<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tasokuvioiden pinta-aloja (1h)</title>
<id>https://peda.net/id/7caa31ec807</id>
<updated>2020-04-22T12:52:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7caa31ec807:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teoria T1 Suunnikkaiden pinta-aloja</title>
<id>https://peda.net/id/00d9e8f6809</id>
<updated>2020-04-17T13:46:42+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttsp#top" />
<content type="html">Suunnikas on nelikulmio, jonka vastakkaiset sivut ovat yhdensuuntaiset.&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suorakulmio on suunnikkaan erikoistapaus, jossa vastakkaiset sivut ovat yhtä pitkät ja kaikki kulmat 90 astetta (suorakulma).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Neliö on suunnikkaan erikoistapaus, jossa kaikki sivut ovat yhtäpitkät ja kaikki kulmat 90 astetta (suorakulma).&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttsp/s#top&quot; title=&quot;suunnikkaidenpintapinta-ala.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttsp/s:file/photo/6015b75403e11654b1387039346ce0d404a8c788/suunnikkaidenpintapinta-ala.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;suunnikkaidenpintapinta-ala.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2020-04-17T13:41:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Teoria T2 Kolmioiden pinta-aloja</title>
<id>https://peda.net/id/dae25312809</id>
<updated>2020-04-17T14:02:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttkp#top" />
<content type="html">Kolmiot voidaan luokitella kulman suuruuden mukaan tai sivujen pituuksien mukaan:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Teräväkulmainen kolmio: kaikki kulmat alle 90 astetta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tylppäkulmainen kolmio: yksi kulma yli 90 astetta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suorakulmainen kolmio: yksi kulma tasan 90 astetta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tasasivuinen kolmio: kaikki sivut yhtä pitkät, kaikki kulmat yhtä suuret eli [[$ \frac{180^{o}}{3}=60^{o} $]]​.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tasakylkinen kolmio: molemmat kyljet yhtä pitkät, kantakulmat yhtä suuret.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttkp/kolmiot2-png#top&quot; title=&quot;kolmiot2.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttkp/kolmiot2-png:file/photo/e1c71aade376fd91fd510d37f5f4361a0ce36ee9/kolmiot2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kolmiot2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oli kolmio minkälainen hyvänsä, pinta-ala lasketaan aina samalla tavalla eli kanta kertaa korkeus jaettuna kahdella. Kolmion pinta-ala muodostuu, kun suunnikas jaetaan kahteen yhtäsuureen osaan, jolloin pinta-ala on suunnikkaan pinta-ala jaettuna kahdella. Huom! tylppäkulmaisen kolmion tapauksessa korkeusjana eli kohtisuora etäisyys kolmion kannasta kolmion kärkipisteeseen ei sijaitse kolmion sisällä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttkp/k#top&quot; title=&quot;kolmioidenpinta-ala.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttkp/k:file/photo/6dbb9f5abf8b071d74fd733adac3e2dfc57f9d40/kolmioidenpinta-ala.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kolmioidenpinta-ala.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2020-04-17T13:47:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Teoria T3 Puolisuunnikkaan pinta-ala</title>
<id>https://peda.net/id/02512660809</id>
<updated>2020-04-17T14:15:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttpp#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Puolisuunnikas on nelikulmio, jossa jommat kummat vastakkaisista sivuista ovat yhdensuuntaiset.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Puolisuunnikkaan pinta-ala lasketaan laskemalla ensin vastakkaisten sivujen pituudet yhteen, jakamalla tulos kahdella ja kertomalla se puolisuunnikkaan korkeudella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisin sanoen lasketaan ensin yhdensuuntaisten sivujen keskiarvo joka kerrotaan puolisuunnikkaan korkeudella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttpp/p#top&quot; title=&quot;puolisuunnikkaanpinta-ala.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttpp/p:file/photo/4b6d8aa86394cb452d7f57cd611a8d4855add9e7/puolisuunnikkaanpinta-ala.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;puolisuunnikkaanpinta-ala.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaava voidaan perustella ottamalla toinen samanlainen puolisuunnikas ja asettamalla se edellisen puolisuunnikkaan jatkoksi toisin päin käännettynä. Tällöin saadaan suunnikas, jonka kanta on a+b. Suunnikkaan pinta-ala lasketaan kanta kertaa korkeus, mutta saadaksemme pelkän puolisuunnikkaan pinta-alan, on tulos jaettava vielä kahteen osaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttpp/p2#top&quot; title=&quot;puolisuunnikkaanpinta-ala2.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttpp/p2:file/photo/f00e1c9510c0f46d186f21cf7b0fb0849d38ebe1/puolisuunnikkaanpinta-ala2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;puolisuunnikkaanpinta-ala2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2020-04-17T14:03:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Teoria T4 Ympyrän ja ympyrästä otetun sektorin piiri ja pinta-ala</title>
