https://peda.net/id/7cba161e4 2014-09-23T09:18:51+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0b3087704 2014-10-01T10:39:45+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/fysiikka/ydinreaktiot/ydinreaktiot/images-1-jpg#top" title="images (1).jpg"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/fysiikka/ydinreaktiot/ydinreaktiot/images-1-jpg:file/photo/18efd65718b380ba91f1ccbec52b79fbb4730a88/images%20%281%29.jpg" alt="" title="images (1).jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="http://opetus.tv/fysiikka/fy8/ydinreaktioita-ydinvoimaa-ja-ydinastrofysiikkaa/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Video</a> 2014-10-01T10:39:15+03:00 https://peda.net/id/54cd13764 2014-10-01T10:45:47+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/fysiikka/ydinreaktiot/ydinreaktiot2/p#top" title="perustietoa_ydinreaktio.jpg"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/fysiikka/ydinreaktiot/ydinreaktiot2/p:file/photo/32129c8bfab4b96b52e281d5beb30f0d54cbbc39/perustietoa_ydinreaktio.jpg" alt="" title="perustietoa_ydinreaktio.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b>Ydinreaktio</b><span> on prosessi, jossa </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Atomiydin" title="Atomiydin" rel="nofollow ugc noopener">atomiydin</a><span> muuntuu toiseksi törmätessään yhteen toisen ytimen tai alkeishiukkasen kanssa</span><span>. Mikäli törmäyksessä ei tapahdu muutoksia ytimessä, ei kyseessä ole ydinreaktio vaan </span><a class="mw-redirect" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Elastinen_sironta" title="Elastinen sironta" rel="nofollow ugc noopener">elastinen sironta</a><span>. Jos taas ydin hajoaa spontaanisti ilman törmäystä, on kyseessä </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaktiivinen_hajoaminen" title="Radioaktiivinen hajoaminen" rel="nofollow ugc noopener">radioaktiivinen hajoaminen</a><span>. Tunnetuimpia esimerkkejä ydinreaktioista ovat </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Fissio" title="Fissio" rel="nofollow ugc noopener">fissio</a><span> ja </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio" title="Fuusioreaktio" rel="nofollow ugc noopener">fuusio</a><span>. Muunlaisia ydinreaktioita hyödynnetään ydinfysiikan tutkimuksessa, ja niitä tapahtuu myös luonnossa, esimerkiksi </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosminen_s%C3%A4teily" title="Kosminen säteily" rel="nofollow ugc noopener">kosmisten säteiden</a><span> osuessa ilmakehään.<br/> <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Fissio" title="Fissio" rel="nofollow ugc noopener">Fissiossa</a><span> ydin hajoaa kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi ytimeksi joko spontaanisti tai </span><a class="mw-disambig" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Absorptio" title="Absorptio" rel="nofollow ugc noopener">absorboituaan</a><span> törmäävän hiukkasen, esimerkiksi </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Neutroni" title="Neutroni" rel="nofollow ugc noopener">neutronin</a><span>.</span><br/> <br/> <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio" title="Fuusioreaktio" rel="nofollow ugc noopener">Fuusiossa</a><span> kaksi ydintä yhdistyy yhdeksi raskaammaksi vapauttaen energiaa ja pienempiä hiukkasia.</span><br/> <span>Spallaatio on ydinreaktio, jossa ytimeen osuva suurienergiainen hiukkanen pirstoo ytimestä ulos useita pienempiä palasia tai hajottaa koko ytimen pienemmiksi palasiksi.</span><br/> <span>Siirtoreaktioissa kahden törmäävän ytimen välillä tapahtuu nukleonien vaihtoa.</span><br/> <a class="mw-redirect" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4elastinen_sironta" title="Epäelastinen sironta" rel="nofollow ugc noopener">Epäelastisessa sironnassa</a><span> ytimeen törmäävä hiukkanen luovuttaa ytimelle energiaa ja virittää sen siten jollekin </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Viritystila" title="Viritystila" rel="nofollow ugc noopener">viritystilalleen</a><span>.</span><br/> </span> 2014-10-01T10:41:18+03:00