessa, 2020</p> <p>27. Pirkko Saisio, Punainen erokirja, 2005</p> <p>28. Helena Sinervo, Runoilijan talossa, 2004<br/> <br/> 29. Pajtim Statovci, Kissani Jugoslavia, 2015 (tai jokin muu Statovcin kirja)<b> </b></p> <p>30. Johanna Sinisalo, Ennen päivänlaskua ei voi, 2000<br/> <br/> 31. Jari Tervo, Layla, 2011<b><br/> <br/> </b>32. Lee Child, Pakon edessä, 2015</p> <p>32. Virginia Woolf, Orlando, 1928 <br/> <span> </span></p> 2023-01-02T18:21:18+02:00 https://peda.net/id/7cf8c6b08ab 2020-09-21T13:07:16+03:00 <p><strong>Vallankäytön piirteet John Steinbeckin romaanissa Helmi</strong></p> <p><br/> John Steinbeckin romaani Helmi (1947) ilmestyi suomenkielisenä vuonna 1949. John Steinbeck oli yhdysvaltalainen kirjailija (27.tammikuuta.1902-20.joulukuuta.1968). Hänet tunnetaan hyvin teoksista Ystävyyden talo ja Vihan hedelmät. Hänen teoksensa Helmi kertoo intiaaniperheen isästä nimeltä Kino. Kino on kirjan päähenkilö, vaatimaton savimajassa asustava helmikalastaja. Muina keskeisinä henkilöinä kirjassa esiintyvät hänen vaimonsa Juana, heidän lapsensa Coyotito ja kylän valkoihoinen mieslääkäri. <br/> <br/> Kirjassa ei tarkoin ilmaista aikakautta, jolle kirja sijoittuu, mutta kirjan voisi olettaa sijoittuvan 1500-1600-luvulle, jolloin Yhdysvalloissa oli paljon siirtokuntia. Helmi on tyypillistä kaunokirjallisuutta, siis taideproosaa. Teoksessa vaikuttaa olevan kaikkitietävä kertoja, sillä hän on tietoinen kaikesta: tapahtumista ja siitä, mitä tarinan henkilöt ajattelevat ja tuntevat. <br/> <br/> Kirjassa käytetään paljon kuvailevaa ja vertauskuvauksellista kieltä (Anna pari lyhyttä esimerkkiä kielestä). Kieli vaatii hyvää keskittymistä lukijalta, jotta ymmärtää vertauskuvauksellisia kohtia. Keskittyessä kirjan kieli ei kuitenkaan ole hankalalukuista eikä haastavaa. Runsaan kuvailun vuoksi miljöö välittyy hyvin kirjasta. <br/> <br/> Tarinassa valtaa käyttävät eniten ihmiset, jotka koettavat hyötyä Kinon löytämästä helmestä. Tällaisia henkilöitä ovat erilaiset kauppiaat ja siirtokunnan lääkäri. Edellä mainitut henkilöt käyttävät valtaansa ja tietämystään huijatakseen ja manipuloidakseen yksinkertaista intiaaniperhettä. Lääkäri käyttää valtaansa väärin hoitaessaan ainoastaan valkoista väestöä. Tietämyksellään hän manipuloi ja huijaa Kinoa. Kirjassa lääkäri ei ensiksi ole kiinnostunut auttamaan skorpionin pistämää Coyotito-poikaa, mutta Kinon löydettyä helmen lääkäri huijaa, että poika on edelleen sairas ja tahtoo korvaukseksi osuuden helmestä. Lisäksi romaanin alussa kerrotaan, miten kylässä on vain yksi kauppias, jonka alaisuudessa muut toimivat. Näin ollen kaikki pelaavat samaan pussiin Kinon tietämättä. Tarinassa olevat kauppiaat ovat sopineet eräänlaisesta kartellista saadakseen helmen itselleen. He ovat sopineet tarjoushinnan, jota kukin kauppias vuorollaan tarjoaa helmestä. Omalla tavalla kauppiaiden ja lääkärin käytös on korruptiota. He ovat äärimmäisen kiinnostuneita helmen upeudesta, sen koosta ja kalliista hinnasta, vaikka koettavatkin huijata helmen löytäjältään pois väittämällä, että helmi on arvoton. Tämä korruptio, omistuksenhalu, vallankäyttö ja itsekkyys ajavat kyläläiset epäluuloon. Lopulta Kino perheineen päättää luopua helmestä sen aiheuttamien hankaluuksien vuoksi. <br/> <br/> Steinbeckin Helmi varoittaa rahan ja vallan turmelevasta vaikutuksesta. Kun ihminen tietää saavansa rahaa, hän ryhtyy oitis haaveilemaan asioista, jotka ovat rahan myötä mahdollisia, mutta myös himoitsemaan rahaa entistä enemmän. Raha tuo myös valtaa, ja yhdelle ihmiselle keskittynyt valta johtaa romaanissa vallan väärinkäyttöön. Teos auttaakin ymmärtämään, miten toisinaan vähemmän on enemmän. <br/> <br/> Tätä teesiä perustellessa teoksessa vedotaan tunteisiin, arvoihin ja moraaliin. Kirjassa intiaaniperheen tunteet on ilmaistu selkeästi eri kohdissa. Arvot taas näkyvät kauppiaitten ja lääkärin suhteessa intiaaneihin. Teoksen historialliselle aikakaudelle tyypillisesti lääkäri ja kauppiaat pitävät intiaaniperhettä itseään vähempiarvoisena. Tämä oikeuttaa ryöstämisen, huijaamisen sekä tietämättömyyttään hyväksi käyttämisen. Nämä argumentointikeinot toimivat ja vetoavat lukijaan. <br/> <br/> Helmi on opettavainen teos siinä mielessä, että nykyäänkin monissa maissa rikkaat ja köyhät saavat eriarvoista kohtelua, on kyse sitten terveydenhuollosta tai koulutuksesta. Teos varmaankin vaikuttaa eniten ihmisiin, jotka ovat itse kokeneet vastaavanlaista kohtelua tai jotka ovat kohdelleet muita eriarvoisesti. Kirjaa voisi suositella etenkin 19-25-vuotiaalle lukijakunnalle. Parikymppiset ovat jo henkisesti sen verran kypsiä, että kykenevät ymmärtämään kirjan vertauskuvauksellisuutta ja sen linkittymistä nyky-yhteiskuntaan.</p> 2023-01-02T18:21:18+02:00