<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Samuel, Suomen esihistoria</title>
<id>https://peda.net/id/7c851d694b6</id>
<updated>2021-11-22T09:54:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7c851d694b6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Arviointi</title>
<id>https://peda.net/id/7c85b11c4b6</id>
<updated>2019-12-10T09:03:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/arviointi2#top" />
<content type="html">+ Hyvä teksti&lt;br/&gt;&#10;+ Kivat kuvat&lt;br/&gt;&#10;- Ei ollut videota &lt;br/&gt;&#10;- Oli vähän kirjoitusvirheitä</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Arviointi</title>
<id>https://peda.net/id/7c8799c14b6</id>
<updated>2019-12-10T08:54:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/arviointi#top" />
<content type="html">Tekstissä on muutama kirjoitusvirhe, ja jotkut kuvat on otettu suoraan kuvahausta.&lt;br/&gt;&#10;Tekstissä on paljon tietoa.</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen esihistoria</title>
<id>https://peda.net/id/7c88263a4b6</id>
<updated>2019-12-03T09:56:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria#top" />
<content type="html">Tutkijat eivät tiedä mitä kieltä suomessa puhuttiin ennen vuotta 0.&lt;br/&gt;&#10;Suomen historiallisista aikaa edeltänyt aika, josta ei ole kirjoitettu yhtään lähdettä.&lt;br/&gt;&#10;Suomen esihistoria loppui vasta 1300 luvulla.&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäiset asukkaat tulivat suomeen viime jääkauden jälkeen noin vuonna 8850 eaa.&lt;br/&gt;&#10;Viimeisen jääkauden aikana suomeen peitti jääkerros joka oli noin 3000 m korkea.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/susiluola_6-jpg3#top&quot; title=&quot;Susiluola_6.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/susiluola_6-jpg3:file/photo/0d89bd759c32f5a36f91b56ed1844f1b57e7731f/Susiluola_6.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Susiluola_6.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Susiluola.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kristiinankaupungissa sijaitseva susiluola&lt;br/&gt;&#10;kuvattuna sisältäpäin. Luolasta on löydetty kiviä, joita on esitetty ihmisen 120,000 vuotta sitten muokkaamiksi.&lt;br/&gt;&#10;Löytöjen tulkinta on kuitenkin kiistanalainen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomesta on löydetty useita mammutinluita 34 000-22 000 eaa.&lt;br/&gt;&#10;Noin vuonna 5300 eaa suomeen leviää saviastioden valmistustaito. Tätä aikaa nimetään neoliittiseksi eli nuorimmaksi kivikaudeksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/8#top&quot; title=&quot;800px-Astuvansalmi_hirvia.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/8:file/photo/1af94e3486d7feb3af9d94b2e98772ec31b97206/800px-Astuvansalmi_hirvia.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;800px-Astuvansalmi_hirvia.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Astuvasalmen kalliomaalaus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Fennoskandian suuriimpiin kuuluva astuvasalmen kalliomaalaus Etelä Savossa.&lt;br/&gt;&#10;Kallio 65 maalauksissa on kuvattu muun muassa hirviä, koiria, ihmisiä ja veneitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jääkausi.&lt;br/&gt;&#10;Jääkauden jälkeen, kun kasvisto ja eläimet palasi takaisin Suomeen, ihmiset seurasivat perässä.&lt;br/&gt;&#10;Suomen esihistoriallinen aika jaetaan kivi, pronssi, ja rautakauteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/i#top&quot; title=&quot;Inlandeis_Russels_Gletscher.jpeg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sse/suomen-esihistoria/i:file/photo/33e1349e197577db6506860a648b027e097ca869/Inlandeis_Russels_Gletscher.jpeg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Inlandeis_Russels_Gletscher.jpeg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maanviljely.&lt;br/&gt;&#10;Maanviljely opittiin Suomessa pronssikauden alussa. Maanviljelyn keksittyä suomalaiset asettuivat paikoilleen.&lt;br/&gt;&#10;1500 eaa Suomeen tulleet uudet asukkaat eivät enää olleet riippuvaisia pelkästään metsän ja meren antimista. He osasivat&lt;br/&gt;&#10;viljellä maata ja hoitaa karjaa. Maata viljelevien ihmisten elämä oli pysyvympää kuin metsästys.&lt;br/&gt;&#10;Maanviljely mahdollisti pysyvän asutuksen Suomesa. Näin syntyivät ensimmäiset kylät rannikkoseuduille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaupankaynti.&lt;br/&gt;&#10;Kaupankäynnin myötä yhteydet Suomen ulkopuolelle lisääntyivät.&lt;br/&gt;&#10;Kauppiaat veivät Suomesta turkiksia ja hylkeenrasvaa.&lt;br/&gt;&#10;Kaupankäynti oli vaihtokauppaa.&lt;br/&gt;&#10;Vaihtokaupassa suomalainen metsästäjä vaihtoi turkkinsa esim: pronssiseen keihäänkärleen.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;uskomukset&lt;br/&gt;&#10;Ihmiset uskoivat että jumalien kunnioitus tuottasi hyvän sadon.&lt;br/&gt;&#10;Uskomukset liittyvät luontoon ja luonnonilmiöihin. &lt;br/&gt;&#10;Esim Ukko halitsi säätiloja&lt;br/&gt;&#10;ihmiset uskoivat että että raivostunut Ukko sai aikaan ukkosen ja heitteli salamavasaroita maahan.&lt;br/&gt;&#10;Vedenhaltijalta pyydettiin loitsusanojen avulla kalaonnea.&lt;br/&gt;&#10;Tapio hallitsi väkensä kanssa metsää.&lt;br/&gt;&#10;Jos metsästäjä metsästi liikaa riistaa Tapio saattoi eksyttää hänet metsään ikuisiksi ajoiksi.</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>


</feed>