<id>https://peda.net/id/eb4d94b0809</id>
<updated>2020-04-18T10:31:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttyjyospjp#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Piiri tarkoittaa ympärysmittaa. Esimerkiksi kasvimaan piiri tarkoittaa, kuinka monta metriä joudut kävelemään kasvimaan reunaa pitkin, ennen kuin pääset takaisin lähtöpisteeseesi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaikilla edellä mainituilla tasokuvioilla piiri lasketaan samalla tavalla eli kaikkien sivujen pituudet lasketaan yhteen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ympyrän tapauksessa piiri lasketaan ympyrän säteen r ja luvun pii [[$ \pi $]]​ avulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Aikaisemmista kursseita muistamme, että luku pii on ympyrän kehän pituuden ja halkaisian välinen suhde eli jakolasku [[$ \pi =\frac{p}{d}$]]. Jokaisella ympyrällä kehän pituuden suhde halkaisijaan on sama eli vakio.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Koska ympyrän asteluku on 360&lt;span&gt;°&lt;/span&gt;, ympyrästä lohkaistun pitsasiivun eli sektorin kehän pituus on vastaava osa sektorin asteluvusta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos sektorin asteluku on 60&lt;span&gt;°&lt;/span&gt;, on sektorin kaaren pituus kuusi kertaa pienempi kuin koko ympyrän piiri.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sama tulos pätee myös ympyrän pinta-alan kohdalla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttyjyospjp/yp2#top&quot; title=&quot;ympyränpiirija pinta-ala.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/pitk%C3%A4-matematiikka/kari-pekan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/avaruusgeometria/tpkal/ttyjyospjp/yp2:file/photo/c4743a4a0f9887a952be1f3d34931c6b48f5f1d6/ympyr%C3%A4npiirija%20pinta-ala.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;ympyränpiirija pinta-ala.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Esimerkki 1: Ympyrän säde r on 5 cm. Laske ympyrän pinta-ala ja piiri.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ratkaisu:&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Piiri: Käytetään ympyrän piirin kaavaa, jolloin saadaan &lt;br/&gt;&#10;​[[$ p=2 \pi r = 2 \cdot \pi \cdot r = 2 \cdot \pi \cdot 5 = 31,459... \approx 31,5$]]​cm.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pinta-ala: Käytetään ympyrän pinta-alan kaavaa, jolloin saadaan &lt;br/&gt;&#10;​[[$ A = \pi \cdot r^2 = \pi \cdot r \cdot r = \pi \cdot 5 \cdot 5 = 78,539... \approx 78,5 cm^2.$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Esimerkki 2: Laske edellisestä ympyrästä lohkaistun sektorin kaaren pituus ja pinta-ala, kun sektorin keskuskulma on 40 astetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ratkaisu: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Koko ympyrän asteluku on 360&lt;span&gt;°&lt;/span&gt;, joten 40&lt;span&gt;°&lt;/span&gt; menee yhteensä 9 kertaa 360&lt;span&gt;°&lt;/span&gt; asteeseen. Kysytyn sektorin kaaren pituus on siis yhdeksän kertaa pienempiä kuin koko ympyrän. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;sektorin kaaren pituus: &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​[[$ b= \frac{p}{9} = \frac{2 \pi r}{9} =\frac{31,459...}{9} = 3,4954444... \approx 3,5 $]]​cm&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Samaan tulokseen päästään myös sektorin kaaren pituuden laskukaavan avulla, jolloin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​[[$ b = \frac{\alpha}{360^o} \cdot 2 \pi r = \frac{40^o}{360^o} \cdot 31,459... = 3,4954444... \approx 3,5$]]​cm&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;sektorin pinta-ala:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koko ympyrän asteluku on 360&lt;span&gt;°&lt;/span&gt;, joten 40&lt;span&gt;°&lt;/span&gt; menee yhteensä 9 kertaa 360&lt;span&gt;°&lt;/span&gt; asteeseen. Kysytyn sektorin pinta-ala on siis yhdeksän kertaa pienempiä kuin koko ympyrän. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​[[$ A_s= \frac{A}{9} = \frac{\pi r^2}{9} =\frac{78,539...}{9} = 8,726555... \approx 8,7 cm^2$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Samaan tulokseen päästään myös sektorin pinta-alan laskukaavan avulla, jolloin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​[[$ A = \frac{\alpha}{360^o} \cdot \pi r^2 = \frac{40^o}{360^o} \cdot 78,538... = 8,726555... \approx 8,7 cm^2$]]​</content>
<published>2020-04-17T14:16:43+03:00</published>
</entry>


</feed>